Lue keskustelun säännöt.
Miten sanon kaverille, että hänen viestittelytyylinsä raivostuttaa minua?
IInes55
08.02.2018 |
En ymmärrä kaverini viestintätyyliä, ja itse asiassa pahoitan mieleni siitä kerta kerran jälkeen.
Esimerkki: hän lähettää viestin, jossa kysyy kuulumisiani. Viimeksi vastasin, että tosi kiva kuulla hänestä, ja kerroin että olen ollut aika kiireinen ja stressaantunut erään asian takia. (Vastaan yleensä aika nopeasti, muutaman tunnin kuluessa, jos en ole kiinni jossain työasiassa) Hän kysyi tarkemmin tästä asiasta ja kerroin sitten tuosta stressin syystä ja kysyin toki myös hänen kulumisiaan. Hän ei vastannut tähän mitään. Ei viestin luettuaan, eikä sitten sen jälkeenkään.
En vaan ymmärrä, että miksi hän aloittaa keskustelun, kun ei sitten jaksa enää kommentoida tai vastata mitään. Tämä sama kaava on jatkunut jo vaikka kuinka pitkään, mutta nyt en enää tiedä, jaksanko pitää häneen enää lainkaan yhteyttä, tai vastata mitään. Tuntuu, että sillä ei ole oikein mitään väliä, mitä hänelle vastaan.
Mitä sanoisin hänelle, kun hän seuraavan kerran on yhteydessä?
Kommentit (19)
Sano se minkä tuohonkin kirjoitit!
Vaihtoehto A jos haluat pitää häneen yhteyttä jatkossakin: "Olisi kiva kuulla sinun kuulumiasi myös, mitäs jos sinä kertoisit tällä kertaa ensin?"
Vaihtoehto B jos ei ole väliä kuuletko hänestä ikinä enää yhtään mitään: " Miksi kertoisin sinulle kun sinä et koskaan kerro omia kuulumiasi vaikka kysyn?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisihan kysyi sinulta lisää. Ovatko ne sinun kuulumisesi useinkin valitusta? Ehkäpä ensi kerralla voisit vastata, mitä mukavaa kuuluu, ja ehdottaa vaikka tapaamista.
Nro 3, arvasin, että joku näkee tämän näin. Viestissäni kerroin tarkemmin stressin syystä; ja ylipäätään minusta on outoa että hän ei kommentoinut tähän yhtään mitään. Ja toki kerroin muistakin asioista, sellaisista yhteisistä hauskoista jutuista, joiden arveli kiinnostavan. JA kysyin hänen tekemisistään. Eli kirjoitin ihan ajatuksella. Ei mitään vastausta.
t:ap
Kysytkö takaisinkin asioita, ettei tälle kaverille tule sellainen tunne, että vain utelee sinulta kaikkea niin kuin jossain haastattelussa.
Sori, olisi pitänyt päivittää sivu ennen vastausta. :)
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin myös sitä, että jos vastaa toiselle melko pitkästi, niin eikö siihen olisi kohteliasta vastata edes jollain tavalla? Ja siis painotan sitä, että hän aloitti keskustelun. En mitenkään tuputtanut "ongelmiani" hänelle.
MIelipiteitä, neuvoja?
Luulen, että tämä ystäväsi näkee tilanteen toisin, voi olla sellainen vähän suoraviivainen tyyppi(?). Hän kyselee sinulta välillä kuulumisia, sinä vastaat, hänelle ei ehkä itselleen kuulu sillä hetkellä mitään erikoista minkä kokisi kertomisen arvoiseksi varsinkaan, jos sinä olet juuri avautunut jostain raskaasta elämäntilanteesta. Itselläni on vähän tämän tyyppinen ystävä, joka on aivan ihana, luotettava ja sydämellinen ihminen, mutta viestittelyn perusteella hänestä voisi saada tylyhkön kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile vaan vastata ja kertoa yhdellä tai kahdella sanalla ;)
Kaveri: Hei mitä kuuluu?
Hei!
Kaveri: Mitä kuuluu?
Hyvää!
Kaveri: Niin onko jotain erikoista!
Ihan hyvää!
Ja aina huutomerkki niin on innokasta eikä tylyä. Hymiökin käy.
Ehkä ystäväsi viestittelee koko ajan monille ihmisille. Välillä hänelle tulee mieleen, että eipä olekaan vähään aikaan kirjoittanut sinulle, ja laittaa noin niinkuin "kohteliaisuudesta" pari viestiä. Mutta sitten muut kontaktit taas vievät huomion. Tosi pinnallistahan se on, ehkä kannattaa vain vastata: Kiitos hyvää, entä itsellesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile vaan vastata ja kertoa yhdellä tai kahdella sanalla ;)
Kaveri: Hei mitä kuuluu?
Hei!
Kaveri: Mitä kuuluu?
Hyvää!
Kaveri: Niin onko jotain erikoista!
Ihan hyvää!Ja aina huutomerkki niin on innokasta eikä tylyä. Hymiökin käy.
Tää on hyvä!
Mutta miten voisin sanoa asiasta hänelle? Olen nimittäin tosi turhautunut koko asiaan, ja asia vaivaa minua. On oikeasti tosi tylsää kertoa jollekulle asioistaan, saamatta mitään, edes lyhyttä kommenttia takaisin. Minusta se on tosi epäkohteliasta. Sanat vaan jäävät riippumaan ilmaan.
