Kamala morkkis. Kävin kännissä mieheni kimppuun..
Oltiin bileissä ja kun mukavasti mennyt ilta oli jo yön puolella kaikki olivat ottaneet liikaa alkoholia ja sitten rähinät alkoi. Mieheni osaa olla kännissä todella raivostuttava eikä mieti sanojaan, vaan provosoi ja saattaa laukoa mitä tahansa todella loukkaavaa. Ja niinhän siinä taas kävi, hän sai taas jostakin riitaa aikaan muiden kanssa ja sitten itsekin sotkeuduin siihen mukaan. Riidan syytä en muista, tuskin mitään kauhean tärkeää.. Mutta sen muistan hämärästi, että olin todella vihainen ja lopulta kävin mieheni kimppuun niin kovin että hän kaatui ja sitten muut tulivat väliin.. Pian sitten lähdinkin äkkiä vihaisena kotiin, en silloin edes tajunnut hävetä käytöstäni, mieheni tuli perässäni koitti minua rauhoitella ja siinä kai onnistuikin ja sitten mentiin kotiin suht sopuisasti nukkumaan.
Mutta nyt morkkis on hirveä, miten saatoin käydä käsiksi siihen ihmiseen joka on mulle se kaikkein rakkain? Sanomattakin selvää että nyt loppuu ryypiskelyt, en ole kännissä oma itseni vaan viina tekee musta täyden ihmisperseen. Niin se tekee kyllä miehestänikin, mutta hän ei ole koskaan väkivaltainen minua kohtaan eikä mielestäni mikään mitä hän on kännissä sanonut oikeuta minua käymään kimppuun. Mies ei muista illasta senkään vertaa kuin minä, muistaa vain että jotain riitaa oli ja ihmettelee miksi on paikat kipeänä. Saattaa olla että hän liukastui matkalla, mutta luulen että se on minun syytäni. Eikä minussa ollut sen vertaa naista että olisin kertonut hänelle, sanoin etten muista..
Miten tästä eteenpäin, mikä olisi oikea tapa toimia? Riittääkö, että otan tästä opikseni enkä juo itseäni enää humalaan (mikä onnistuu kyllä helposti jos vaan välttelen bileitä tms) ja pyrin muutenkin olemaan hyvä nainen miehelleni. Onko mielestänne turhaa muistella jonkun känni-illan tapahtumia vai onko minulla moraalinen pakko kertoa miehelleni mitä hatarasti muistan?
Häpeän itseäni niin paljon, en haluaisi olla kuvottava miehen hakkaaja, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi :'( Terapian tarpeessa varmaan olisin, mutta rahat ei nyt oikein riittäisi sellaiseen. Mielestäni naisen tekemä väkivalta on aivan yhtä vakava asia kuin miehenkin tekemä, vaikka olenkin vähän pienempi osapuoli niin sitä on silti ihan turha vähätellä.. Vaikea sanoa mitä ajattelisin, jos osat olisivat toisin päin. Kyllähän se tekisi yhteiselosta vaikeampaa, olisi ehkä parempi kun ei tietäisi(kunhan seuraavaa kertaa ei tulisi)..
Kommentit (20)
Lopeta juominen, jos et osaa ottaa kohtuudella, ilman rähinää.
Ja jos toi toistuu niin kuvetta kaivamaan terapiaan.
Ainoa oikea ratkaisu on ero ja rikosilmoitus. Väkivalta ei ole hyväksyttävää kummaltakaan osapuolelta vaikka kuinka toinen ärsyttäisi ja humalatila ei vähennä teon tuomittavuutta.
Pyydä anteeksi ja mieti, oikeasti, alkoholinkäyttöäsi. Itse olin samanlainen kaheli
kännissä. Mä ymmärrän sua aivan täysin, mutta jotain sun on tolle asialle tehtävä.
Ensi kerralla voi sattua pahempaa.
T. 5 vuotta raittiina ollut alkoholisti
Lopettakaa molemmat alkoholin käyttö kokonaan ja hankkikaa jokin mukava yhteinen harrastus.Alkoholi ei teille sovi kertomuksesi perusteella .
Kysypä ensin muilta paikalla olleilta, mitä oikeasti tapahtui jos siellä kukaan oli siinä kunnossa. Voi löytyä mielipiteitä, että joku olisi itsekin mielellään tirvaissut ärsyttävää päänaukojaa.
Kannattaisi molempien kääntää korkki kiinni jos aiheuttaa huonoa käytöstä.
Anna miehesi panna väkivaltaisesta niin olette tasoissa.
