En saa apua itsetuhoisiin ajatuksiin vaikka haluaisin
Olen kertonut psykiatrian polilla psykiatrille ihan rehellisesti, että ajattelen itsemurhaa paljon ja olen miettinyt keinoja joilla sen tekisin. Olen myös kertonut, että pelkään itseäni ja pelkään että teen itselleni jotain, koska halu kuolla on vahva. Psykiatri ei ole kommentoinut tätä mitenkään ja nyt omakantaa lukiessani huomasin hänen kirjanneen, että en ole suicidaalinen. Mitä minä tässä enää voin sitten asian eteen tehdä, kun ihan oikeasti en ole varma mitä itselleni vielä teen, ja samaan aikaan psykiatri ei ota huoltani kuuleviin korviinsa?
Kommentit (29)
Tuttu tilanne. Ilmeisesti itsemurhaa pitää yrittää ennen kuin siihen saa jotain apua
Mäkin oon ihan avoimesti puhunut itsariajatuksistani ja suunnitelmistani, kyllähän ne on kirjattu ylös, mutta eipä mulle mitään Opamoxia kummempaa apua ole ehdoteltu.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tilanne. Ilmeisesti itsemurhaa pitää yrittää ennen kuin siihen saa jotain apua
Tuntuu hurjalta, että pitäisi jotenkin näytösluontoisesti yrittää saadakseen apua. Ja voiko silloinkaan olla varma avun saamisesta?
Eikö nyt kukaan huomaa kivaria,voi pientä raukkaa.
Mee torille huutamaan suoraa huutoa.
Minä menin psykiatrian polille kerran kertomaan itsemurha ajatuksistani ja diagnoosiksi tuli lievä sekamuotoinen ahdistus?! Minkähänlainen se voimakas ahdistus on?
Vierailija kirjoitti:
Eikö nyt kukaan huomaa kivaria,voi pientä raukkaa.
Mee torille huutamaan suoraa huutoa.
Mikä on kivari?
Olen noista hoitajien mutinoista tulkinnut että itsetuhoiset ajatukset otetaan vakavasti vasta kun selvä suunnitelma on kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä menin psykiatrian polille kerran kertomaan itsemurha ajatuksistani ja diagnoosiksi tuli lievä sekamuotoinen ahdistus?! Minkähänlainen se voimakas ahdistus on?
Mulla on kyllä diagnoosina ihan vaikea asteinen masennus, mutta se yhdistettynä unettomuuteen ja jatkuvasti mielessä pyörivään itsemurhaan ei ilmeisesti ole vielä riittävästi. Niin no, enhän mä ole psykoottinen että ehkä tässä vielä odotellaan sitä!
Oikeasti, mene johonkin juottolaan istumaan ja riitele siellä tai menet johonkin ostoskeskukseen ja huudat niin kovaa kuin palkeista lähtee. Kyllä joku huomaa ja sut kärrätään hoitoon. Saat paljon lääkkeitä ja vihdoin apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tilanne. Ilmeisesti itsemurhaa pitää yrittää ennen kuin siihen saa jotain apua
Tuntuu hurjalta, että pitäisi jotenkin näytösluontoisesti yrittää saadakseen apua. Ja voiko silloinkaan olla varma avun saamisesta?
Sen oon oppinut, että koskaan ei voi olla varma avun saamisesta. Kuvittelin ensin, että terveydenhuolto yrittää auttaa, mutta he yrittävätkin vain keksiä porsaanreikiä, jotta mua ei tarvitsisi hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, mene johonkin juottolaan istumaan ja riitele siellä tai menet johonkin ostoskeskukseen ja huudat niin kovaa kuin palkeista lähtee. Kyllä joku huomaa ja sut kärrätään hoitoon. Saat paljon lääkkeitä ja vihdoin apua.
Mulla on jo vino pino lääkkeitä, että niitä en kyllä enempää tarvitsisi. Ja tosiaan on asiakkuus siellä psyk.polillakin, mutta tosissaan ei kyllä silti oteta.
Vierailija kirjoitti:
Et sä olekkaan "suicidaalinen". Olet huomiota hakeva pelle ja pelkuri.
