Vaatisitteko tässä tilanteessa tarkempia tutkimuksia?
Olen nyt ollut kohta melkein 2vuotta aika huonossa kunnossa. Syksyllä 2016 menin ensimmäisen kerran lääkäriin koska olin jatkuvasti hullun väsynyt ja lämpö koko ajan vähän koholla. Ei kunnolla kuumetta, vaan jotain n.37.3, joka ei ole koskaan ollut mun normaali lämpö, vaan selkeästi olo on vähän 'kuumeinen' ja ihan väsähtänyt. Lisäksi kaula-soliskuoppa välimaastossa muljui pieni patti. Multa otettiin verikokeet, keuhkokuva ja patti ultrattiin. Verikokeissa ei mitään,keuhkokuva normaali ja patin sanottiin olevan turvonnut imusolmuke. Käskettiin tulla takas jos olo jatkuu. No, olo jatkui ja menin lääkäriin. Käskivät lopettamaan lämmön mittailun ja menemään vaan töihin ja lenkille.
Olen koittanut sinnitellä, vaikka terveys selkeästi ollut tosi huonona. Kuumeinen väsynyt olo jatkunut, en oikeasti vaan jaksa yhtään mitään. Liikunta ja koko elämä jäänyt pois, olen laihtunut vähän. Kesällä alkoi turvonneita imusolmukkeita tuntumaan enemmänkin kaulalla, eikä se ensimmäinenkään ole kadonnut, tosin pienentynyt. Muutama turvonnut imusolmuke tuntuu myös nivusissa. Pari viikkoa ennen joulua löysin muljuvia patteja myös kainaloista. Ne ultrattiin helmikuussa, sanottiin että turvonneita imusolmukkeita, mutta ei mitään pahanlaatuiseen viittavaa. Verikokeita on nyt otettu tässä pitkin matkaa ja uusi keuhkokuva kesällä. Myös vatsa ultrattiin syksymmällä. Missään ei mitään hälyttävää.
Kysymys: Vaatisitteko tässä tilanteessa, että nyt esim. kainalon imusolmukkeesta otettaisiin neulanäyte, että voisin olla oikeasti varma ettei tämä nyt ole mitään syöpää. Mua ei muuten ahdistais, jos ei olis selkeästi yleiskunto näin huono. Olo on oikeasti sairas ja alan olla ihan loppu tän asian kanssa. Olen välillä ollut myös ihan kunnolla korkeassa kuumeessa ja tosi kipeä viimeksi helmikuun lopulla, tammikuun alussa, ja lokakuussa. Ja tässä välissä jotain pikkuflunssaa ja jatkuvaa lämpöilyä, väsymystä yms. Myös keuhkooireita ollut, ja astmaa on tk:n puolella tutkittu, mutta spirometria ja pef seuranta ei oikein anna astmaan viittavaa (mulla on lapsesta asti ollut allergia ja rasitusastma).
Kävin eilen yksityisellä lääkärillä, joka totesi, ettei imusolmukkeissa ole mitään hälyttävää, voin nukkua yöni rauhassa, ei ole syöpää. Uskonko nyt, vai vaadinko lisätutkimuksia? Just luin netistä jotain rintasyöpä ja lymfooma kokemuksia, ettei ultrassa ja verikokeissa näkynyt mitään, että vasta paksuneulanäytteessä/ leikkauksessa löytyi:(
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi jos teksti on pitkä ja sekava, tää on vaan niin pitkä tarina ja liian pitkään tilanne jatkunut. Haluaisin vaan olla taas terve ja saada mielenrauhan, enkä haluais mitään hullun leimaa. Ja ahdistaa, että jos vaadin lisätutkimuksia ja kaikki onkin ok, niin sitten on typerä olo ja lääkärit ei ota enää ikinä vakavasti. Ja toisaalta ahdistaa, että jos tää onkin jotain vakavaa, niin löytyy liian myöhään.
Ehdottomasti menisin ja vaatisin lisätutkimuksia. Vaikka sitten yksityiseltä, ihan mistä vaan. Terveys on niin tärkeä asia mulle. Saa joko helpotuksen että kaikki on kunnossa, tai sitten alkaa saamaan oikeata hoitoa, eikä tarvitse enää arvuutella.