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voithan sinä nyt ihan ystävällisesti sanoa, että olisi mukava pitkästä aikaa kuulla vähän enemmän hänenkin elämästään. Esitä lisäksi muutama selkeä kysymys liittyen hänen työhönsä, perheeseensä, harrastukseensa tms. Jos hän ei vastaa mitään, sano seuraavalla kerralla kun kuulet hänestä, että "Et viimeksi vastannutkaan kysymyksiini mitään, se vähän ihmetytti minua." Tms.
(Olen asunut pitkään ulkomailla, ja välillä minun on tosi vaikea käsittää tätä suomalaista tyyliä, ettei uskalleta ystävällisesti kysyä tai sanoa yhtään mitään kenellekään, kun pelätään, että toinen loukkaantuu. Täältä puuttuu normaali keskustelukulttuuri. Ugh.)
Olen ottanut asian aiemminkin puheeksi, ja hän aina vetoaa kiireisiinsä. Oli sitä ja tätä ja yms yms. Kyllähän minullakin kiireeni on, mutta pidän kyllä huolen siitä, että jos aloitan keskustelun jonkun kanssa, niin en jätä sitä kesken, vaan oikeasti keskityn siihen, mitä toinen minulle vastaa.
Nro 13, kiitos vinkistä. Olisiko hyvä sanoa hänelle, että jäi ihmetyttämään se, että miksi hän aloittaa keskustelun, kun ei kuitenkaan tunnu ehtivän käydä kirjeenvaihtoa eikä vastaa kysymyksiini? Haluaisin kyllä jotenkin painottaa sitä, että olen jo aika kyllästynyt siihen, että hän vaan katoaa johonkin, vastaa viestiini esim. 4 päivän päästä eikä koskaan pahoittele sitä, että joudun odottamaan vastausta. Kaikki tuntuu pyörivän vain hänen aikataulunsa (ja ilmeisesti laajan kaveripiirinsä) tahdissa.
t:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri kysyy mitä kuuluu ja joutuu vielä onkimaan että mitä olet tehnyt. Ei hyvä ole vastaus.
No nykyisin tuntuu siltä, että tosi monilta jää vastailematta, mutta vähän riippuu tilanne. Minulla oli esim. ystävä, joka aina alkoi heti avautumaan murheistaan, eikä koskaan kommentoinut minun kuulumisia. Esimerkkikeskustelu, kun laitoin hänelle viestiä:
Minä: Hei mitä kuuluu?
Hän: No aika huonoa, oon sairaana jo pitkään.
Mitäs sulle?
Minä: Ai no onpa ikävä, mikäs sulla on ollut? Mitäs (puolison nimi) kuuluu? Mites töissä? Mullakin on ollut nyt aika stressaava kausi töissä, mutta onneksi huomenna on pitkään odotettu ulkomaanmatka edessä!
Hän: Avautuminen kaikesta terveyteen liittyvästä, miten kaikki elämässä on pielessä jne. Ei sanallakaan jatkokysymyksiä omasta lomasta tms.
Tällaisia keskusteluja, kun käy vuosia, niin alkaa kyrsiä. Omat ylennykset, merkkipäivät, muutot, sairaudet, matkat ym. ohitetaan aina, mutta omista jutuista jauhetaan ikuisuus ja ne on aina vaan negatiivisista jutuista.
Mun mielestä teidän keskustelu lähti heti väärille urille, jos ensin avaduit ikävästä tilanteestasi ja vasta, kun hän kysyi jstkokysymyksen, niin kysyit, mitä hänelle kuuluu. Eli oli tärkeämpää jauhaa itsestä, kun kuulla hänen kuulumisistaan.
Ap onkohan meillä sama kaveri? Niin tutulta kuulostaa. Ja ymmärrän sua niin hyvin. Tossa tilanteessa tuntee itsensä niin tyhmäksi ja jollain tavalla haavoittuvaksi, kun on mennyt kertomaan omia asioitaan ja toinen ei vaivaudu kommentoimaan mitään tai antamaan itsestään samalla tavalla. Ja siis kun et voi edes tietää, että mitä kaveri on mieltä kertomastasi. Tuntuu jotenkin, että itse ei ole tän kaverin mielestä tarpeeksi arvokas ihminen.
No, en ole enää tämän ihmisen kaveri kylläkään. Katkaisin välit osaksi juuri tuon takia, että yhteydenpito tapahtui aina hänen ehdoillaan ja vain silloin kuin se hänelle sopi.
Moi kaikki kommentoijat,
ensinnä vastaus siihen, että avauduinko ensin ja sitten vasta myöhemmin kysyin hänen kuulumisiaan. EN. Sanoin hänelle jo ekassa viestissäni, että kiva kuulla sinusta. Kerroin hänelle, että on vähän stressaavaa juuri nyt (erään asian takia) ja kysyin mitä hänelle kuuluu. Seuraavassa viestissään hän kysyi tarkentavasti minulta tuosta stressin aiheesta, JA sillloin kysyin vielä uudelleen hänen kuulumisiaan, vähän eri asioista. Tämän jälkeen ei vastannut enää mitään.
Nro 17. Juuri näin. Aivan näin. Tuntuu siltä, että miksi taas kerroin mitään, kun toisella ei sitten sen syvällisempää intressiä asiaan ollutkaan, tai aikaa vastata enää mitään. Aika välinpitämätöntä ja ylimielistä käytöstä jotenkin. Tuntuu siltä, että olen vain yksi henkilö hänen "postituslistallaan". Mutta eiköhän tällainen henkilö itse huomaa, miten läpinäkyvää tuo käytös on?
Helppo ratkaisu: älä vastaa mitään.