Onko täällä paljo kissan omistajia? Minkä rotuisia kissoja teillä on?

7v ragdoll-tyttö. Aika koiramainen, tulee ovelle vastaan ja mukaan suihkuun ja vessaan. Nukkuu tietysti sängyn jalkopäässä.

Ei tunge syliin mutta viihtyy lähellä.

Norjalainen metsäkissa löytyy, ihana ja lempeä, mutta aika arkajalka. Turkki menee joskus paakuille, jotka on ilmeisesti kivuliaita harjata auki kun tarjoilee välillä kynttä niitä setviessä.

Minulla 14v, kesällä 15v, kilppari maatiaskisu, joka on ihmisläheinen, nukkuu sängyssä/sohvalla vierellä, juttelee paljon ja on kova tyttö kehräämään. Hassu kissa siinä mielessä, kun kaikki muut elukat hyväksyy heti ja omia pentuja ei aikoinaan saanut niin otti perheen edesmenneer koirat pennuikseen.

Maatiais-sekasikiöitä 2 kpl. Toinen perinteisen musta-harmaa-valkoraidakas ja arka mutta kilttiluontoinen. Toinen isokokoinen ja tavallista hieman pidempi ja pehmeämpi turkki, on oikea sylivauva ja mammanpoika mutta myös tosi rasittava ja vaativa välillä.

Sekarotuinen: emo bengali, isä mikälie kujakolli. Käyttäytyy kuin bengali, ehkä sekä emolta opittua että geeniperimääkin, esim. hirmuisen puhelias ja villi, kiipeilee kaikkialle. Ulkoilee mielellään vesisateellakin, vesi kiehtoo muutenkin, haluaa aina seuraksi kun joku menee suihkuun.

Vierailija kirjoitti:

Sekarotuinen: emo bengali, isä mikälie kujakolli. Käyttäytyy kuin bengali, ehkä sekä emolta opittua että geeniperimääkin, esim. hirmuisen puhelias ja villi, kiipeilee kaikkialle. Ulkoilee mielellään vesisateellakin, vesi kiehtoo muutenkin, haluaa aina seuraksi kun joku menee suihkuun.

Minulla on valkoinen harmaaläikikäs maatiaiskissa joka käyttäytyy aivan saman lailla. Lisäksi ulkona ei voida käydä sateella, kun kaiken maailman kuralätäköihin pitää päästää pyörimään. Pitää myös todella paljon ihmisitä ja tulee rohkeasti tervehtimään vieraita, tosin joskus liiankin röyhkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekarotuinen: emo bengali, isä mikälie kujakolli. Käyttäytyy kuin bengali, ehkä sekä emolta opittua että geeniperimääkin, esim. hirmuisen puhelias ja villi, kiipeilee kaikkialle. Ulkoilee mielellään vesisateellakin, vesi kiehtoo muutenkin, haluaa aina seuraksi kun joku menee suihkuun.

Minulla on valkoinen harmaaläikikäs maatiaiskissa joka käyttäytyy aivan saman lailla. Lisäksi ulkona ei voida käydä sateella, kun kaiken maailman kuralätäköihin pitää päästää pyörimään. Pitää myös todella paljon ihmisitä ja tulee rohkeasti tervehtimään vieraita, tosin joskus liiankin röyhkeästi.

Oho, tuo on aika harvinaista maatiaiselta, yleensä vihaavat kastumista ja likaista turkkia.

9-vuotias maatiainen (kilpikonnaväritys)

Sosiaalinen kun oppii tuntemaan vieraan ihmisen ensin

Viihtyy hyvin ruokakupilla tilanteesta riippumatta =D

Kilpikonnan värinen maatiaiskissa. Vanhemmat saaneet valita itse kumppaninsa. Erittäin hyvä hiirestämään, mutta myös kesy sisällä. Hyväluonteinen. Terve. Sai neljä pentua, joista pidimme yhden ja loput menivät hyviin koteihin maalle. Erittäin hyvä kasvattamaan pentujaan. Myös isäkolli kävi meillä kylässä katsomassa pentujaan tai oikeastaan kaksi kollia käv, mutta vain toinen oli enemmän kiinnostunut pennuista;) Emo on nyt leikattu.

