Onko akateemiset ihmiset jotenkin älykkäämpiä

korkeampi äö. Tämä siis johtuu esim. siitä, että koko väestössä on ihmisiä, joiden älynlahjat eivät riitä edes peruskoulun suorittamiseen ja toisaalta yliopistoissa ja korkeakouluissa on tutkintoja, joita ei ihan kuka tahansa pysty suorittamaan.



Ja ennenkuin joku hermostuu tästä, niin sanon vielä sen, että tämä ei tarkoita sitä, että akateemisen tutkinnon suorittaminen on välttämättä osoitus älykkyydestä ja ei-akateemisuus tyhmyydestä. Ei todellakaan!

on olemassa myös jokin kirjoitustenjälkeinen seula, jonka tarkoitus

kai olisi ettei sitä ihan kuka perusjampatar tahansa läpäisisi.



Yliopistomaailmassa oli jotain sellaista innoittavaa jota olen

sittemmin ollut vaílla, että



KYLLÄ.

Onhan se fakta, että kaikki ihmisten älykkyydessä on eroa. Jos laitettaisiin mihin tahansa älykkyystestiin niitä joilla on vaikeuksia päästä läpi peruskoulusta ja niitä, jotka ovat suorittaneet ylemmän akateemisen loppututkinnon niin aika todennäköistä on, että jälkimmäiset saisivat keskimäärin paremmat tulokset.



Toisaalta valtaosa ihmisistä on älykkyydeltään keskimääräisiä ja heitä on kaikenlaisen koulutuksen hankkineissa. Eli valtaosa akateemisista ei ole älykkäämpiä kuin valtaosa heikommin koulututetuista, mutta akateemisissa on niin paljon enemmän huippuälykkäitä, että he nostavat keskiarvon muita korkeammalle.

Tottakai he ovat keskimäärin älykkäämpiä.



Sitäpaitsi ei sinne yliopistoon todellakaan pääse _kuka tahansa_ kun vaan lukee, kyllähän lääkikseen ja oikikseenkin ihan fiksut ihmiset saattavat lukea vuosikausia pääsemättä sisään. Toisille aloille tietenkin on helpompi päästä sisään, mutta harvassa on ne paikat, jonne vaan kävellään sisään.



..Ja itse olen vain amk:n käynyt, kun en jaksanut tarpeeksi intensiivisesti pääsykokeisiin lukea ja ehkäpä ei älynlahjatkaan riittäneet.

Sinne ei edes pääse kuka tahansa, kuten varmaan ap itsekin olet havainnut.

Akateemiset ovat niitä, jotka jo peruskoulussa ovat erottuneet loukosta oppivina ja osaavina, minkä vuoksi he seuloutuvat lukioon jatkamaan kehitystään kohti akateemista koulutusta. Niille, joilla pää ei riitä tähän, tarjotaan ammatilista koulutusta sellaiseksi vaihtoehdoksi. Siinä voi oppia itselleen ammatin, vaikka pää ei anna myöten vaativampaan opiskeluun.

Toki älykkäitä ihmisiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikista oppilaitoksista ja ammattijärjestöistä, mutta juuri tuon ihailemani akateemisten ihmisten kriittisen ajattelukyvyn ja ehkä osittain opitunkin älykkyyden vuoksi olen jälleen pyrkimässä AMK:sta yliopistoon.

Vierailija:

Akateemiset ovat niitä, jotka jo peruskoulussa ovat erottuneet loukosta oppivina ja osaavina, minkä vuoksi he seuloutuvat lukioon jatkamaan kehitystään kohti akateemista koulutusta. Niille, joilla pää ei riitä tähän, tarjotaan ammatilista koulutusta sellaiseksi vaihtoehdoksi. Siinä voi oppia itselleen ammatin, vaikka pää ei anna myöten vaativampaan opiskeluun.

Peruskoulussa sen parhaiten näkee kuka on fiksu ja kuka ei. Harvoin sen jälkeen enää niin eritasoiset ihmiset opiskelevat samassa paikassa. Ja koska sokeiden maassa yksisilmäinen on kuningas, kyllä sitä opistokurssinkin priimusta joku voi erehtyä pitämään huippuälykkäänä. : )

Mulla on peruskoulust 8,9 ka ja lukiosta 8,2 ja M:n paperit, mutta pää ei antanut myöden vaativampaan koulutukseen joten musta tuli lähihoitaja :D

Vierailija:

Akateemiset ovat niitä, jotka jo peruskoulussa ovat erottuneet loukosta oppivina ja osaavina, minkä vuoksi he seuloutuvat lukioon jatkamaan kehitystään kohti akateemista koulutusta. Niille, joilla pää ei riitä tähän, tarjotaan ammatilista koulutusta sellaiseksi vaihtoehdoksi. Siinä voi oppia itselleen ammatin, vaikka pää ei anna myöten vaativampaan opiskeluun.