Vaadi ja maksa itse. Julkisella puolella ei ole varaa lähettää tutkimuksiin ennen kuin on liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi jos teksti on pitkä ja sekava, tää on vaan niin pitkä tarina ja liian pitkään tilanne jatkunut. Haluaisin vaan olla taas terve ja saada mielenrauhan, enkä haluais mitään hullun leimaa. Ja ahdistaa, että jos vaadin lisätutkimuksia ja kaikki onkin ok, niin sitten on typerä olo ja lääkärit ei ota enää ikinä vakavasti. Ja toisaalta ahdistaa, että jos tää onkin jotain vakavaa, niin löytyy liian myöhään.
Ehdottomasti menisin ja vaatisin lisätutkimuksia. Vaikka sitten yksityiseltä, ihan mistä vaan. Terveys on niin tärkeä asia mulle. Saa joko helpotuksen että kaikki on kunnossa, tai sitten alkaa saamaan oikeata hoitoa, eikä tarvitse enää arvuutella.
Mutta jos just kävin yksityisellä ja sanoivat, ettei tarvi tutkia. Voiko yksityinen lääkäri tehdä lähetteen, vaikka on sitä mieltä, ettei ole tarpeen, jos asiakas vaatii ja on valmis maksamaan siitä? En haluais jankata tai tapella lääkäreiden kanssa, en tiedä miten enää asian ilmaisisin ja pyytäisin. Mulla on uus aika samalle yksityiselle keuhko-sisätautilääkärille parin viikon päähän. En tiedä, pitäiskö varata ihan terveyskeskukseen nyt sittenkin aika ja katsoa, mitä ne sanoo, jos suostuisivat tutkimaan siellä. Toisaalta tuntuu, että tuskin, jos yksityinenkin oli tutkimuksia vastaan, etenkin kun julkisella haluavat säästää rahaa kaikessa..
Tää on niin outoa, kun tuntuu ettei missään oteta vakavasti ja aina lääkärit vihjailee ja antaa sellasen olon, että kuvittelen vaan, eikä missään ole mitään. Sit meen kotiin taas makaamaan ja tajuan et ei tästä tuu mitään ja en vaan ole terve. Tuntuu et keikun jo ihan hulluuden rajoilla, että kuvittelenko vaan sit kaiken. Mut toisaalta ei kai kuume nouse tai imusolmukkeet turpoa kuvittelemalla.. En tiedä johtuuko vähättely siitä, että olen niin nuori, 21, mikä ahdistaa myös, tuntuu että oon menettänyt mun 'parhaita' vuosia sairastamiseen, eikä kukaan tue tai auta.
Pitäisköhän mun nyt varata vaikka heti huomiselle ihan normi yleislääkäri yksityiselle ja sanoa vaan että voisko tehdä lähetteen imsolmukkeen poistoon/ neulanäytteeseen vai oottaa parin viikon päähän tota samaa erikoislääkäriä joka oli sitä mieltä ettei missään ole mitään? Eiks yksityisellä puolella voi päästä aika nopeasti tutkimuksiin, tyyliin jo tälle samalle viikolle ja vastaus tulis jo ens viikolla?
ap
Ainiin, osaako kukaan sanoa paljonkohan tuollainen tutkimus maksais yksityisella, onko kokemuksia? 100-300e vai enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Ainiin, osaako kukaan sanoa paljonkohan tuollainen tutkimus maksais yksityisella, onko kokemuksia? 100-300e vai enemmän?
Enemmän, koska labrakokeet esim. veren rauta-arvoista maksoi n. 150€. Siihen päälle se lääkärin vastaanotto ni kipuaa kyllä useampaan sataseen hinta.
