Mulla on ihan karmea ystävä, mutta kun ei ole muita, niin pakko vain kestää :(

Kohtelee mua ihan miten mieli tekee. Sellainen olo, että aivan kuin heittelisi pöydältä toiselle märkää rättiä.

Kun hänellä on itsellä ongelmia tai pientäkin murhetta, niin viestiä tulee yötämyöten. Sitten jos minä kerron omia juttujani, niin ei mitään. Viestiä jos laitan, niin välttelee viestin avaamista ja kun vaivautuu sen avaamaan, niin eihän siihen toki vastata voi. Mitään.

Ja ihan vain yhtenä esimerkkinä käytöksestä. Aivan kuin hän olisi edelleen joku murrosikäinen teini, jolla mielialat vaihtelee päivästä toiseen ja sen mukaan ihmisten kohtelu.