Lue keskustelun säännöt.
”Maaseudusta on tulossa autiomaa”, sanoo lintukadosta järkyttynyt ranskalaistutkija – Peltolinnut vähenevät Suomessakin, ja syynä siihen saattaa olla poikkeusluvalla käytettävä hyönteismyrkky
22.03.2018 |
Pensaskertut, peltosirkut ja kiurut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella. Niittykirvisistä on kadonnut jopa 70 prosenttia, kertovat tuoreet tutkimukset. Niille ei riitä ruokaa.
Linnut katoavat Euroopasta kovalla vauhdilla, eikä Suomikaan ole poikkeus. Viime vuonna uutisoitiin Saksan rajuista lintukadoista, ja Ranskassa harvenevat monet meilläkin tutut linnut, kuten peltopensaskerttu, peltosirkku, kiuru ja niittykirvinen.
”Tilanne on katastrofaalinen”, sanoo Ranskan luonnontieteellisen museon biologi Benoit Fontaine, joka on tutkinut lintukantojen muutosta.
”Maaseudustamme on tulossa todellinen autiomaa”, hän sanoo brittilehti Guardianin mukaan.
Guardian kertoi keskiviikkona tuoreista tutkimuksista, joiden mukaan monet tutut peltolinnut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella. Niittykirvisistä on kadonnut jopa 70 prosenttia.
Pääsyyllisiä ovat tutkijoiden mukaan maanviljelyksessä käytettävät hyönteismyrkyt. Ne eivät tapa lintuja, mutta tuhoavat niiden ruokaa eli hyönteisiä.
Suomessakin peltolintujen kannat ovat harventuneet, mutta hyönteiskatoa meillä ei ole edes tutkittu.
”On ennakoitavissa, että jos hyönteiskato tulee, niin sillä on valtava vaikutus linnustoon”, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
”Se olisi mullistavanlaatuinen muutos.”
Syke kertoi kolme vuotta sitten, että Suomen peltolintukannasta on huvennut 1970-luvun lopun jälkeen yli kolmannes. Peltolintujen määrän kehitys näkyy alla olevasta grafiikasta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613321.html
Kommentit (47)
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.
Jokaisella teistä on mahdollisuus vaikuttaa. Jos omaa maata ei ole, voitte vaikuttaa kunnan ja yritysten toimintaan tekemällä kunnallisaloitteita ja antamalla yrityksille palautetta.
Valtiovalta ei tule tekemään tätä asiaa teidän puolestanne. Tällä hetkellä ajetaan alas ympäristöhallintoa.
Suurilla ihmisjoukoilla on valtaa; käyttäkää sitä itsenne ja luonnon hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
Taajamien joutomaiden pitäisi myös antaa olla ja rehottaa, eikä laittaa jokisikin nurmikentiksi "siisteyden" vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
No aivan ehdottomasti. Otin tuon esimerkin siksi, että on kaikille helposti hahmotettava ja tuttu. Tietenkin se että valtaosa maa-alasta on tuulipölytteistä viljaa, jonka pientareet myrkytetään, lannoitus hoidetaan keinolannotteilla jne. vaikuttaa paljon, paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.
Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.
Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
No aivan ehdottomasti. Otin tuon esimerkin siksi, että on kaikille helposti hahmotettava ja tuttu. Tietenkin se että valtaosa maa-alasta on tuulipölytteistä viljaa, jonka pientareet myrkytetään, lannoitus hoidetaan keinolannotteilla jne. vaikuttaa paljon, paljon enemmän.
Kiitos vegaanien sitä karjaa ei enää tiloilla ole, koska lihaa ei saa tuottaa. Pientareita ei myrkytetä, EU-säädökset ovat tässä erittäin tarkkoja ja tarkastuksia tehdään enemmän kuin muualla EU:ssa, koska pitäisi saada enemmän huolimattomia viljelijöitä kiinni ja tukia pois maksusta. Mutta kun ei löydy, suomalainen viljelijä on todella tarkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
Maatalouden muutos? Vertaatko kaskiviljelyyn vai mihin? Ei maatalous voi olla historiallinen jäänne, sen tulee kehittyä samalla tavalla kuin muutkin tuotantosuunnat. Harva tehdas toimii samalla tavalla kuin vaikka 1950-luvulla, miksi maatalouden pitäisi olla tuottamatonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viljellen ohraa, kauraa,ruista ja härkäpapua. Lisäksi 20 % 160 ha alasta on heinällä joka niitetään maahan.
Hyönteismyrkkyjä en käytä. Ainoastaan rikkakasveihin 1 ruiskutuskerta vuodessa.