Hei! Mä en nyt osaa auttaa sua noihin varsinaisiin kysymyksiisi. Mutta tuli vaan mieleen, että onko mahdollista että altistut homeelle esim. kotonasi? Ja se aiheuttaisi noita oireita ja lääkärit ei löydä mitään "vikaa" varsinaisesti sinusta? Ymmärrän täysin että olet peloissasi ja stressaantunut. Mutta lohduttaisin kuitenkin hiukan, että sua on tutkittu jo nyt varsin kattavasti ja toistuvasti (verikokeita, ultraa, keuhkokuvia jne). Jos olisi jotain tosi pahaa ja pitkälle levinnyttä, niin eikö olisi jo jäänyt "kiinni" jostain ja olisi jotain jo löytynyt. Siis ei tämä poissulje etteikö olisi jotain, mutta se jotain ei välttämättä ole kuolemanvakavaa ja siksi rauhoittelen sinua. Mutta mieti tuota homealtistusta...
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mä en nyt osaa auttaa sua noihin varsinaisiin kysymyksiisi. Mutta tuli vaan mieleen, että onko mahdollista että altistut homeelle esim. kotonasi? Ja se aiheuttaisi noita oireita ja lääkärit ei löydä mitään "vikaa" varsinaisesti sinusta? Ymmärrän täysin että olet peloissasi ja stressaantunut. Mutta lohduttaisin kuitenkin hiukan, että sua on tutkittu jo nyt varsin kattavasti ja toistuvasti (verikokeita, ultraa, keuhkokuvia jne). Jos olisi jotain tosi pahaa ja pitkälle levinnyttä, niin eikö olisi jo jäänyt "kiinni" jostain ja olisi jotain jo löytynyt. Siis ei tämä poissulje etteikö olisi jotain, mutta se jotain ei välttämättä ole kuolemanvakavaa ja siksi rauhoittelen sinua. Mutta mieti tuota homealtistusta...
Joo, epäilen kyllä, että altistuin aika pahasti homeelle lukioaikoina. Asuin osittain puurakennuksessa, jossa valui vettä yläkerran katosta, yhteen semmoseen tukipaaluun jäi pysyvät valumajäljet. Myös rakennus haisi aika vahvasti ja muistan, että silloin mun jatkuva sairastelu alkoi. Lukioaikojen jälkeen en enää siellä asunut ja yhden välivuoden pystyin ihan hyvin töissäkin olemaan. Tuntuu että tää terveydellinen 'romahdus', eli oikeasti tunne työkyvyttämyydestä tuli vasta tuon vuoden jälkeen. Ja nyt tuossa rakennuksesta oleilusta on jo 3v aikaa. En tiedä, voisko olla että lukiossa ja ekan välivuoden vaan paahdoin menemään, että en kunnolla huomannut ja sitten kun työt loppu, oikeasti jotenkin alitajuisesti antanut kaiken romahtaa, vai mikä muu selittäis et oireet tuntui oikeasti invalidisoivilta vasta vuosi rakennuksessa asumisen jälkeen, ja esim. kainalon patit huomasin vasta viime joulukuussa.
En kuitenkaan haluais tuon mahdollisen homealtistuksen piikkiin tietenkään kaikkea laittaa, voihan se syöpä yms. taudit tulla homerakenukksessakin asuneille. Mutta voihan se olla että terveys on romahtanut homeenkin takia, en tiedä, ahdistaa, kun siihenkään ei mitään kokeita oikein ole, eikä kaikki lääkärit edes usko mihinkään homesairauksiin.
ap
Eikö se ole aivan yhdentekevää mitä lääkärit susta ajattelee? Eikö pääasia nyt vaan ole saada sulle itselles mielenrauha? Mitä sitten jos joku lääkäri pitäisi sua outona kun vaadit tutkimuksia? Mitä sitten? :)
Voisi selittyä yliaktiivisella sympatikuksella ja kerran imusolmukkeet ovat turvoksissa, niin selvästi siellä fagosytoidaan jotain, tai ainakin yritetään. Homeet, hormonihäiritsijät tai jokin muu tekijä voi olla taustalla.
Vaikka lääkärit syyttävätkin sinua, lähde kuitenkin juurisyiden etsimisestä. Lääkäreiden on virkansa puolesta pakko peitellä homeisiin ja asumusterveyteen liittyviä asioita, sillä niiden hoitaminen olisi liian kallista ja joku voisi joutua vielä vastuuseen.
