Vertaistukea kaivataan. Kyseessä vanhempien itsekkyys ja epätasapuolisuus

Sinänsä tuttu tarina: vanhempani nyt kohtuullista eläkettä nauttivina panostavat omaan hyvinvointiin ja toteuttavat (kalliita) haaveitaan...mutta esim. Kasvatuksillisissa asioissa epäonnistuneet täysin. Äiti oli kylmä ja tunteeton, isä häijy, kova raivoamaan, haukkumaan ja uhkailemaan. Nuorin lapsista säästyi näiltä perheen pienimpänä. Nyt jo aikuiset lapset oireilevat..esim. ahdistus, masennus, heikot sosiaaliset taidot jne. Tämä nuorin kuitenkin pärjää kohtuullisesti, osittain vanhempien jatkuvalla taloudellisella avustuksella. Hänellä on myös lapsia joten lapsenlapset asettavat erikoisasemaan.
Itseäni siis pännii tämä tilanne. Vanhemmat kehuskelevat näillä raha-asioillaan ja syytävät nuorimmalle koko ajan kaikkea. Meille muille on jäänyt luu käteen, on pitkäaikaistyötyömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, yksinäisyyttä, ym edellä mainitsemieni ongelmien lisäksi. Miten suhtautua? Onko kellään vastaava tilanne? Olen tänäänkin itkenyt kun sydämeen sattuu.