Lue keskustelun säännöt.
Työkaverit, joiden kanssa kukaan ei tule toimeen!
27.02.2018 |
Mistä ihmeestä näitä ihmisiä työpaikoille sikiää, joiden kanssa yhteistyö ei onnistu millään? Mikä tällaista ihmistä vaivaa, joka saa jatkuvasti porukkaa vaihtamaan työpaikkaa. Jolla ei samojen seinien sisällä kollegat pysy. Eivätkö he itse osaa katsoa peiliin, ja ovatko tyytyväisiä itseensä kun työpaikan henki on nollassa?
Löytyykö näitä tyyppejä sinun työpaikaltasi?
Kommentit (8)
löytyy mutta en välitä. yleensä tollanen saa maistaa omaa lääkettä kun jää kesälomille. kukaan ei tee sen duuneja ja se yleensä helisee duuniensa kanssa pitkälle syksyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin työpaikka ei ole yhteisö vaan nokitteluareena. Eivät ymmärrä, kuinka paljon hallaa firmalle koituu siitä, että he tykkäävät pelata omaa peliään. Näitä on keskijohdossa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin työpaikka ei ole yhteisö vaan nokitteluareena. Eivät ymmärrä, kuinka paljon hallaa firmalle koituu siitä, että he tykkäävät pelata omaa peliään. Näitä on keskijohdossa paljon.
Näitä on nimenomaan keskijohdossa paljon. Eivät osaisi hoitaa alaistensa hommia mutta pomottelevat ja simputtavat alaisia kuin itse olisivat jotenkin muka tärkeämpiä kuin muut.
Minun työpaikallani ei onneksi ole tuollaisia ihmisiä. Voisi kehittyä tilanne nopeasti hankalaksi, koska tiimin koko on muutenkin niin pieni-
Mä oon ollut se, joka on tullut toimeen myös niiden hankala pidettyjen tyyppien, eikä ole tarvinnut mielistellä heitä, päin vastoin. En yhtään tiedä, mistä se johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ihmiset tuovat kotonaan, vapaa-ajallaan olevan pahoinvointinsa töihin ja purkavat sen siellä. Monella on kaikkea, mikä pitäisi diagnosoida psykologisesti (tai ehkä heillä on jo diagnoosi).
Entisellä työpailalla oli eräs henkilö, joka oikein nautti siitä, jos kollegoiden välillä oli eripuraa. Jos ei muu auttanut hän toimi itse riidankylväjänä.
Kerran esimerkiksi puhelin hänelle, ennen kuin olin oppinut tietämään hänen toimintatapansa, että yksi pöytä aulassa voisi näyttää kivalta paikassa X, ja vielä joku kukkakimppu siihen tms. Tämä tyyppi oli mennyt sanomaan pomolle, että "Saanan* mielestä vanha pöytä on aivan paska (kyllä, tätä alatyylistä sanaa hän käytti) paikassa Y ja se pitäisi saada paikkaan X" Pomo oli tietysti ihmeissään. Tyyppi siis ei varsinaisesti valehdellut, mutta vääristeli sanat useimmiten todella ikävän kuuloiseksi.
Lisäksi hän oli usein pahalla tuulella ja ivaili jopa asiakkaille ym. Jostakin syystä hän oli silti pomon lemmikki.
Mulla on ihana työyhteisö. Muilla on hyvä yhteisen tekemisen ja tukemisen meininki. Mutta yksi ihminen pikemminkin tuputtaa neuvojaan, päsmäröi pikkujuttuja, on ottanut semmoisen pikkupomomaisen asenteen, kuin olisi siellä jotenkin ohjaamassa meitä muita. Vaikka teemme ihan samaa hommaa.