Pyydä apua esimerkiksi homepakolaiset ry:stä tai sisäilmayhdistyksestä. Labroista kyllä selviää paljon kun vain otetaan oikeanlaiset testit.
oman mielenrauhani vaatisin tarkempiin tutkimuksiin ja maksaisin ne vaikka omasta pussista.
Sinulla kuitenkin ollut nuo oireet jo pari vuotta, joten jos olisi syövästä kyse, luulisi että oireet jo tässä vaiheessa niin pahat, että se olisi tutkimuksissa löydetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mä en nyt osaa auttaa sua noihin varsinaisiin kysymyksiisi. Mutta tuli vaan mieleen, että onko mahdollista että altistut homeelle esim. kotonasi? Ja se aiheuttaisi noita oireita ja lääkärit ei löydä mitään "vikaa" varsinaisesti sinusta? Ymmärrän täysin että olet peloissasi ja stressaantunut. Mutta lohduttaisin kuitenkin hiukan, että sua on tutkittu jo nyt varsin kattavasti ja toistuvasti (verikokeita, ultraa, keuhkokuvia jne). Jos olisi jotain tosi pahaa ja pitkälle levinnyttä, niin eikö olisi jo jäänyt "kiinni" jostain ja olisi jotain jo löytynyt. Siis ei tämä poissulje etteikö olisi jotain, mutta se jotain ei välttämättä ole kuolemanvakavaa ja siksi rauhoittelen sinua. Mutta mieti tuota homealtistusta...
Joo, epäilen kyllä, että altistuin aika pahasti homeelle lukioaikoina. Asuin osittain puurakennuksessa, jossa valui vettä yläkerran katosta, yhteen semmoseen tukipaaluun jäi pysyvät valumajäljet. Myös rakennus haisi aika vahvasti ja muistan, että silloin mun jatkuva sairastelu alkoi. Lukioaikojen jälkeen en enää siellä asunut ja yhden välivuoden pystyin ihan hyvin töissäkin olemaan. Tuntuu että tää terveydellinen 'romahdus', eli oikeasti tunne työkyvyttämyydestä tuli vasta tuon vuoden jälkeen. Ja nyt tuossa rakennuksesta oleilusta on jo 3v aikaa. En tiedä, voisko olla että lukiossa ja ekan välivuoden vaan paahdoin menemään, että en kunnolla huomannut ja sitten kun työt loppu, oikeasti jotenkin alitajuisesti antanut kaiken romahtaa, vai mikä muu selittäis et oireet tuntui oikeasti invalidisoivilta vasta vuosi rakennuksessa asumisen jälkeen, ja esim. kainalon patit huomasin vasta viime joulukuussa.
En kuitenkaan haluais tuon mahdollisen homealtistuksen piikkiin tietenkään kaikkea laittaa, voihan se syöpä yms. taudit tulla homerakenukksessakin asuneille. Mutta voihan se olla että terveys on romahtanut homeenkin takia, en tiedä, ahdistaa, kun siihenkään ei mitään kokeita oikein ole, eikä kaikki lääkärit edes usko mihinkään homesairauksiin.
