Miksi ihmiset ostavat jatkuvasti jotain turhaa, vaatteita, sisustusjuttuja, koruja,

Ostan harvoin mitään sisustusjuttuja. Koruja en ole ostanut juuri koskaan. Mutta vaatteita kyllä ostan lapselle, koska hän kasvaa entisistä ulos vähän väliä. Itselleni en osta kuin joskus harvoin, jos entiset ovat menneet pilalle tai jääneet pieniksi.

Koska tykkään niistä. Tai no koruista en niinkään, mutta sisustusjutuista ja vaatteista. En pidä niitä turhina.

Pitääkö kaiken olla aina järkevää? Pieni hupsuttelu tekee elämästä hauskaa.

Mielen piristykseksi. Been there, done that.

Minä ostelin mekkoja, koska vartaloni näyttää hyvältä mekoissa. Sitten oli kymmeniä mekkoja, mutta kaikki liian juhlavia, eikä mitään päälle pantavaa arkisin. En raaskinut ostaa tarpeellisia vaatteita, koska hankin liikaa tarpeettomia.

Nyt olen lopettanut juhlamekkojen oston ja ostan järjellä. Tänä vuonna olen ostanut toppahousut (edelliset 15 v vanhat), talvikengät (edelliset 7 v vanhat), trikoopaidan ja arkeen sopivan trikoomekon. Kaikkia käytän joka viikko. Että tuntuu hyvältä.

Itseäni ällöttää kaikenlainen turhan haaliminen. Kuka tarvitsee joka kuukausi uusia vaatteita? Rihkamakoruliikkeiden ohi käveleminen saa aina ällötysreaktion aikaan. Ihmiset täyttää tyhjiötään kaikella turhalla ympäristöä kuormittavalla roskalla. Onko se fiksua, eihän se ole. Mutta kaikista lajeista ihminen on se typerin ja itsekkäin.

Hyvä, että muistutit. Välillä sorrun, mutta yleensä olen tosi tarkka rahoista. Nyt täytyy taas etsiä iloa muualta. Se on vaan niin mukava kierrellä kaupoissa.

Mulla tuota aiheuttaa sisäinen tyhjyys ja paha olo. Nettikauppojen tarjonnan selaaminen rauhoittaa mua ja vähentää ahdistusta. En ostele vaatteita, sisustusjuttuja tai koruja vaan kosmetiikkaa laidasta laitaan, kuten hajuvesiä ja ihonhoitotuotteita vaikka kaikkea on jo kaapit pullollaan. Tosin varmaan shoppailisin vaikka mielenterveyteni olisikin paremmassa jamassa. Itse asiassa sehän on sama kuin tunnesyömisen kanssa: sekä iloon että suruun on osteltava - aina löytyy kyllä joku syy! (Joskus harvoin myös se, että oikeasti tarvitsee jotain.)

Pitää täyttää tyhjää tilaa...siellä korvien välissä...ehkä sydämessäkin.

Mä ostan vain sen minkä tarvitsen, on se joskus blingiäkin.

En ole pihi, mutten halua turhaa törkyä siivottavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuota aiheuttaa sisäinen tyhjyys ja paha olo. Nettikauppojen tarjonnan selaaminen rauhoittaa mua ja vähentää ahdistusta. En ostele vaatteita, sisustusjuttuja tai koruja vaan kosmetiikkaa laidasta laitaan, kuten hajuvesiä ja ihonhoitotuotteita vaikka kaikkea on jo kaapit pullollaan. Tosin varmaan shoppailisin vaikka mielenterveyteni olisikin paremmassa jamassa. Itse asiassa sehän on sama kuin tunnesyömisen kanssa: sekä iloon että suruun on osteltava - aina löytyy kyllä joku syy! (Joskus harvoin myös se, että oikeasti tarvitsee jotain.)

Mulla on kans sama juttu. Oon välillä tosi masentunut ja sen huomaa esim. siitä, ettei vaatteet tai meikit kiinnosta yhtään. Kun on parempi mieli, niin jaksaa selailla kaikkia kivoja nettikauppoja. En oikein tiedä mihin muuhun rahani pistäisin? Kukaan ei lähde mun kanssa oikeen reissuunkaan, niin en tiedä mitä muuta tekisin kun ostelisin silloin tällöin kivoja juttuja :)

Korut saa tuntemaan naiselliseksi ja siitä tulee hyvä mieli. :)

Minäkin koitan täyttää yksinäisyyden aiheuttamaa tyhjiötä kaikella krääsällä. Ei voi mitään, minun täytyi muuttaa pieneen sisäsiittoiseen kylään joka on kuin yläaste: kaikilla on omat porukkansa ja jos tulee kesken kaiken niin kavereita on hankala löytää. Harrastusporukoita on lähinnä lapsille ja teineille ja aikuiset viettävät aikaansa baarissa, töissä ja lapsia hoitamassa. Työporukkakin kohtelee minua kylmästi.

Materialismi ja oman kuvan kiillottaminen somessa

Koska on varaa, ja haluan auttaa omalta osaltani talouden elpymistä.

Ja siksi, koska niiden ostamisesta ja omistamisesta tulee hyvä mieli. Tulen iloiseksi, kun ympäröin itseni kaikella kauniilla.

Vierailija kirjoitti:

ym

no kerrohan sinä ap meille muille, miten meidän tulisi rahamme käyttää

Maailma ei tule kestämään jatkuvaan talouskasvuun perustuvaa järjestelmää. Kuluttaminen tukee järjestelmää. Tukemalla talouden elpymistä tuette maapallon tuhoutumista.

Äly hoi

Mistä tiedät mikä on kenellekin turhaa?

Ostan tarpeeseen, mutta joskus täytyy nauttia elämästä. Kerran me täällä vain eletään joten miksi niuhotella koko ajan?

Keräily voi olla harrastuskin. Tosin itselläni menee ostelu ohi kohtuuden rajan, vaikka melkein kaiken käytettynä hankinkin.

Ja taas olisi yksi ihana koru myynnissä Helsingin Pantin nettihuutokaupassa

Koruja en ole ostanut koskaan, vaatteitakaan ja kenkiäkään en nykyään enää osta, kuin todelliseen tarpeeseen. Sisustustavaroillekaan en tunne tarvetta, entiset kelpaa. Jos jokin tavara alkaa kyllästyttämään, panen sen kaappiin joksikin aikaa ja kaapista jotakin tilalle. Kierrätän siis.