Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

”Maaseudusta on tulossa autiomaa”, sanoo lintukadosta järkyttynyt ranskalaistutkija – Peltolinnut vähenevät Suomessakin, ja syynä siihen saattaa olla poikkeusluvalla käytettävä hyönteismyrkky

Vierailija
22.03.2018 |

Pensaskertut, peltosirkut ja kiurut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella. Niittykirvisistä on kadonnut jopa 70 prosenttia, kertovat tuoreet tutkimukset. Niille ei riitä ruokaa.
Linnut katoavat Euroopasta kovalla vauhdilla, eikä Suomikaan ole poikkeus. Viime vuonna uutisoitiin Saksan rajuista lintukadoista, ja Ranskassa harvenevat monet meilläkin tutut linnut, kuten peltopensaskerttu, peltosirkku, kiuru ja niittykirvinen.

”Tilanne on katastrofaalinen”, sanoo Ranskan luonnontieteellisen museon biologi Benoit Fontaine, joka on tutkinut lintukantojen muutosta.

”Maaseudustamme on tulossa todellinen autiomaa”, hän sanoo brittilehti Guardianin mukaan.

Guardian kertoi keskiviikkona tuoreista tutkimuksista, joiden mukaan monet tutut peltolinnut ovat vähentyneet Ranskassa ainakin kolmanneksella. Niittykirvisistä on kadonnut jopa 70 prosenttia.
Pääsyyllisiä ovat tutkijoiden mukaan maanviljelyksessä käytettävät hyönteismyrkyt. Ne eivät tapa lintuja, mutta tuhoavat niiden ruokaa eli hyönteisiä.

Suomessakin peltolintujen kannat ovat harventuneet, mutta hyönteiskatoa meillä ei ole edes tutkittu.

”On ennakoitavissa, että jos hyönteiskato tulee, niin sillä on valtava vaikutus linnustoon”, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

”Se olisi mullistavanlaatuinen muutos.”

Syke kertoi kolme vuotta sitten, että Suomen peltolintukannasta on huvennut 1970-luvun lopun jälkeen yli kolmannes. Peltolintujen määrän kehitys näkyy alla olevasta grafiikasta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613321.html

Kommentit (47)

Vierailija
21/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Niin, sen sijaan että meillä olisi sirkkuja, pöllöjä, tikkoja, lepinkäisiä, tulkkuja, varpusia, satakieliä, viitasirkkulintuja, pulmusia... jne jne jne eri habitaatteihin erikoistuneita lukuisia eri lajinkirjon edustajia, niin meillä on sitten tuollaisia yleismiesjantus-lintuja koko maa etelästä pohjoiseen.

Tuo juuri mitä luettelit vahvistaa tämän uutisen; lajisto köyhtyy. Luonto homogenisoituu.

Vierailija
22/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Tämä nyt on ihan höpönlöpöä. Kerroit juuri muuten kulttuurilajeista, jotka ovatkin määrältään kasvaneet. Itse elän alueella, jossa pappani rengasti lintuja, erityisesti pöllöjä. Vanhoilla päivillään suri, että esimerkiksi helmipöllöä ennen kuunteli keväällä kun tiaisia, niin yleinen oli, ja nykyään ei enää missään. Itse en ole koskaan kuullut.

Suomalaisten lintutietämys on maailman huippuluokkaa, ja bongareita on siitä kiittäminen. Samoja alueita on systemaattisesti tallattu vuosikymmeniä samaan aikaan, ja on saatu tilastollisesti äärimmäisen robustia dataa. Siksipä meillä on peräti sciencessa julkaisevia ornitologeja Suomessa.

Mutta mitäpä sinä siitä tietäisitkään, kadunmies.

Tiedän, että bongarit tallaavat samoilla alueilla aina samaan aikaan, koska vuosi vuodelta bongareiden autojen määrä pihatiellämme kasvaa. Osa pystyttää röyhkeästi kaukoputkensa autotallimme kupeeseen vedoten siihen, että missään ei ole yksityisalue -kylttiä. Traktorilla ei pääse kylätiellä ajoittain ajamaan lainkaan, kun cityvihreät ovat keksineet, että maalla parkkipaikaksi kelpaa ajokaista, jos ei toisen pihaan kehtaa ajaa.