ap
Mä olin töissä lastentarhassa, jossa altistuu kaikille pöpöille. Työkaverit lohdutteli, että alkuun tulee kaikki taudit käytyä läpi ja sen jälkeen immuniteetti. Mulle vaan ei käynyt niin, vaan sairastelin yhtä putkeen erilaisia tauteja puoli vuotta (oikeesti en tervettä päivää nähnyt) ja sen jälkeen elimistö teki totaalisen stopin ja meni sekaisin. Oon kuullu tuosta, että kun sairastelee niin kehon oma termostaatti voi mennä sekasin. Itseltäni on juuri tuo sama, että tosi sairas olo koko ajan ja kuumeinen olo ja kun mittaa, niin juurikin tuota 37,3-4 lukemaa. Mutta jos ennen oli normaali lämpötila vaikka 36,6 niin onhan tuo selvä nousu ja sen voi herkempi tuntea ja voi aiheuttaa tuota sairauden tunnetta ja väsymystä. Sairastelun jälkeen jäi tuo lämmönnousu päälle ja pysyväsi olotilaksi. Sen ei siis tarvitse olla sinänsä oire mistään pahemmasta. Ehkä nuo sun imusolmukkeetkin oireilee vaan siitä elimistön sekaisin menosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mä en nyt osaa auttaa sua noihin varsinaisiin kysymyksiisi. Mutta tuli vaan mieleen, että onko mahdollista että altistut homeelle esim. kotonasi? Ja se aiheuttaisi noita oireita ja lääkärit ei löydä mitään "vikaa" varsinaisesti sinusta? Ymmärrän täysin että olet peloissasi ja stressaantunut. Mutta lohduttaisin kuitenkin hiukan, että sua on tutkittu jo nyt varsin kattavasti ja toistuvasti (verikokeita, ultraa, keuhkokuvia jne). Jos olisi jotain tosi pahaa ja pitkälle levinnyttä, niin eikö olisi jo jäänyt "kiinni" jostain ja olisi jotain jo löytynyt. Siis ei tämä poissulje etteikö olisi jotain, mutta se jotain ei välttämättä ole kuolemanvakavaa ja siksi rauhoittelen sinua. Mutta mieti tuota homealtistusta...
Joo, epäilen kyllä, että altistuin aika pahasti homeelle lukioaikoina. Asuin osittain puurakennuksessa, jossa valui vettä yläkerran katosta, yhteen semmoseen tukipaaluun jäi pysyvät valumajäljet. Myös rakennus haisi aika vahvasti ja muistan, että silloin mun jatkuva sairastelu alkoi. Lukioaikojen jälkeen en enää siellä asunut ja yhden välivuoden pystyin ihan hyvin töissäkin olemaan. Tuntuu että tää terveydellinen 'romahdus', eli oikeasti tunne työkyvyttämyydestä tuli vasta tuon vuoden jälkeen. Ja nyt tuossa rakennuksesta oleilusta on jo 3v aikaa. En tiedä, voisko olla että lukiossa ja ekan välivuoden vaan paahdoin menemään, että en kunnolla huomannut ja sitten kun työt loppu, oikeasti jotenkin alitajuisesti antanut kaiken romahtaa, vai mikä muu selittäis et oireet tuntui oikeasti invalidisoivilta vasta vuosi rakennuksessa asumisen jälkeen, ja esim. kainalon patit huomasin vasta viime joulukuussa.
En kuitenkaan haluais tuon mahdollisen homealtistuksen piikkiin tietenkään kaikkea laittaa, voihan se syöpä yms. taudit tulla homerakenukksessakin asuneille. Mutta voihan se olla että terveys on romahtanut homeenkin takia, en tiedä, ahdistaa, kun siihenkään ei mitään kokeita oikein ole, eikä kaikki lääkärit edes usko mihinkään homesairauksiin.
ap
Imusolmukkeethan reagoivat erilaisiin tulehduksiin, en todellakaan ole lääkäri, mutta jos nuo kaikki testit sinulle on jo tehty, ja lääkärit ovat sanoneet, ettei sulta mitään vikaa löydy (ja olet kuitenkin hyvinkin työikäinen...eli ryhmässä ’hoidettava työkuntoon’ ) niin arvaisin kyllä tavallaan luottaa heidän sanaansa - mutta lähtisin itse etsimään vikaa vaivoihin allergiatestauksen kautta. Syy voi olla muukin kuin home, mutta se on yksi aika vahvasti sairastuttava ja selittäisi ’yleistulehdusta’ kropassasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mä en nyt osaa auttaa sua noihin varsinaisiin kysymyksiisi. Mutta tuli vaan mieleen, että onko mahdollista että altistut homeelle esim. kotonasi? Ja se aiheuttaisi noita oireita ja lääkärit ei löydä mitään "vikaa" varsinaisesti sinusta? Ymmärrän täysin että olet peloissasi ja stressaantunut. Mutta lohduttaisin kuitenkin hiukan, että sua on tutkittu jo nyt varsin kattavasti ja toistuvasti (verikokeita, ultraa, keuhkokuvia jne). Jos olisi jotain tosi pahaa ja pitkälle levinnyttä, niin eikö olisi jo jäänyt "kiinni" jostain ja olisi jotain jo löytynyt. Siis ei tämä poissulje etteikö olisi jotain, mutta se jotain ei välttämättä ole kuolemanvakavaa ja siksi rauhoittelen sinua. Mutta mieti tuota homealtistusta...
