Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaisi järjestää häät, itse en missään nimessä.
04.03.2018 |
Mun puolesta voitaisiin mennä vaikka maistraatissa naimisiin. Inhoan syvästi kaikenlaista huomion keskipisteenä olemista, olen todella introvertti luonteeltani. Myös iso rahanmeno vain yhden päivän takia ärsyttää. Mies taas haluaisi järkätä isot bileet.
Miten tässä nyt pitäisi toimia, mies vaikutti aika pettyneeltä kun en innostunut ajatuksesta ollenkaan. Jonkinlainen kompromissiko? En oikein tiedä millainen ratkaisu tyydyttäisi molempia.
Kommentit (19)
En tiedä. Itse olen samanlainen kuin ap. Häät eivät ole ihan vielä ajankohtaiset mutta itse haluaisin pienet kirkkohäät jossain pienessä kirkossa vain perheen kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten olisi maistraatissa naimisiin ja sen jälkeen vapaamuotoisemmat bileet?
Jos mies tietää ettet sinä halua häitä vaan käynnin maistraatissa niin hän ehdottaa isoja bileitä vain siksi ettei hän oikeasti halua naimisiin kanssasi. Mietipä ite.
Tiedän tunteen. Meillä puhuttiin jos käytäisiin maistraatissa ja sitten kutsuttaisiin kavereita ravintolaan lasilliselle. Näin ei ole luvattu mitään megabileitä tai kustantamisia, mutta tuolla tilassa saisi kaikki halukkaat jäädä juhlimaan ja haluttomat (vaikka sitten minä) luikkia aikaisin kotiin. Voi kyllä olla ettei isoista häistä haaveilevalle kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
No tämä olkoon teille harjoitus yhteisen sopuratkaisun löytämisestä. Avioliitossa tulee monia tilanteita, joissa puolisoiden toiveet eroavat paljonkin ja sitten pitää yhdessä löytää ratkaisu, jonka kanssa molemmat pystyvät elämään.
Miehen intialainen työkaveri on menossa serkkunsa häihin Intiaan. Setä (morsiamen isä) maksaa hänen matkansa ja hän menee sinne viikoksi, mutta hääjuhlat kestävät sitäkin pidempään. Vieraita on tulossa 700. Tätä taustaa vasten kun mietit, niin onko yksi päivä ja 100 vierasta niin paha?
Ohiksena ja introverttinä vastaan että jos bileet ovat asia jota en missään nimessä halua niin avioliitto jäisi 100 prossan varmuudella solmimatta jos näkemykset olisivat noin kaukana toisistaan. En haluaisi pilata elämäni ihaninta päivää millään massabileillä ja hermoilulla ja järjestelyillä ennen sitä.
Onneksi mieheni oli asiasta samaa mieltä ja kävimme maistraatissa ilmoittaen tapahtuneestä jälkeenpäin valikoiduille ihmisille, ei siis edes kaikille sukulaisille tai tuttaville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tietää ettet sinä halua häitä vaan käynnin maistraatissa niin hän ehdottaa isoja bileitä vain siksi ettei hän oikeasti halua naimisiin kanssasi. Mietipä ite.
Ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta, joten luulisi että tuossa ajassa olisi saanut kakaistua ulos ettei halua olla yhdessä. Itse ehdotti avioliittoa, itse olen tyytyväinen näinkin mutta ymmärrän että avioliitto on järkevää perintöasioiden yms vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
No tämä olkoon teille harjoitus yhteisen sopuratkaisun löytämisestä. Avioliitossa tulee monia tilanteita, joissa puolisoiden toiveet eroavat paljonkin ja sitten pitää yhdessä löytää ratkaisu, jonka kanssa molemmat pystyvät elämään.
Olen samaa mieltä. Jos ei häistä kyetä pääsemään yksimielisyyteen, niin silloin parempi ettei mitään häitä edes tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin sitä, ettei halua tuhlata tuhansia, ellei enemmänkin, yhden päivän vuoksi...
mutta joillekin (esim. miehellesi kaiketi) se on Elämän Suurin Päivä, jota haluaa kunnolla juhlistaa.
