Lue keskustelun säännöt.
Introverttiyden yksi parhaista puolista on se, ettei ole riippuvainen toisista eikä seurastaan
25.02.2018 |
Ainakaan siinä määrin, kuin ekstrovertit tai muuten vain huonosti yksinäisyyttä/omaa seuraa kestävät.
Introverttiydessä on huonotkin puolet, tai siis, yleisestihän ulospäinsuuntautuneisuutta pidetään ideaalina, mutta olen tyytyväinen ja kiitollinen, että olen introvertti ja viihdyn itsekseni. En koe koskaan yksinäisyyttä. Koen itseni siis vahvaksi, riippumattomaksi ja omillani toimeentulevaksi. Työkaverit ja oma perhe riittää vallan hyvin tyydyttämään sosiaaliset tarpeeni.
Tunnistan kyllä omassa elämässänikin näitä jotka eivät viihdy yksin ja kärttävät seuraani, eivät tunnu kestävän ilman että koko ajan joku olisi seurana. Joskus "säälistä" vietän aikaa tällaisten kanssa, vaikka mielummin olisin yksin. (Ja turhaan alapeukutatte, teen tämän ihan oikeasti yhteisen hyvän nimissä, yritän olla ihmisille ystävällinen ja avuksi, ja kun seurani jotakuta ilahduttaa, olen valmis tähän aina välillä, vaikken näistä yhteisistä hetkistä saakaan itselleni juuri mitään, päinvastoin, ne vievät energiaani)
...tämä tuli tuosta yhdestä ketjusta mieleen, jossa aloittaja kertoi potevansa raastavaa yksinäisyyttä joka päivä, vaikka hänellä kuitenkin oli mies, lapsi ja kavereita...
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap mies vai nainen?
Vastaan, kunhan kerrot miksi tätä kysyt?
Ap
Naisena ole täysin samaa mieltä. Säälittäviä tyyppejä noi, jotka eivät osaa olla itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap mies vai nainen?
Vastaan, kunhan kerrot miksi tätä kysyt?
Ap
Mielenkiinnosta.
Sama. Mieluiten olisin vain omassa seurassani ja puuhissani kotona. Ikinä ei ole yksinäistä. Minulla on kyllä ystäviä ja tapaan säännöllisesti perhettä mutta pärjään myös pitkiä aikoja itsekseni. Välillä käy sääliksi ekstroverttiystäväni joka tarvitsee ihmisiä ympärille voidakseen hyvin. Tosin hän sitten tapaakin enemmän uusia ihmisiä ja saa uusia kokemuksia. Itse väsäilee kotona ja tuttujen ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap mies vai nainen?
Vastaan, kunhan kerrot miksi tätä kysyt?
Ap
Mielenkiinnosta.
Nainen olen. Kerro nyt mun mielenkiintoni vuoksi, kumpaa oletit, ja miksi?
Ap
Miten niin ekstroverttius on ideaalia? Itse pidän kyllä ihmisten seurasta, mutta lataudun eli saan lisää energiaa ollessani yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap mies vai nainen?
Vastaan, kunhan kerrot miksi tätä kysyt?
Ap
Mielenkiinnosta.
Nainen olen. Kerro nyt mun mielenkiintoni vuoksi, kumpaa oletit, ja miksi?
Ap
Halusin tietää koska olen itse nainen ja mietin voisiko palstalta löytyä mies joka olisi kanssani samanlainen. Tuo teksti oli kuin minun suustani :)
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ekstroverttius on ideaalia? Itse pidän kyllä ihmisten seurasta, mutta lataudun eli saan lisää energiaa ollessani yksin.
Ai miten niin? Tarkastele ympärillesi, kouluelämää, työelämää, ihmisiä ylipäätään. Kyllä esillä olo ja esille pyrkiminen, ekstroverttiys on aivan selkeästi nykyajan ihanne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Introverttinä olen tuntenut yksinäisyyttä vain niissä tilanteissa, joissa olen joutunut olemaan puolituttujen kanssa isossa laumassa. Yksin ollessani en tunne koskaan itseäni yksinäiseksi, päin vastoin rentoudun ja lataan akkuja, kun olen yksin.