Meillä majailee pihapiirissä se kaihoamasi helmipöllö. Tunnistuksen ovat tehneet useat bongarit, joten tieto on luotettava. Luulen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Niin, sen sijaan että meillä olisi sirkkuja, pöllöjä, tikkoja, lepinkäisiä, tulkkuja, varpusia, satakieliä, viitasirkkulintuja, pulmusia... jne jne jne eri habitaatteihin erikoistuneita lukuisia eri lajinkirjon edustajia, niin meillä on sitten tuollaisia yleismiesjantus-lintuja koko maa etelästä pohjoiseen.

Tuo juuri mitä luettelit vahvistaa tämän uutisen; lajisto köyhtyy. Luonto homogenisoituu.

Jos ikkunani takana nyt visertää tiainen, niin ei se estä niitä luettelemiasi lintuja laulelemasta lähitienoolla. Satakieli ei ymmärtääkseni ole vielä palannut muttomatkaltaan (saatan olla väärässä, mutta eikö se ole pääosin muuttolintu?), samoin viitasirkkulinnut. Tosin en ole tavallasi asiantuntija ja nyt on vasta maaliskuu, mutta muuttolinnut ovat vasta palaamassa!

jos luonnon homogenisoituminen on sitä, että ei ymmärretä lintujen muutoista mitään, niin kyllä, tyhmyys ja linnuston supistuminen kulkevat käsi kädessä.

Vierailija
24/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Tämä nyt on ihan höpönlöpöä. Kerroit juuri muuten kulttuurilajeista, jotka ovatkin määrältään kasvaneet. Itse elän alueella, jossa pappani rengasti lintuja, erityisesti pöllöjä. Vanhoilla päivillään suri, että esimerkiksi helmipöllöä ennen kuunteli keväällä kun tiaisia, niin yleinen oli, ja nykyään ei enää missään. Itse en ole koskaan kuullut.

Suomalaisten lintutietämys on maailman huippuluokkaa, ja bongareita on siitä kiittäminen. Samoja alueita on systemaattisesti tallattu vuosikymmeniä samaan aikaan, ja on saatu tilastollisesti äärimmäisen robustia dataa. Siksipä meillä on peräti sciencessa julkaisevia ornitologeja Suomessa.

Mutta mitäpä sinä siitä tietäisitkään, kadunmies.

Tiedän, että bongarit tallaavat samoilla alueilla aina samaan aikaan, koska vuosi vuodelta bongareiden autojen määrä pihatiellämme kasvaa. Osa pystyttää röyhkeästi kaukoputkensa autotallimme kupeeseen vedoten siihen, että missään ei ole yksityisalue -kylttiä. Traktorilla ei pääse kylätiellä ajoittain ajamaan lainkaan, kun cityvihreät ovat keksineet, että maalla parkkipaikaksi kelpaa ajokaista, jos ei toisen pihaan kehtaa ajaa.

Meillä majailee pihapiirissä se kaihoamasi helmipöllö. Tunnistuksen ovat tehneet useat bongarit, joten tieto on luotettava. Luulen.

Tällaisella bongauksella ei ole mitään tekemistä linjalaskentojen kanssa, johon viittasin. Onnea helmarista, voit täältä lukea hieman sen kohtalosta ja tutkimisesta:

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Helmip%C3%B6ll%C3%B6-%…

Vierailija
25/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Niin, sen sijaan että meillä olisi sirkkuja, pöllöjä, tikkoja, lepinkäisiä, tulkkuja, varpusia, satakieliä, viitasirkkulintuja, pulmusia... jne jne jne eri habitaatteihin erikoistuneita lukuisia eri lajinkirjon edustajia, niin meillä on sitten tuollaisia yleismiesjantus-lintuja koko maa etelästä pohjoiseen.

Tuo juuri mitä luettelit vahvistaa tämän uutisen; lajisto köyhtyy. Luonto homogenisoituu.

Jos ikkunani takana nyt visertää tiainen, niin ei se estä niitä luettelemiasi lintuja laulelemasta lähitienoolla. Satakieli ei ymmärtääkseni ole vielä palannut muttomatkaltaan (saatan olla väärässä, mutta eikö se ole pääosin muuttolintu?), samoin viitasirkkulinnut. Tosin en ole tavallasi asiantuntija ja nyt on vasta maaliskuu, mutta muuttolinnut ovat vasta palaamassa!

jos luonnon homogenisoituminen on sitä, että ei ymmärretä lintujen muutoista mitään, niin kyllä, tyhmyys ja linnuston supistuminen kulkevat käsi kädessä.