Vähän sellainen olo tuli itsellenikin kun tuon kirjauksen omakannasta luin. Että pitää varmaan lopettaa huomion haku ja pysyä jatkossa hiljaa.
Minkälaista apua siis aloittaja kaipaisit? Sulla on kuitenkin lääkitys ja hoitokontakti, ei tuossa valitettavasti oikein muuta apua ole tarjolla, kun tilanne ei ole ns. akuutti. Ei se osastohoitokaan herkkua välttämättä ole (läheisen kokemuksella), käytännössä samaa hoitoa, terapiaa ja lääkitystä, lisänä jotain opiskelijoiden vetämiä askartelutuokioita. Paljon tsemppiä ja voimia sulle kevääseen joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä olekkaan "suicidaalinen". Olet huomiota hakeva pelle ja pelkuri.
Vähän sellainen olo tuli itsellenikin kun tuon kirjauksen omakannasta luin. Että pitää varmaan lopettaa huomion haku ja pysyä jatkossa hiljaa.
Mahtavaa!!
Juuri näin!!
Olet asian ytimessä, olet nyt hiljaa ja lopetat huomion hakemisen!
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua siis aloittaja kaipaisit? Sulla on kuitenkin lääkitys ja hoitokontakti, ei tuossa valitettavasti oikein muuta apua ole tarjolla, kun tilanne ei ole ns. akuutti. Ei se osastohoitokaan herkkua välttämättä ole (läheisen kokemuksella), käytännössä samaa hoitoa, terapiaa ja lääkitystä, lisänä jotain opiskelijoiden vetämiä askartelutuokioita. Paljon tsemppiä ja voimia sulle kevääseen joka tapauksessa.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vähän pikkuisen pikkuriikkisen ihan hitusen hitoksiin Säälittävää ruveta kerjäämään huomiota nyt jollain itsemurhajutuilla, kun et muuta keksi?
Mutta jos psykiatri itse kysyy, että onko sellaisia ajatuksia? Olen vain vastannut muille esitettyihin kysymyksiin. Mutta kiitos, tuli nyt tästä selväksi, että jatkossa kannattaa ilmeisesti olla vaan hiljaa ja mennä sinne junan alle?
Ei mullakaan psykiatri tai hoitaja tunnu oikein reagoivan itsemurha-ajatuksiin mitenkään kun ei ole selvää suunnitelmaa. Ehkä ne on niin turtuneita siihen, että kaikkihan sellaisia puhuu. Ja tottahan se on, että jos sanoo, ettei kuitenkaan aio tehdä mitään niin se siitä. Mutta joku voi silti tehdäkin jotain itselleen kertomatta aikomuksistaan, mutta jos sanoo, että pelkää itseään, niin sen pitäisi kyllä olla jo hälytysmerkki. Kuitenkin osastolle otetaan vain vaikeimmat tapaukset ja eivät ne ammattilaisetkaan ajatuksia osaa lukea. Eli haasteellista on psykiatria.
Mutta ymmärrän aloittajaa hyvin, voimia vaan sinulle!♥️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole vähän pikkuisen pikkuriikkisen ihan hitusen hitoksiin Säälittävää ruveta kerjäämään huomiota nyt jollain itsemurhajutuilla, kun et muuta keksi?
Mutta jos psykiatri itse kysyy, että onko sellaisia ajatuksia? Olen vain vastannut muille esitettyihin kysymyksiin. Mutta kiitos, tuli nyt tästä selväksi, että jatkossa kannattaa ilmeisesti olla vaan hiljaa ja mennä sinne junan alle?
Ei Juma. Olet itse ihan satasella häiriintynyt ja sairas ihminen joka kiusaa ja häiriköi kaikkia läheisiään ja tekee muiden elämästä helvettiä ja nyt sinua pitäisi huomioida ja kun et muuta keksi niin se on sitten itsemurhapuheet?!?
Eikö sua perkelettä nyt saa mihinkään laitokseen??
Soita nyt äitille tai käy laittaan se kyltti sen ovelle, soita exälle ja kiusaa sitä tai keksi jotain. Ne on tekoja joilla voit rääkätä muita.
Sillä et voi rääkätä että uhkaat itsemurhalla kun kukaan ei välitä eikä jaksa kiinnostua.
Ota asia uudelleen puheeksi?