Joo, epäilen kyllä, että altistuin aika pahasti homeelle lukioaikoina. Asuin osittain puurakennuksessa, jossa valui vettä yläkerran katosta, yhteen semmoseen tukipaaluun jäi pysyvät valumajäljet. Myös rakennus haisi aika vahvasti ja muistan, että silloin mun jatkuva sairastelu alkoi. Lukioaikojen jälkeen en enää siellä asunut ja yhden välivuoden pystyin ihan hyvin töissäkin olemaan. Tuntuu että tää terveydellinen 'romahdus', eli oikeasti tunne työkyvyttämyydestä tuli vasta tuon vuoden jälkeen. Ja nyt tuossa rakennuksesta oleilusta on jo 3v aikaa. En tiedä, voisko olla että lukiossa ja ekan välivuoden vaan paahdoin menemään, että en kunnolla huomannut ja sitten kun työt loppu, oikeasti jotenkin alitajuisesti antanut kaiken romahtaa, vai mikä muu selittäis et oireet tuntui oikeasti invalidisoivilta vasta vuosi rakennuksessa asumisen jälkeen, ja esim. kainalon patit huomasin vasta viime joulukuussa.
En kuitenkaan haluais tuon mahdollisen homealtistuksen piikkiin tietenkään kaikkea laittaa, voihan se syöpä yms. taudit tulla homerakenukksessakin asuneille. Mutta voihan se olla että terveys on romahtanut homeenkin takia, en tiedä, ahdistaa, kun siihenkään ei mitään kokeita oikein ole, eikä kaikki lääkärit edes usko mihinkään homesairauksiin.
ap
Imusolmukkeethan reagoivat erilaisiin tulehduksiin, en todellakaan ole lääkäri, mutta jos nuo kaikki testit sinulle on jo tehty, ja lääkärit ovat sanoneet, ettei sulta mitään vikaa löydy (ja olet kuitenkin hyvinkin työikäinen...eli ryhmässä ’hoidettava työkuntoon’ ) niin arvaisin kyllä tavallaan luottaa heidän sanaansa - mutta lähtisin itse etsimään vikaa vaivoihin allergiatestauksen kautta. Syy voi olla muukin kuin home, mutta se on yksi aika vahvasti sairastuttava ja selittäisi ’yleistulehdusta’ kropassasi.
Mielenkiintoista, että olen ryhmässä 'hoidettava työkuntoon', mutta silti silloin syksyllä 2016 käskettiin vaan tksta pois 'ei sulla mikään oo koita nytvaan elää sen kanssa' mentaliteetilla kun noiden testien jälkeen yritin toistuvasti vielä hakea apua. On kyllä henkisesti romahduttanut lojua sairaana työmarkkinatuella miettimässä mikä mua vaivaa. Ihan hullu systeemi meillä, sairaana hoidotta roikkuminen tulee yhteiskunnalle helvetin kalliiksi ja mulle henkisesti raskaaksi, olis niin suuri halu elää, tehdä töitä ja opiskella...Ei oikein kukaan voita tässä tilanteessa:( Mutta kiitos kaikki kommenteista, mukava saada vähän jotain ulkopuolistakin pohdintaa tähän.
ap
Anteeksi jos teksti on pitkä ja sekava, tää on vaan niin pitkä tarina ja liian pitkään tilanne jatkunut. Haluaisin vaan olla taas terve ja saada mielenrauhan, enkä haluais mitään hullun leimaa. Ja ahdistaa, että jos vaadin lisätutkimuksia ja kaikki onkin ok, niin sitten on typerä olo ja lääkärit ei ota enää ikinä vakavasti. Ja toisaalta ahdistaa, että jos tää onkin jotain vakavaa, niin löytyy liian myöhään.