Mielestäni nuo on niin ilmiselvästi muuttolintuja että eipä tullut mieleenkään että luulisit minun viittaavan niiden täälläoloon juuri nyt. Luulo ei näköjään ole tiedon väärti.

Suosittelen myös sinulle tutustumaan tietoon näissä asioissa, eikä omaan miesmuistiin. Se kun on hevosmiesten tietotoimistosta seuraava. Ei näissä asioissa ole mitään epäselvää muuten kuin niillä, jotka eivät ole osanneet olemassaolevaa tietoa hyödyntää.

Ennen lintujen rengastuksen aloitusta kadunmiehet kivenkovaan uskoivat, että linnut talvehtivat vesistöjen pohjassa. Vaikka informaatio eri talvehtimismenettelyistä saatiin, olivat tutkimuksiin nihkeästi suhtautuvat kadunmiehet tiukasti vesistöissä talvehtivien lintujen puolella. Tietämättömyyden ilmiö ei siis tässäkään ole uusi :)

Vierailija
26/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisillä nyt on vaan tapana käyttää kaikkea epäluonnollista piittaamatta kokonaisvaikutuksista elinympäristöön. Ehdotankin että aletaan kehittämään ydinkäyttösiä henkilöautoja säteilyriskeistä viis. Tällä menolla se on ihan sama miten tämä pieni avaruuden autiomaan jalokivi ja keidas nimeltä maapallo tuhotaan. Pääasia että saadaan hetken hupi ja nautinto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Ja mikään näistä ei ole peltolintu, josta otsikossa puhuttiin.

Tervetuloa tänne kaupunkiin Tampereelle. Täälläkin visertää tiaiset, tikat rummuttelevat (mm. palokärkiä tänä talvena näkynyt), naakkoja on liiankin kanssa, varikset ja harakat löytyy toki myös, tilhiä on ollut koko talven samoin punatulkkuja, viherpeippokanta elpymään päin, tikli ei ole mikään harvinaisuus mustarastaasta ja räkätistä puhumattakaan, ym. ym.

Mutta keltasirkkujapa ei ole viime talvina näkynyt, kuten ennen.

Vierailija
28/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukkivia kasveja pitäisi olla erivärisiä, eri muotoisia (kaikkien hyönteisten kaikki suuosat ei käy kaikkiin kasveihin), ja eri aikoihin kukkivia. Keväästä syksyyn, aamusta yöhön (yöllä lentävät hyönteiset vielä asia erikseen).

Silloin meillä on petohyönteisiä jotka pitää tuholaiset kurissa. Hyönteismassaa eri aikoihin pesiville ja lentäville linnuille. Erilaisia elinympäristöjä, avoimia ja ryteikköjä, kaikille.

Mitä luulette, että tapahtuu kun kaikki avoimet paikat valtaa täsmälleen samanlainen ja samaan aikaan kukkiva kasvi, jota suurin osa hyönteisistä ei kelpuuta. Esimerkkinä siis lupiini.

Maatalouden muutos vaikuttaa moninkertaisesti enemmän kuin lupiinikasvustot, joita on lähinnä vain teiden varsilla. Toki hyvä niitäkin on hillitä, kaikki keinot käyttöön.

No aivan ehdottomasti. Otin tuon esimerkin siksi, että on kaikille helposti hahmotettava ja tuttu. Tietenkin se että valtaosa maa-alasta on tuulipölytteistä viljaa, jonka pientareet myrkytetään, lannoitus hoidetaan keinolannotteilla jne. vaikuttaa paljon, paljon enemmän.

Kiitos vegaanien sitä karjaa ei enää tiloilla ole, koska lihaa ei saa tuottaa.

Olisikohan nyt hieman muut syyt takana siinä, että lehmä alkaa tosiaan olla harvinainen nähtävyys?

