Lue keskustelun säännöt.
Kaksi vuotta erosta enkä ole vieläkään selvillä vesillä. Vertaistukea ja onnistumistarinoita tarvitaan!
26.02.2018 |
Suhteen pituus oli VAIN vuoden ja suhteen päättymisestä jo yli 2 vuotta. On ollut aikoja kun on mennyt paremmin, mutta nyt olen pahemman kerran taantunut ja ajattelen miestä liikaa. Suhteen päättymiseen ei liittynyt ristiriitoja eikä dramatiikkaa. Tunteitakin oli molemmilla. Suhde päättyi miehen päätöksestä, ei vaan pystynyt jatkamaan eikä osannut antaa sen parempaa selitystä.
Miten pääsen eteenpäin kun haluaisin vaan ottaa yhteyttä mieheen ja yrittää uudelleen.
Kommentit (7)
Eikö kukaan ole ollut vastaavassa tilanteessa ja selvinnyt siitä jotenkin?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä varmaan tuossa tilanteessa olisin mieheen yhteydessä. Todennäköisesti hän ei ole kiinnostunut aloittamaan suhdetta uudelleen. Silloin saat ainakin polttoainetta lopulliseen irtiottoon tilanteesta.
Stalkkeriksi ja/tai ahdistelijaksi älä kuitenkaan rupea, vaan usko yhdestä torjunnasta. Voit myös pyytää tarkempaa selostusta siitä, miksi mies ei halunnut jatkaa.
Kiitos vastauksesta! Sitä mäkin olen ajatellut että jotain täytyy aktiivisesti nyt tehdä kun passiivinen odottaminen ei ole auttanut. Kahteen vuoteen en ole siis ollut yhteydessä mieheen lainkaan enkä tiedä missä tilanteessa mies edes on tällä hetkellä. Luulen että mun on pakko ottaa yhteyttä. Joko siinä käy niin että saan pakit tai sitten en saa. Kummassakin tapauksessa homma etenee mun henkisen hyvinvoinnin kannalta loppujenlopuksi varmaan parempaan suuntaan.
-ap
Tule sitten päivittämään tänne tilannetta, jookos?
t. 3
No. Ymmärrän tuskasi täysin. Mutta siltikään en suosittelisi ottamaan yhteyttä. Voisitko tehdä irtioton muulla tavalla? Muuttaa hetkeksi ulkomaille? Ottaa lemmikin, aloittaa uuden intensiivisen harrastuksen? Näissäkin tapauksissa kasvat henkisesti ja kohta huomaat menneisyyden olevan merkityksetöntä. KAKSI VUOTTA on kuitenkin nolon pitkä aika velloa menneessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. Ymmärrän tuskasi täysin. Mutta siltikään en suosittelisi ottamaan yhteyttä. Voisitko tehdä irtioton muulla tavalla? Muuttaa hetkeksi ulkomaille? Ottaa lemmikin, aloittaa uuden intensiivisen harrastuksen? Näissäkin tapauksissa kasvat henkisesti ja kohta huomaat menneisyyden olevan merkityksetöntä. KAKSI VUOTTA on kuitenkin nolon pitkä aika velloa menneessä.
Mä tiedän! En oo tätä kahta vuotta ns. vellonut mennessä vaan elänyt, aloittanut ja lopettanut suhteita, yrittänyt jatkaa elämää, mutta nyt tajuan että en mä perkele pääse eteenpäin vaikka mikä olis. On ollut aikoja jolloin en ole kauheasti miestä ajatellut, mutta nyt ajattelu on päivittäistä.
Kasvanutkin olen henkisesti tässä ajassa, en ole enää samanlainen ihminenkään kaikilta osin.
-ap
up