Lue keskustelun säännöt.
Haluan lopettaa korkeakouluopintoni
04.03.2018 |
Olen jo pitkään halunnut lopettaa korkeakouluopintoni alan takia. Tuntuu vaan uskomattoman vaikealta lopettaa nämä opinnot, koska en ole tällä hetkellä töissä eikä ole mitään ns. Plan b:tä ja siksi roikun tuolla koulussa vieläkin vaikken kyseiselle alalle töihin enää halua.
Mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä? Muilla ollut samaa tilannetta joskus? Mitä teitte?
Kommentit (15)
AP puolestaan pyrkii pois sotealalta. Koulussa eikä missään ole mitään vikaa, en vaan koe olevani oikeanlainen ihminen alalle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP puolestaan pyrkii pois sotealalta. Koulussa eikä missään ole mitään vikaa, en vaan koe olevani oikeanlainen ihminen alalle.
Ap
Ok, no nyt vauhdilla pois sieltä koulusta. Haut alkaa n. viikon päästä. Katso myös siirtohakua, tai semmosta, että oppilaitoksen sisällä vaihtais alaa, jos semmoinen mahdollisuus olisi.
Käyt koulun loppuun seuraavaan vaiheeseen (kandi/maisteri mikä tahansa) ja vaihdat sitten.
No jos ei ole plan b:tä, niin jatkaisin, kunnes tiedän mitä muuta haluaisin tehdä ja jos ei ole paljoa jäljellä, niin tekisin tutkinnon loppuun. Joskus riittää, että on vain se tutkinto jostain ja työnantaja kouluttaa sitten. Käy ammatinvalintapsykologilla tms? Tsemppiä, toivottavasti löydät oman alasi!
Vaihda heti alaa. MUTTA hanki joku koulutus. Se on kultainen neuvoni. Jäin roikkumaan 23-v. Ja roikun vieläkin ja olen 36. Jos olisin heti vaihtanut alaa, niin en olisi murtunut, jumiutunut ja jäänyt loukkuun. Vuosi vuodelta on vaikeampi pyristellä ulos. Nyt minulla ei ole enää itsetuntoa, ei mitään muuta kuin häpeä. Häpeän sitäkin etten ole tarpeeksi rohkea itsemurhaan. Teen ihan muita töitä ja yritän olla reipas perheenäiti. Sisältä olen p-tunkio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyt koulun loppuun seuraavaan vaiheeseen (kandi/maisteri mikä tahansa) ja vaihdat sitten.
Joo hei tää ois kanssa yksi. Sote-ala ei ole vaativa, ja siellä on varma työpaikka, voit esim. hakea sote-alan ja kaupallisen alan koulutuksella johonkin toimistotöihinkin, tekeehän osa hoitsuistakin toimistotyötä osittain esim kotihoidossa.
No ei se välttämättä huonosti pääty. Itse olin jo jättänyt gradun, kun ajattelin, että vaihdan sittenkin toiselle alalle (josta olin lukenut sivuaineen). Menin tästä juttelemaan toisen alan proffalle, josta parin mutkan kautta aukenikin jatko-opintoväylä, jossa saatoin kätevästi yhdistää pääaineeni ja tämän sivuaineen osa-alueen, joka itseäni kiinnosti. Nyt ole tohtori ja huippukiinnostavassa työssä, jossa voin hyödyntää osaamistani todella laajasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soteala todellakin on vaativa. Alan vastuu pelottaa ja muun muassa siksi pyrkimässä pois tältä alalta. Ennen tämä ala oli unelmieni täyttymys enkä olisi uskonut, että näin käy.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten pelkään aina että kadun koulun lopetusta. Pyrin pitkään alalle ja lopulta pääsin. Koskaan en ole muulla alalla itseäni nähnyt, mutta en halua liian suurta vastuuta jokapäiväisessä työssäni. Työ on mulle vaan työ ja oikea elämä on jossain ihan muualla!
Ap
Vierailija kirjoitti:
No lopetat sen koulun.
En pysty. Toimeentulo täytyy olla taattu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet pari vuotta jotain paskaduunia minimipalkalla niin alkaa taas mieleen tulemaan ajatus, ettei olisi ikinä kuunaan päivänä kannattanut lopettaa opintoja kesken...
Ei se mitään. Ehtii sitä myöhemminkin opiskelemaan. Voi tehdä ihan hyvää ja kasvattaa ihmisenä tuollainen elämänvaihe.
Sama ongelma, en ehkä lopettaisi kokonaan, mutta tahtoisin pitää välivuoden ja miettiä todella mitä haluan. Voisin säästää rahaa sen sijaan, että käytän opintotukikuukaudet loppuun ja elän lisäksi lainalla. Mutta en tiedä miten voin lopettaa, kun en välttämättä saa yhtään mitään töitä. Välillä toivon, etten olisi koskaan päässyt edes tälle alalle, siitäkin huolimatta, ettei alalle edes pääse kovin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin tehdä tänään omasta tilanteestani aloituksen. Opiskelen tosin amiksessa, mutta ala on minulle ihan väärä ja työssäoppimisjakso vain vahvisti sitä ajatusta. Tässä olisi noin vuosi enää opiskelua jäljellä eli ei sinäänsä enää paljoa, mutta toisaalta se tuntuu todella pitkältä ajalta kun koko opinnot inhottaa ja ahdistaa! Olen ollut nyt syksystä saakka välillä sitä mieltä että lopetan, välillä taas että kyllä minä tämän käyn, saanpahan sitten sanoa itselle, että tulipa käytyä sittenkin. Mulla on kyllä toinen tutkinto alla ja vakituinen osa-aikainen työ joten siinä mielessä voisin lopettaa, mutta silti se ajatus tuntuu hankalalta. Välillä mietin minäkin sitä kumpa en olisi päässyt tuonne, niin ei tarvitsisi tämän asian kanssa nyt painia.
Sama tilanne, nyt alkaa kouluhaut, eli haen sote-alalle, ihan paska tilanne.