Olen ollut monissa häissä, joissa vierailla ja varsinkin morsiammen äidillä on ollut hyvinkin hauskaa, mutta itse hääpari on ollut kuin "hakattu", puolikuollut pari, joka on yrittänyt jotenkin vääntää hymynkaretta huulilleen, ottaa vastaan onnentoivotuksia ja seurustella juhlaväen kanssa, vaikka selvästi on näkynyt se, että stressattu ollaan pitkään ja hartaasti, ja toivotaan vain, että saadaan juhlat suoritettua kunnialla loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta, joten luulisi että tuossa ajassa olisi saanut kakaistua ulos ettei halua olla yhdessä. Itse ehdotti avioliittoa, itse olen tyytyväinen näinkin mutta ymmärrän että avioliitto on järkevää perintöasioiden yms vuoksi.
No, eiköhän sitä yli 20 vuotta voisi jo vähän juhlistaakin? :o)
Onnea teille, tapahtuipa mitä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häät on tärkeä juhla muillekin kuin vain hääparille. Minusta oman rakkaan, sukulaisten ja ystävien vuoksi voi astua ulos omalta mukavuusalueelta. En myöskään koskaan ole kuullut henkilöstä, joka olisi katunut häitään sen takia, että joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Se päivä menee niin nopeasti, ettei sitä tajua.
Itse varmaan tuollaisessa tilanteessa suostuisin, miehen mieliksi. Rahaa menee joo, mutta kai te sitä muutenkin käytätte asioihin, jotka on ihan kivoja vaan (elokuva, lomamatka tms.)
Itse tilaisuuden ottaisin rennosti meiningillä, että tämä on nyt tällainen juttu joka on vain käytävä läpi, en koettaisi puristaa itsestäni mitään "iiik, elämäni ihanin päivä" -fiiliksiä. Kyllä sitä nyt yhden päivän kestää vaikka aidanvitsaksena, tai vaikka morsiamena :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häät on tärkeä juhla muillekin kuin vain hääparille. Minusta oman rakkaan, sukulaisten ja ystävien vuoksi voi astua ulos omalta mukavuusalueelta. En myöskään koskaan ole kuullut henkilöstä, joka olisi katunut häitään sen takia, että joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Se päivä menee niin nopeasti, ettei sitä tajua.
Minä tunnen kaksi tällaista katujaa, ystäväni ja äitini.
Äitini oli todella nuori mennessään naimisiin ja harmittelee juuri sitä, että häät olivat kaikkia muita kuin häntä varten eikä hänelle jäänyt muuta kuin yksi kokemus lisää toisten odotuksiin mukautumisesta ja omien toiveidensa sivuun laittamisesta. Sitä onkin sitten kiva hääkuvia katsellessa muistella.
Ystäväni katuu sitä, että lähti yrittämään toisten miellyttämistä, vaikka hyvin tiesi ettei itsellä riitä rahkeet noin stressaavan projektin ja tilanteen handlaamiseksi niillä kyvyillä ja resursseilla mitä hänellä oli käytettävissä ja vielä kaikkien katseiden kohteena ollessa. Häät oli hänelle ja sulhaselle aidosti epäonnistuneet ja kurja kokemus, ja hän häpeää itse edelleen käytöstään vaikka todella moni on hänelle sanonut, että ymmärtävät ettei kukaan voi aina paineen alla onnistua pysymään coolina. Jos häistä tulee edes puhe häntä heti alkaa itkettää.