Itse olen kyllä tuntenut itsen yksinäiseksi vaikka introvertti olenkin. Voin kyllä helposti olla pari viikkoa näkemättä ketään tai pitämättä yhteyttä ja nautin siitä mutta sitten jos ei ole yhtään ystävää ja on aina yksin niin tunnen kyllä kamalaa yksinäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Introverttinä olen tuntenut yksinäisyyttä vain niissä tilanteissa, joissa olen joutunut olemaan puolituttujen kanssa isossa laumassa. Yksin ollessani en tunne koskaan itseäni yksinäiseksi, päin vastoin rentoudun ja lataan akkuja, kun olen yksin.
Samoin minä. Yksinäinen olen vain isossa joukossa, jossa "kuuluisi" olla kaverin tai vaikka puolison kanssa. Pienessä seurueessa, varsinkaan perheen tai tuttavien kesken, en tunne yksinäisyyttä ja nykyisellä työpaikalla on suorastaan kiva lähteä kahvi/ruokatauolle, koska nuo muut ovat sellaista joukkoa, että keskusteluista saa paljon irti.
Inhoan tätä jakoa i vs e mutta ihan vaan sellanen huomio että e voi oppia myös olemaan yksin ja jopa nauttimaan siitä. Kaikkeen tottuu jos on pakko. Eli en kokisi tuota vain i "etuoikeudeksi" tai ominaisuudeksi
Mutta toki se joitain voi helpottaa jos pitää itsensä johonkin lokeroon saada tunkea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introvertti ja kärsin valtavasti yksinäisyydestä, vaikka tarvitsenkin paljon myös yksinoloa. Vaihtaisin sen yksinolon mielelläni kaksinoloon.
No mä oon sitten varmasti saanut parhaat puolet, kun en useinkaan erityisesti kaipaa seuraa, mutta viihdyn kyllä seurassa ja olen sosiaalinen. Mulla ei ole ongelmana mennä uusiin tilanteisiin yksin, koska olen niin sosiaalinen, että tutustun helposti, mutta toisaalta mua ei myöskään haittaa olla yksin. Olen aina sekä tykännyt olla yksin että toisten seurassa.
Mun kaveri sanoi kerran että ei tykkää saunoa yksin, tykkää aina että koko perhe lapsia myöten on aina samaan aikaan siellä.
Musta taas ei oo mitään ihanampaa kuin päästä itse yksin viimeisenä saunaan ja rentoutua vaikka lauteilla pötkötellen siellä lempeissä löylyissä puhumatta yhtikäs kenellekään. 🤗
Mä tykkään syödä aamiaisen yksin rauhassa viikonloppuisin. Herään yleensä vähän myöhemmin kuin muu perhe. Oikein rupeaa ärsytys nousemaan kun mies kuulee mun heränneen ja kuulen hänen sanovan toisessa huoneessa lapselle:” meepäs säkin syömään jotain siellä äidin kanssa kun äitikin on siellä keittiössä”. Ärrrrrhhhh!!!!! Ja hetken päästä mieskin parkkeeraa vastapäätä pöytää. ”No mäkin taidan ottaa tässä leipäpalasen”.
Musta on niin ihana syödä aamiainen itsekseni. Miksi toisten pitää poukata siihen samaan pöytään just silloin ku mä oon siellä aamiaisella kun heillä on aamulla ollut vaikka kuinka monta tuntia ollut aikaa käydä syömässä aamiaista.
Toki me perheenä syödään lämmin ateria yhdessä ja monesti iltapalakin. Mutta joskus olis kiva syödä välillä ihan itsekseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap mies vai nainen?
Vastaan, kunhan kerrot miksi tätä kysyt?
Ap
Mielenkiinnosta.
Nainen olen. Kerro nyt mun mielenkiintoni vuoksi, kumpaa oletit, ja miksi?
Ap
Halusin tietää koska olen itse nainen ja mietin voisiko palstalta löytyä mies joka olisi kanssani samanlainen. Tuo teksti oli kuin minun suustani :)
Minkä ikäinen olet ja onko sulla lapsia? t:introvertti mies
Introverttien salaseurat :'D
Yks introvertti mies tääl, jota nettitestit ei oikeen osaa sijoittaa (jotain intj-intp väliltä tarjoovat).
Ainoo huono puoli on, että porukka pitää outona. Eikä siinä mitään sinällään, mut ois mukava jostain löytää kumppani ja harvat haluu edes tutustua "outoon".
Juu, mä olen ihan samaa mieltä. Introverttipuoleisempi olen minäkin ja viihdyn hyvin itseni kanssa sekä yhden ihmisen seurassa tai pienessä porukassa.