Eli tuottavuusvaatimukset ja tilakoon kasvaminen. Ei mitään muutaman lehmän pientilaa nykyään kannata pitää, kuten vielä 50 vuotta sitten. Jos lehmiä on niin niitä pitää olla vähintään 50, mielellään enemmän, ja nuorikarja siihen päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Karja pidetään nykyään yhä useammin sisällä. Jalotteluaitaukset eivät ole luonnon kannalta yhtä hyviä, kuin entisajan laajat laitumet ja rantaniityt.

Nykyajan navetoissa torjutaan kärpäsiä ja muita ötököitä monin eri tavoin. Ennen myrkkyjen käyttöä ne kukoistivat maatiloilla ja linnuille riitti apetta.

Vierailija
30/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopun aikoja eletään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehotuotannon takia naudat eivät enää laidunna luonnonlaitumilla samalla tavalla kuin ennen. Monet eläimet eivät pääse elinaikanaan ulos näkemään edes viljeltyä laidunta saati sitten luonnonlaidunta. Viljelty laidunhan on yhtä tyhjän kanssa biodiversiteettiä ajatellen.

Vierailija
32/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! Peruutetaan lintukato...

Vierailija
34/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on asunut maaseudulla useamman vuosikymmenen niin on varmasti huomannut tuon peltomaisemien hiljenemisen. Omassa lapsuudessani 70-80-luvulla kevät ja alkukesä oli täynnä lintujen ääniä, nykyisin on pelottavan hiljaista. Saa olla iloinen jos sen yhden kiurun tapaa pellon yllä. Peltosirkkuja en ole nähnyt/kuullut moneen vuoteen.

Tervetuloa meille maalle, matkaa Helsinkiin noin 80 km. Täällä linnut (tiaiset ainakin) visertävät tuossa ikkunan takana tänäänkin, naakkaparvi lentelee edestakaisin ja joku petolintu (tarkemmin en tiedä, että mikä) kaarteli hetki sitten hiljentäen koko pihatienoon. Harakka keikkuu syreenipensaassa ja närhi kiusaa oravaa.

Lintujen määrä on pienentynyt sitä mukaa kun bongarien määrä on kasvanut.

Niin, sen sijaan että meillä olisi sirkkuja, pöllöjä, tikkoja, lepinkäisiä, tulkkuja, varpusia, satakieliä, viitasirkkulintuja, pulmusia... jne jne jne eri habitaatteihin erikoistuneita lukuisia eri lajinkirjon edustajia, niin meillä on sitten tuollaisia yleismiesjantus-lintuja koko maa etelästä pohjoiseen.

Tuo juuri mitä luettelit vahvistaa tämän uutisen; lajisto köyhtyy. Luonto homogenisoituu.

Jos ikkunani takana nyt visertää tiainen, niin ei se estä niitä luettelemiasi lintuja laulelemasta lähitienoolla. Satakieli ei ymmärtääkseni ole vielä palannut muttomatkaltaan (saatan olla väärässä, mutta eikö se ole pääosin muuttolintu?), samoin viitasirkkulinnut. Tosin en ole tavallasi asiantuntija ja nyt on vasta maaliskuu, mutta muuttolinnut ovat vasta palaamassa!

jos luonnon homogenisoituminen on sitä, että ei ymmärretä lintujen muutoista mitään, niin kyllä, tyhmyys ja linnuston supistuminen kulkevat käsi kädessä.

Mielestäni nuo on niin ilmiselvästi muuttolintuja että eipä tullut mieleenkään että luulisit minun viittaavan niiden täälläoloon juuri nyt. Luulo ei näköjään ole tiedon väärti.

Suosittelen myös sinulle tutustumaan tietoon näissä asioissa, eikä omaan miesmuistiin. Se kun on hevosmiesten tietotoimistosta seuraava. Ei näissä asioissa ole mitään epäselvää muuten kuin niillä, jotka eivät ole osanneet olemassaolevaa tietoa hyödyntää.

