Te joilla on perheessä kaksi autoa, ajaako miehesi pääsääntöisesti sitä hienompaa ja kalliimpaa?

Ei

Vierailija kirjoitti:

Niin?

Ei koska molemmat henkilöautot on mun.

Se saa hienomman ja paremman auton jolla on paremmat perusteet(pidempi matka, vaikeampi maasto, enemmän tavaraa)

Molemmat yhtä hienoja ja turvallisia.

Ajaa, koska ajaa noin 100 km päivässä. Minä ajan noin 5 km.

Ja koska on auton itse ostanut ja maksanut. Samoin kun minä omani.

Ei. Mies ajaa ropposella.

Joo, koska ajaa vuodessa noin kymmenen kertaa pidemmän matkan.

Ei aja. Kummallakin oma autonsa, jonka on itse rahoittanut. Tällä hetkellä minun autoni on uudempi, mutta varmaan tuo miehen auto on ollut kalliimpi ostaessa. En olisi halunnut sellaista itselleni, meillä on erilainen automaku. 

Ei, kumpikin vielä maksaa autonsa itse. Kummankaan mielestä ei ole mitään järkeä laittaa rahaa niin huonoon sijoitukseen kun auto.

Pääsääntöisesti minä ajan omaa autoani (jonka kuluista ja kustannuksista vastaan ja joka on minun) ja mies ajaa omaansa (jonka kuluista vastaa hän).

Joskus on joku syy miksi ajetaan toisen autolla. Esim. jos minun pitää vetää kärryä lainaan miehen autoa (siinä on koukku), joskus joitain muitakin syitä on.

Ja joo, miehen auto tällä kertaa taitaa olla vähän kalliimpi, luulisin. Omani on kylläkin uudempi, mutta pienempi...

Mä olen autolla pröystäilevä, tunnustan.

Miehellä on käytännöllinen auto.

Ei aja täälläkään. Minun auto uudempi ja hienompi koska tarvin autoa enempi.

Saa lainata jos haluaa. Harvoin haluaa, pärjää omallansa.

Mies ajaa hirveällä ritsalla,mä ajan uudehkolla autolla.Minulla toki paljon pidempi työmatka.

Ei aja. Molemmat olemme itse automme rahoittaneet, joka henk koht autolainalla tai sitten muulla omalla varallisuudella. Olen parempipalkkainen kuin mies ja minulla on enemmän varallisuutta. Ostin itselleni hienomman auton kuin mitä miehellä oli varaa itselleen ostaa. Kumpikin on saanut itse valita oman autonsa, koska on sen itse rahoittanut, ja siksi asiasta ei ole edes tarvinnut keskustella ihmeemmin.

Vaimo ajaa kummalla ajaa, minä sillä toisella jos tarvetta on. Ei oikein jaksa kiinnostaa millaisella koslalla kuljen, autoilu on tympeää oli alla millainen auto tahansa.

10 jatkaa, niin minun auto on uudempi koska tykkään autoista, en millään vanhalla romulla ajaisi.

Parempi auto on miehen kustantama, kakkosauto ostettiin puoliksi. Iltaisin hän kysyy: kummalla autolla haluat mennä aamulla? Jos tiedossa on huono ajokeli, hän sanoo: menethän huomenna isolla (parempi) autolla. Meni jonkin aikaa kunnes tajusin että nämä ovat hänen tapojaan kertoa että välittää.

Meillä autot on suunnilleen saman arvoisia, mutta minun (mies) auto on uudempi ja selvästi vähemmän kuluttava. Tämä on järkevää koska minä ajan vuodessa on 40000km ja vaimo selvästi vähemmän.

Ei aja. Hän ajaa farkkua ja minä sporttia.

Mies ajaa omallaan ja minä omallani. Miehen auto uudempi, pikkuruinen japanilainen, jossa ei isoja tavaramääriä kuljetella ja jossa matkustus- ja ajomukavuus pitkillä matkoilla huono. Mies ajaa pääosin lyhyttä kaupunkiajoa, joten auto on järkevä valinta hänelle.

Omani on isompi saksalainen. Tavaratila vetää paljon. Koen jo vuosien kokemuksella, että autoni on turvallinen, vakaa ajaa ja paikat eivät puudu, vaikka edessä olisi 600 kilsaa maantieajoa. Myös mulla kaupunkiajoa enemmän, mutta ajan keskimäärin kerran kuukaudessa myös pitkiä matkoja motarilla ja maantiellä.

Emme lainaile toistemme autoja ja kumpikin vastaa kaikista oman autonsa kuluista. Pitkille reissuille lähdetään yleensä mun autolla, mutta silloin minä itse istun pääosin kuskinakin. Mies ei lähtökohtaisesti aja autoani vain, koska hän on mies.

Ei. Meillä on isompi farkku ja sitten pieni "kauppakassi".

Se kumpi kuskaa lapsia ajaa isommalla, useammin minä, mutta vaihtelee.

Ihan käytäntö sanelee. Kaupunkiajoa kannattaa tehdä pienellä, syö niin vähän bensaa.

Sellainen ero meissä on, että minä käytän joukkoliikennettä vaikka auto olis aina käytettävissä, esim. keskustaan mennessä useinkin. Mies ei koskaan.