Sama tilanne edessä tulevaisuudessa... puolisolle ja puolison suvulle ne isot juhlat olisivat tärkeät, itse en pidä noista ollenkaan. Tiedän että omakin suku haluaisi varmaan ne isot juhlat, mutta ei tekisi mieli taipua tässä asiassa. Olen joutunut vääntymään itselleni huonoihin kompromisseihin niin monta kertaa elämäni aikana, ja joka kerta olen ollut uupunut, stressaantunut, ihan loppu ja pahimmillaan itsemurhan partaalla. Yksistä juhlista ei ole edes mitään muistoja kun vedin niin paljon rauhoittavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta miehellä on oikeus häitä juhlia. Eikä sinun tarvitse olla keskipiste. Ette tee mitään nykyajan hömpötyksiä, vaan perinteiset hääjuhlat. Ne toki maksavat, mutta eivät stressaa niin paljoa. Eli vihkiminen, eikä missään kermakakkuasussa vaan ihan mistä itse pidät, ja sitten ruokailu jossain ravintolassa. Ei leikkejä, häävalsseja, hääkarkkeja ja muuta turhaa. Ei muita valmisteluja kuin vihkimisen sopiminen, hääpaikan varaus ja kutsut.
Vierailija kirjoitti:
Häät on tärkeä juhla muillekin kuin vain hääparille. Minusta oman rakkaan, sukulaisten ja ystävien vuoksi voi astua ulos omalta mukavuusalueelta. En myöskään koskaan ole kuullut henkilöstä, joka olisi katunut häitään sen takia, että joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Se päivä menee niin nopeasti, ettei sitä tajua.
Näinpä juuri. Ja kun ap on ollut jo 20 vuotta yhdessä miehensä kanssa, niin molempia tyydyttävä ratkaisu varmaan löytyy budjetin, vieraiden, järjestelyjen ym. suhteen. Eikä sen tarvitse olla "tasapeli" juuri tässä asiassa, kyllä rakkaan puolesta voi vähän uhrautuakin. Ainakin mun mielestä näin. Itsekin olen introvertti, enkä halua olla huomion keskipisteenä, enkä ole ikinä naimisiin päässytkään.... mutta voisin kuvitella tilanteen ja jos aidosti rakastamani ihminen haluaisi juhlat, niin hänelle ne antaisin. Tai siis antaisin hänen järjestää ja minun osuus olisi vain selvitä tilanteesta...
Keskustele kompromissistä miehesi kanssa. Ei ole oikein, että kumpaakaan pakotetaan mihinkään.
Maistraatti ja intiimit pienet juhlat kauniissa ja tunnelmallisessa juhlapaikassa. Intiimeillä tarkoitan oikeasti vain niitä ihmisiä ketkä juhliin haluatte - esim. tädit ja sedät voi hyvin jättää kutsumatta, kunhan kertoo että tiedossa on hyvin pienet juhlat. Meillä ei kukaan loukkaantunut. Niille ketkä silti muistivat, lähetimme kiitoskortin.
Häämekko voi hyvin olla esim. maksimekko, joka mieleistä väriä. Juhlan tuntua tuo juhlapaikka, pitopalvelu jne. Puheet intiimeissä häissä on iso plussa. :)
Entäs jos järjestäisitte kahdenkymmenen yhdessäolovuotenne kunniaksi isot bileet ja paukauttaisitte naimisiin sitten siinä samassa hötäkässä?
Rennosti mökillä tms isot grillibileet ja bändikin vaikka soittamaan. Mitään ei tarvitse vieraille kertoa etukäteen, pyydätte maistraatista teille vihkijän ja hommaatte riittävästi juomia ja ruokaa.
Anna sen mennä! Pyydä kuitenkin että esittelee vaimonsa sinullekin. Näyttelijöitä voi palkata sijaisiksi, mutta mieti haluatko hääyöhönkin sijaisen....
No tämä olkoon teille harjoitus yhteisen sopuratkaisun löytämisestä. Avioliitossa tulee monia tilanteita, joissa puolisoiden toiveet eroavat paljonkin ja sitten pitää yhdessä löytää ratkaisu, jonka kanssa molemmat pystyvät elämään.
Miehen intialainen työkaveri on menossa serkkunsa häihin Intiaan. Setä (morsiamen isä) maksaa hänen matkansa ja hän menee sinne viikoksi, mutta hääjuhlat kestävät sitäkin pidempään. Vieraita on tulossa 700. Tätä taustaa vasten kun mietit, niin onko yksi päivä ja 100 vierasta niin paha?