Tunnen itseni pyhimykseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
No aivan ehdottomasti. Otin tuon esimerkin siksi, että on kaikille helposti hahmotettava ja tuttu. Tietenkin se että valtaosa maa-alasta on tuulipölytteistä viljaa, jonka pientareet myrkytetään, lannoitus hoidetaan keinolannotteilla jne. vaikuttaa paljon, paljon enemmän.
Kiitos vegaanien sitä karjaa ei enää tiloilla ole, koska lihaa ei saa tuottaa. Pientareita ei myrkytetä, EU-säädökset ovat tässä erittäin tarkkoja ja tarkastuksia tehdään enemmän kuin muualla EU:ssa, koska pitäisi saada enemmän huolimattomia viljelijöitä kiinni ja tukia pois maksusta. Mutta kun ei löydy, suomalainen viljelijä on todella tarkka.
En tiedä missä maassa elät, mutta Suomessa maitokarjaa on ihan hurjasti. Vegaanius on taas ollut onnenpotku monellekin tuottajalle, esimerkiksi härkäpavun viljely on tuotto on noussut räjähdysmäisesti. Typensitojana erinomainen kasvi maaperälle, luonnolle ja tuottajalle. Toinen vegaanibuumista hyötyjä on kauranviljelijä.
Pientareita kyllä niitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seurannut oman kotiseutuni tilannetta yli 30 vuotta. Peltolinnut (peltosirkku, keltavästäräkki, kiuru, töyhtöhyyppä, kuovi jne) ja piennarlinnut (pikkulepinkäinen, pensastasku, keltasirkku jne) ovat hävinneet tai rajusti vähentyneet. Tilalle on tullut niitä yleismies jantusia eli variksia, harakoita, viherpeippoja ja muita ihmisen ympärillä viihtyviä lajeja. Lintujen kokonaismäärä on vähentynyt; myös kiloina.
Lintuharrastajien määrä on lisääntynyt, vaikka heille on nykyään vähemmän katseltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella teistä on mahdollisuus vaikuttaa. Jos omaa maata ei ole, voitte vaikuttaa kunnan ja yritysten toimintaan tekemällä kunnallisaloitteita ja antamalla yrityksille palautetta.
Valtiovalta ei tule tekemään tätä asiaa teidän puolestanne. Tällä hetkellä ajetaan alas ympäristöhallintoa.
Suurilla ihmisjoukoilla on valtaa; käyttäkää sitä itsenne ja luonnon hyväksi.
Minusta on oarasta että liitetään maaseutukunnat kaupunkeihin ja muihin kasvuskeskuksiin, minkä jälkeen pellot kaavoitetaan tiiviikso omakotitaloalueiksi ylemmän keskiluokan pienlapsiperheille kuten vaikkapa Jyväskylä tekee jo nyt. Saadaan nekin maatilkut tehokkaaseen hyötykäyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella teistä on mahdollisuus vaikuttaa. Jos omaa maata ei ole, voitte vaikuttaa kunnan ja yritysten toimintaan tekemällä kunnallisaloitteita ja antamalla yrityksille palautetta.
Valtiovalta ei tule tekemään tätä asiaa teidän puolestanne. Tällä hetkellä ajetaan alas ympäristöhallintoa.
Suurilla ihmisjoukoilla on valtaa; käyttäkää sitä itsenne ja luonnon hyväksi.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakentaminen tulisi kieltää kokonaan uusille alueille, koska kaavoitus tuhoaa varmemmin kuin maatalous. Täydennysrakentaminen jo olemassa olevien talojen vierelle tai ullakkokerroksiin sallitaan, muuten hyväksytään se, että luonnon monimuotoisuus edellyttää laajoja rakentamattomia alueita. Miksi Helsingissä ei ole vanhoja metsiä?
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut oman kotiseutuni tilannetta yli 30 vuotta. Peltolinnut (peltosirkku, keltavästäräkki, kiuru, töyhtöhyyppä, kuovi jne) ja piennarlinnut (pikkulepinkäinen, pensastasku, keltasirkku jne) ovat hävinneet tai rajusti vähentyneet. Tilalle on tullut niitä yleismies jantusia eli variksia, harakoita, viherpeippoja ja muita ihmisen ympärillä viihtyviä lajeja. Lintujen kokonaismäärä on vähentynyt; myös kiloina.
Lintuharrastajien määrä on lisääntynyt, vaikka heille on nykyään vähemmän katseltavaa.
Lintujen kokonaismäärä kiloina on kasvanut huomattavasti, koska rauhoitettuja valkoposkihanhia on nykyisin kymmeniä tuhansia. Siitä syntyy armoton määrä kiloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.
Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.
Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.