Ennen lintujen rengastuksen aloitusta kadunmiehet kivenkovaan uskoivat, että linnut talvehtivat vesistöjen pohjassa. Vaikka informaatio eri talvehtimismenettelyistä saatiin, olivat tutkimuksiin nihkeästi suhtautuvat kadunmiehet tiukasti vesistöissä talvehtivien lintujen puolella. Tietämättömyyden ilmiö ei siis tässäkään ole uusi :)

Miksi sitten kirjoitit näin: "Niin, sen sijaan että meillä olisi sirkkuja, pöllöjä, tikkoja, lepinkäisiä, tulkkuja, varpusia, satakieliä, viitasirkkulintuja, pulmusia... jne jne jne eri habitaatteihin erikoistuneita lukuisia eri lajinkirjon edustajia, niin meillä on sitten tuollaisia yleismiesjantus-lintuja koko maa etelästä pohjoiseen.

Tuo juuri mitä luettelit vahvistaa tämän uutisen; lajisto köyhtyy."

Olin juuri kertonut oman pihapiirin tämän hetken linnuista ja sinä hämmästelit, missä ovat muuttolinnut. Nyt oletkin sitä mieltä, että ei lainkaan viitannut aikaisempaan tekstiin, vaan kerroit yleistietoa.

En  ole viitannut miesmuistiin, olen viitannut siihen tietoon, että iso osa luettelosi linnuista muuttaa talveksi muualle. Tuo kysymysmerkki oli sarkasmia, jonka tarkoituksena oli osoittaa sinulle, että olet keskustelussa kaltevalla pinnalla ihmettelemällä, miksi muuttolinnut eivät ole saapuneet kotipihaani. En löytänyt esim. satakielestä uutta tietoa, jonka mukaan se yleisesti talvehtii maassamme.

Ennen lintujen rengastusta uskottiin myös, että metsän jumalille pitää uhrata ruokaa, jotta he suovat saalista. Mielenkiintoista, että toit tälläisen muinaissuomalaisen aspektin mukaan keskusteluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tehotuotannon takia naudat eivät enää laidunna luonnonlaitumilla samalla tavalla kuin ennen. Monet eläimet eivät pääse elinaikanaan ulos näkemään edes viljeltyä laidunta saati sitten luonnonlaidunta. Viljelty laidunhan on yhtä tyhjän kanssa biodiversiteettiä ajatellen.

Tutustu EU-tukiin ja huomaa, että se luonnonlaidun ei täytä määräyksiä. Luonnonlaitumella laiduntaminen katsotaan aika usein eläisuojelurikokseksi.

Vierailija
36/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kiistatonta, vuodesta toiseen vertailukelpoista dataa lintujen vähenemisestä. Sillä ei ole maan laajuisesti mitään merkitystä, että jollain pihalla näitä lintuja vielä on.

Vierailija
37/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä maassa käytetään todella vähän hyönteismyrkkyjä pelloilla.

Tarvetta ei oikeastaan ole kuin sille jolla estetään rypsin ja rapsin taimien joutuminen hyönteisten evääksi ja sekin on niiden siementen pinnassa.

Epäilen että kotien raid-purkkien kautta menee luontoon enemmän hyönteismyrkkyjä kuin mitä pelloille laitetaan.

Vierailija
38/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On kiistatonta, vuodesta toiseen vertailukelpoista dataa lintujen vähenemisestä. Sillä ei ole maan laajuisesti mitään merkitystä, että jollain pihalla näitä lintuja vielä on.

Onhan tutkija suoraa sanoneet, että ilmiö liittyy kaupungistumiseen. Maalla lintuja on edelleen, jopa lajistoltaan runsaammin kuin ennen, mutta kaupungistumisen myötä tietty lajikirjo on siirtynyt syrjemmälle. Silloin vaikuttaa siltä, että lintuja ei ole. Ilmastonmuutokset myötä lintujenkin elämä on muuttunut, muuttomatkat eivät ole samanlaisia kuin ennen eikä moneen vuoteen ole ollut kunnon talvia Afrikassa (mikä ei tarkoita, että siellä olisi lunta ja jäätä vaan Afrikan talvi).

Vierailija
39/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnistan heikosti lintuja, mutta meillä on kuitenkin joka vuosi pihassa harmaapäätikkoja ja kivitaskuja.

Töyhtöhyypät pesivät myös tuossa vieressä.

Vierailija
40/47 |
22.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse pidän juuri tämän vuoksi noin 10ha maa-alasta avo-ojissa vaikka järkevämpää olisi salaojittaa.

Mutta en aio sitä tehdä.

Siellä kyllä on lintuja melko runsaasti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi seitsemän