Mistä psykologisesta ilmiöstä tässä on kyse?

Defenssi: arvonkieltäminen.

Tai sitten vain ihastuminen päättyy ja sydänsilmälasit tipahtavat silmiltä.

Torjutuksi tuleminen aiheuttaa itsensä huonoksi tuntemisen. Se aiheuttaa vihaa tuon tunteen aiheuttajaa kohtaan.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Alkujaan tässä sanonnassa kettu sanoi viinirypäleistä, mutta ne olivat suomentajan mielestä suomalaisille liian outoja. Näin koko sananparsi meni pilalle, sillä pihlajanmarjathan oikeasti ovat happamia!

Vierailija kirjoitti:

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Alkujaan tässä sanonnassa kettu sanoi viinirypäleistä, mutta ne olivat suomentajan mielestä suomalaisille liian outoja. Näin koko sananparsi meni pilalle, sillä pihlajanmarjathan oikeasti ovat happamia!

Kiitos selvennyksestä! En ole koskaan ymmärtänyt tuota sanontaa.

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee, että henkilöt ovat olleet todella ihastuneita, mutta eivät ole jostain syystä häntä saaneet. Ihastuksen loputtua kohdetta kohtaan tuntee hyvin negatiivisia tunteita eikä voi käsittää mitä hänessä oikein näki. Mistä tässä voisi olla kyse?

Kuka saanut ketä? 

Pitikö sinun sanoa, että "Usein kuulee, että joku on ollut todella ihastunut, mutta ei ole jostakin syystä saanut suhdetta syntymään ihastuksen kohteeseen. Tilanteen mentyä ohitse hän tuntee hyvin negatiivisia tunteita, eikä voi käsittää, mitä hän näki ihastuksessaan. Mistä tässä voisi olla kyse?"

Itse asiaan vastaus: ihastukset tulevat ja menevät. Kun niistä pääsee yli, aika useinkin jää vähän hämmentynyt olo siitä, että mikä siinä kohteessa muka oli ollut niin valtavan upeaa. Näin käy monelle sellaisellekin, joka ON saanut suhteen aikaan ihastuksensa kohteen kanssa.

Kuvaa hyvin sitä, miten voimakas tunne ensirakastuminen/ihastuminen on, ja tavallaan irrallaan todellisuudesta. Kun tulee arki ja huomaa, että ihastuksen kohde onkin varsin tavallinen tyyppi omine vikoineen ja kummallisuuksineen, ikään kuin "selviää" huumasta. Sitä selviämistä voi projisoida siihen kohteeseen, vaikka todellisuudessahan siitä ihastumisestaan saa syyttää ihan pelkästään itseään.

 VOI myös olla, että kyse on klassisista "happamista pihlajanmarjoista" eli siitä, että kun pettyy, pyrkii suojelemaan alitajuisesti itseään sanomalla, että "ei se nyt ollutkaan ihastumisen väärti, vaan ihan nolo tyyppi, hyvä vaan kun en sitä saanut".

Ihastuessa viatkin näyttävät ihanilta persoonallisuuksilta. Kun ihastus loppuu niin näkee ne ihan sellaisenaan kuin ovatkin.

Viitonen, hyvä pointti tuo. Moni marisee suhteen ehdittyä sinne noin kolmannelle vuodelle, miten avomies, aviomies tai poikaystävä on niin tylsä ja ennalta-arvattava. Ja sillä on tyhmiä tapoja, ja typeriä ajatuksia ja kavereitakin.

Mutta se on just tota, että kun ensirakastumisen arvioidaan kestävän keskimäärin 2-3 vuotta, niin sen hälvetettä alkaa vituttaa se, millaisen miehen kanssa on tullut suhde solmittua ja sitä vitutusta kohdistaa mieheen, ei omaan heikkoon arvostelukykyyn.Voi myös olla, että kanttia sen parempaan ei olisi ollutkaan tai että miehessä ei oikeesti ole mitään vikaa - alun romanttisen rakkauden vaihe on vaan kulunut pois, ja arkinen elämähän sovi, jos haluaa elää sitä ikuista alkuhuuman vaihetta. Sellaisia naisia ja miehiä on, pidän aika hemmetin lapsellisena, mutta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee, että henkilöt ovat olleet todella ihastuneita, mutta eivät ole jostain syystä häntä saaneet. Ihastuksen loputtua kohdetta kohtaan tuntee hyvin negatiivisia tunteita eikä voi käsittää mitä hänessä oikein näki. Mistä tässä voisi olla kyse?

Kuka saanut ketä? 

Pitikö sinun sanoa, että "Usein kuulee, että joku on ollut todella ihastunut, mutta ei ole jostakin syystä saanut suhdetta syntymään ihastuksen kohteeseen. Tilanteen mentyä ohitse hän tuntee hyvin negatiivisia tunteita, eikä voi käsittää, mitä hän näki ihastuksessaan. Mistä tässä voisi olla kyse?"

Heikosti naamioitua pätemistä. Kaikki muut ovat saaneet selvää, mitä aloituksessa haettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee, että henkilöt ovat olleet todella ihastuneita, mutta eivät ole jostain syystä häntä saaneet. Ihastuksen loputtua kohdetta kohtaan tuntee hyvin negatiivisia tunteita eikä voi käsittää mitä hänessä oikein näki. Mistä tässä voisi olla kyse?

Kuka saanut ketä? 

Pitikö sinun sanoa, että "Usein kuulee, että joku on ollut todella ihastunut, mutta ei ole jostakin syystä saanut suhdetta syntymään ihastuksen kohteeseen. Tilanteen mentyä ohitse hän tuntee hyvin negatiivisia tunteita, eikä voi käsittää, mitä hän näki ihastuksessaan. Mistä tässä voisi olla kyse?"

Heikosti naamioitua pätemistä. Kaikki muut ovat saaneet selvää, mitä aloituksessa haettiin.

Sain minäkin pienen tankkaamisen jälkeen. Mutta ap voi opetella selkeämpää ilmaisua, siitä on hyötyä uralla, tekee melkein mitä tahansa työkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee, että henkilöt ovat olleet todella ihastuneita, mutta eivät ole jostain syystä häntä saaneet. Ihastuksen loputtua kohdetta kohtaan tuntee hyvin negatiivisia tunteita eikä voi käsittää mitä hänessä oikein näki. Mistä tässä voisi olla kyse?

Kuka saanut ketä? 

Pitikö sinun sanoa, että "Usein kuulee, että joku on ollut todella ihastunut, mutta ei ole jostakin syystä saanut suhdetta syntymään ihastuksen kohteeseen. Tilanteen mentyä ohitse hän tuntee hyvin negatiivisia tunteita, eikä voi käsittää, mitä hän näki ihastuksessaan. Mistä tässä voisi olla kyse?"

Heikosti naamioitua pätemistä. Kaikki muut ovat saaneet selvää, mitä aloituksessa haettiin.

Mistä tiedät, moniko jätti vastaamatta, koska ap:n aloitus on käsittämättömän sekava.

Itselläni usein ihastus laimenee, kun myönnän sen ihastuksen kohteelle. Merkillinen ilmiö.

Epillereiden aiheuttama visuaalinen agnosia.