Päästötodistukseni keskiarvo oli 6,9 ja nyt opiskelen - ihan kohtuullisen hyvällä menestyksellä - yliopistossa.

Itse olen peruskoulun kahlannut läpi seiskan keskiarvoilla. Ammattikoulun suoritin kiitettävin arvosanoin. Lukion lukaisin aikuisena ja ka oli 9,2, kirjoituksista L,E,E,E,C. Ja nyt opiskelen insinööriksi 37-vuotiaana.



Olenko ollut vain piiloälykäs nuorena vai saanut lisää älykkyyttä jostain matkan varrella.



Jaa niin, vaikka opiskelenkin nyt voimakkaasti matemaattista koulutusta, en älyä mensan testeistä tuon taivaallista. En kertakaikkiaan käsitä niitä jatkumoita.

Ajatteleppas nyt itse vähän nuorta joka ei seuraa uutisia eikä omaa juuri elämän kokemusta.. kyllä sinun on hieman helpompi se lukio suorittaa jälkikäteen kun se suurimmaksi osaksi on kuitenkin yleissivistävä :) älä nyt korota itseäsi turhaan nuorten yläpuolelle myöhäisillä papereilla.

Kyllä yksinkertaisimmista ihmisistä tietää, etteivät voi olla akateemisia.



Suurin osa väestöstä on keskivertofiksuja eli suurin osa kaikista koulutukseen katsomatta. Keskivertofiksu selviää hyvin yliopistolla. Tiedän ainakin yhden ihmisen, joka ei selviäisi edes lukiosta. Hänellä onkin jäänyt kaksi ammatillista koulutusta kesken.

Vierailija:

Akateemiset ovat niitä, jotka jo peruskoulussa ovat erottuneet loukosta oppivina ja osaavina, minkä vuoksi he seuloutuvat lukioon jatkamaan kehitystään kohti akateemista koulutusta. Niille, joilla pää ei riitä tähän, tarjotaan ammatilista koulutusta sellaiseksi vaihtoehdoksi. Siinä voi oppia itselleen ammatin, vaikka pää ei anna myöten vaativampaan opiskeluun.

Ei asiat nyt ihan noin mustavalkoisia kuitenkaan ole. Itse olen aina selvinnyt helposti opinnoista esim. lukiossa, mutta opiskelu ei kiinnostanut ja lintsaamisen takia sain melko huonoja arvosanoja vaikka läpäisinkin kaikki kurssit. Opettajien silmissä olin varmasti surkimus.

Hain yliopistoon 26-vuotiaana ja pääsin ensi yrittämällä sisään.

Kyllä ja ei. Kyllä sikäli että jos tämän hetken normien ja mittarien mukainen älykkyys ei riitä kouluun, jossa juuri sitä mitataan, siellä ei menesty. Ei sikäli että vaikka älykkyyttä siinä muodossa olisi, jos ei ole halua menestyä tai sosiaalisia taitoja siihen, ei myöskään menesty.



Kukaan joka on käynyt peruskoulun ja yrittänyt selittää matematiikkaa tai muuta logiikkaa luokkakaverilleen joka sitä ei tajua edes halolla, ei voi väittää että älykkyydessä ei olisi eroja. Eri asia on sitten mitä älykkyyttä ns. älyykkystesteillä ja koulukokeilla mitataan, että onko se ainoaa oikeaa älykkyyttä, en oikein siihen usko.



Ja vastauksen vaikeaselkoisuudesta varmaan arvaa että olen akateeminen.

Se on ihan sattumaa ja tilastoharhaa että minne ne loppututkinnot kasautuu.

Varsinkin kaikki MAALAISJÄRKI tuntuu puuttuvan näiltä akateemisilta ihan järestään..

Älykkyys ei ole sama asia kuin viisas.

tarvisti vauvan kylvettämiseen kaksi ihmistä, opaskirjan, lämpömittarin ja soiton neuvolaan.



Että se siitä viisaudesta/älystä/maalaisjärjestä :o)

joka pitää vauvaa autossa vöissä äidin sylissä. Siis samoissa vöissä kuin äiti.



Että se siitä järjestä/viisaudesta/maalaisjärjestä. Olemme kyllä yrittäneet selittää fysiikan lakeja: että kolaritilanteessa sille lapselle käy kuin maksamakkaralle jonka päälle astutaan.