No höh, tappelitte kännissä ja olitte molemmat syypäitä.
Eikä tullut vakavia vammoja.
Mitäpä tuota murehtimaan, lopettakaa kännääminen!
Mitäs naiselle sanottaisiin vastaavassa tilanteessa? No sitä, että lähde heti, älä jää odottamaan seuraavaa kertaa. Minusta väkivalta rikkoo pysyvästi jotain parin väliltä. Mutta miehesi päätöshän tuo on.
Teille kummallekaan ei alkoholi sovi, muisti menee, agressiivisuutta jne.
Tässähän on 2 vaihtoehtoa.
1 Jätät rähinäviinat ottamatta. Eli se on korkki kiinni tai viinilasillinen / saunakalja jos jää sihen. Jos ei jää niin vesilinjalle.
2. Jätä kaikki ja pakene vuorille. Jossain lähiökämpässä voit rauhassa erakoitua ja alkoholisoitua. Kymmenen vuoden kuluttua riehut yksin pitkin luukkua. Aamulla kun heräät niin voit ihmetellä kuka taas on potkinut väliseiniin reikiä.
Kyllä miehet yleensä osaavat antaa anteeksi kännitörppöilyitä. Sanot vain että ”viina on viisasten juomaa mutta minusta tulee kännissä ääliö”
Riittää, että eroat mielikuvitusmiehestäsi niin väkivaltaprovotkin loppuvat.
Otapa siltä kantilta, että oli turvallinen ympäristö tutustua tuohon puoleesi!
Känni voi lähteä lapasesta ja voit muuttua aggressiiviseksi.
Osaat nyt varoa asiaa.
Mitä jos olisi ollut työpaikan bileet ja olisi käynyt pomo ärsyttäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs naiselle sanottaisiin vastaavassa tilanteessa? No sitä, että lähde heti, älä jää odottamaan seuraavaa kertaa. Minusta väkivalta rikkoo pysyvästi jotain parin väliltä. Mutta miehesi päätöshän tuo on.
Ei riko aina. Minunkin suhde mieheeni kestänyt sen yhden hakkauksen ja sen yhteydessä tulleen raiskauksen. Jos ihminen sortuu jossain epätoivoisessa tilassa johonkin pahaan, mutta katuu ja haluaa muuttua niin kyllä siitä osa yli pääsee.
Tiedän pariskunnan, joka ei mene yhdessä samoihin bileisiin juurikin sen takia, että aina syntyy hämminkiä ja kavereillekin mukavampaa, kun tietävät, että voi pitää hasukaa, eikä varautuneena miettiä, missä kohtaa noilla kahdella taas lähtee tilanne käsistä.
Huh. Saan olla niin helvetin onnellinen raitistumisestani (4 vuotta takana selvin päin seilaamista, dokasin 11 vuotta.) Mä ymmärrän sua ap. Enkä tuomitse! Mutten myöskään hyväksy. Voisit vaikka heittää noppaa siitä, sattuuko seuraavalla kerralla jotain paskaa. Numerot 1-3=sattuu, 4-6 ei satu. Tollasessa tilanteesta itsellä meni valitettavasti vielä viitisen vuotta kun piti juoda. Voin kertoa että tohon toi ei tule jäämään. Jos et/ette lopeta kännäämistä, tarkoitan. Aika kultaa muistot ja pian toikin morkkis menee menojaan. Muista myös se mahdollisuus, että jonain kertana sattuu jotain mikä on peruuttamatonta. No kyllä sä sen tiedätkin, sori. Mutta kuten sanoin, been there done that. 😕 Toivon sydämestäni kaikkea hyvää sulle.
Tässä nro 19 vielä. Sääli on sairautta mutta mulle tuli kyllä oikeasti paha mieli sun puolesta. Itse olen selvin päin sellainen "Muumimamma" enkä vahingoittaisi kärpästäkään. Alkoholi vaan saattoi tehdä musta vaarallisen raivohullun. Toivoisin ettei sun tarvitsisi enää koskaan törttöilyä kännissä. Ikinä unohda pahimpia tekonani, ja niitä morkkiksia tietysti. On vain ja ainoastaan helvetin hyvää tuuria ettei mitään todella pahaa ikinä tapahtunut/kaiken olen anteeksi saanut.
Jos oli muita paikalla, miehesi saa kuitenkin tietää, joten kerro, pyydä anteeksi ja lupaa vähentää alkon käyttöä. Ja kerro rakastavasi, sitä ei voi kertoa liian usein.