Tämä nyt on ihan höpönlöpöä. Kerroit juuri muuten kulttuurilajeista, jotka ovatkin määrältään kasvaneet. Itse elän alueella, jossa pappani rengasti lintuja, erityisesti pöllöjä. Vanhoilla päivillään suri, että esimerkiksi helmipöllöä ennen kuunteli keväällä kun tiaisia, niin yleinen oli, ja nykyään ei enää missään. Itse en ole koskaan kuullut.
Suomalaisten lintutietämys on maailman huippuluokkaa, ja bongareita on siitä kiittäminen. Samoja alueita on systemaattisesti tallattu vuosikymmeniä samaan aikaan, ja on saatu tilastollisesti äärimmäisen robustia dataa. Siksipä meillä on peräti sciencessa julkaisevia ornitologeja Suomessa.
Mutta mitäpä sinä siitä tietäisitkään, kadunmies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).
Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.
Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.
Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.
No aivan ehdottomasti. Otin tuon esimerkin siksi, että on kaikille helposti hahmotettava ja tuttu. Tietenkin se että valtaosa maa-alasta on tuulipölytteistä viljaa, jonka pientareet myrkytetään, lannoitus hoidetaan keinolannotteilla jne. vaikuttaa paljon, paljon enemmän.
Kiitos vegaanien sitä karjaa ei enää tiloilla ole, koska lihaa ei saa tuottaa. Pientareita ei myrkytetä, EU-säädökset ovat tässä erittäin tarkkoja ja tarkastuksia tehdään enemmän kuin muualla EU:ssa, koska pitäisi saada enemmän huolimattomia viljelijöitä kiinni ja tukia pois maksusta. Mutta kun ei löydy, suomalainen viljelijä on todella tarkka.
En tiedä missä maassa elät, mutta Suomessa maitokarjaa on ihan hurjasti. Vegaanius on taas ollut onnenpotku monellekin tuottajalle, esimerkiksi härkäpavun viljely on tuotto on noussut räjähdysmäisesti. Typensitojana erinomainen kasvi maaperälle, luonnolle ja tuottajalle. Toinen vegaanibuumista hyötyjä on kauranviljelijä.
Pientareita kyllä niitetään.
Suomessa nautoja oli 1960-luvulla noin 1 100 000 yksilöä, nyt noin 875 000 eli kutakuinkin 20 % vähemmän kuin huippuvuosina. Härkäpapu ei ole mikään onnenpotku, esimerkiksi viime syksynä suurin osa sadosta jäi peltoon, koska sitä ei päästy puimaan. Lisäksi härkäpavusta tehdyt tuotteet ovat erittäin prosessoituja eli jo myytäessä ihmisen ruuansulatukselle vaarallisia.
Kauran hinta ei ole noussut, vaikka kauratuotteita paljon myydäänkin. Laatuvaatimukset on asetettu sellaisiksi, että niihin ei yllä ja "huonompilaatuista" ostetaan halvalla. Kuluttaja ei huomaa, että tuotteessa olisi mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.
Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.
Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.
On meilläkin tiaisia ja naakkoja, puhuin nyt nimenomaan noista peltomaisemien linnuista, joiden määrä on romahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut oman kotiseutuni tilannetta yli 30 vuotta. Peltolinnut (peltosirkku, keltavästäräkki, kiuru, töyhtöhyyppä, kuovi jne) ja piennarlinnut (pikkulepinkäinen, pensastasku, keltasirkku jne) ovat hävinneet tai rajusti vähentyneet. Tilalle on tullut niitä yleismies jantusia eli variksia, harakoita, viherpeippoja ja muita ihmisen ympärillä viihtyviä lajeja. Lintujen kokonaismäärä on vähentynyt; myös kiloina.
Lintuharrastajien määrä on lisääntynyt, vaikka heille on nykyään vähemmän katseltavaa.
Lintujen kokonaismäärä kiloina on kasvanut huomattavasti, koska rauhoitettuja valkoposkihanhia on nykyisin kymmeniä tuhansia. Siitä syntyy armoton määrä kiloja.
Valkoposkien lisääntyminen ei millään riitä korvaamaan lukemattomien muiden lajien vähentymistä. Sinulla ei taida olla todellista käsitystä vähentymisen suuruusluokista?
Suomesta suuresta osasta maata hävinneitä peltolintuja ovat peltosirkku ja keltavästäräkki. Molempien lajien tuhon syynä ovat meillä olleet maatalousympäristön yksipuolistuminen. Keltavästäräkki tarvitsisi kosteita laitumia, peltosikku taas avoimena pysyviä pellonpientareita ja avo-ojien pensaikkoja.
Peltosirkun tuhoa lisäävät tietysti vielä niitä syövät ranskalaiset.