Neljä- vuotias ragdollpoika. Nukkuu vieressä ja seuraa mielellään joka paikkaan. Utelias mutta myöskin hieman pelokas esim kovia ääniä kohtaan.

Kaksi Eurooppalaista lyhytkarvapoikaa. Kaikkeen osallituvia, aktiivisia ja lähes ylisosiaalisia tyyppejä, jotka tekevät tuttavuutta kaikkien ihmisten kanssa - tunkevat oven raosta rappukäytävään moikkaamaan kaikkia naapureitakin, jos oven avatessa joku siellä sattuu liikkumaan. Vanhempi on puheliaampi, nuorempi on leikkisämpi ja uteliaampi. Nukkuvat sängyssä joko jalkojen päällä, kainalossa tai kylkeen kiinni käpertyneinä. "Isoveli" alkoi heti ensipäivinä hoivata nuorempaa, kun tämä tuli taloon, ja suhde on edelleen säilynyt tuollaisena. Kovasti tulee vanhempi herra kertomaan edelleen senkin, että nuoremmalla on nälkä (vaikkei siis itsellään ole) ja pari kertaa tullut hakemaan hätiin, kun toinen on onnistunut jotenkin sulkemaan itsensä parvekkeelle tai kylppäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekarotuinen: emo bengali, isä mikälie kujakolli. Käyttäytyy kuin bengali, ehkä sekä emolta opittua että geeniperimääkin, esim. hirmuisen puhelias ja villi, kiipeilee kaikkialle. Ulkoilee mielellään vesisateellakin, vesi kiehtoo muutenkin, haluaa aina seuraksi kun joku menee suihkuun.

Minulla on valkoinen harmaaläikikäs maatiaiskissa joka käyttäytyy aivan saman lailla. Lisäksi ulkona ei voida käydä sateella, kun kaiken maailman kuralätäköihin pitää päästää pyörimään. Pitää myös todella paljon ihmisitä ja tulee rohkeasti tervehtimään vieraita, tosin joskus liiankin röyhkeästi.

Oho, tuo on aika harvinaista maatiaiselta, yleensä vihaavat kastumista ja likaista turkkia.

Jaa, ehkä kukaan ei ole sanonut sille että kissojen kuuluu vihata likaa ja vettä.

Neljä maatiaista, kaikki kurjista oloista pelastettua.

Ensimmäinen tuli emonsa hylkäämänä ja tautisena pikkupentuna. Tullessaan painoi hädin tuskin 400 grammaa. Kuvittelin, että jää pieneksi ja heikoksi jos ylipäätään selviää. Nyt tuo samainen pentu on jo 10-vuotias kollipoika, elopaino liki 9 kiloa, eikä ole ylipainosta kyse 😃

Kaksi mustaa maatiaista on meillä. Eläinlääkärikäynnin jälkeen sukupuolineutraaleja. Toinen on 16 kk ja vähän valkeaa mahapuolella, toinen kokomusta ja tuuheaturkkinen 10-kuinen. Kovia painimaan ja kyttäävät lintulaudan vieraita. Nuorempi on ollut lasten kanssa aina. Vanhempi vähän katselee rauhallisempaa paikkaa. Kivoja ovat molemmat.

Kolme leikattua maatiaiskollia, vanhin 12v pitkäkarvainen, tiikerinraitainen tummanruskea/musta, äärimmäisen ihmisrakas ja lempeä jätti. Rakastaa imuria yli kaiken :D Toiseksi vanhin 5v oranssivalkoinen, vähän arka, mutta hirmuisen kiltti. Kärsii kuivista polkuanturoista, kun kulkee paljon ulkona, mutta antaa onneksi laittaa bepanthenia käpäliin :) Nuorimmainen on 2v, samanvärinen kuin vanhin, mutta lyhytkarvainen, aika arka ja vierastaa helposti, mutta on oikea mammanpoika, kun sille päälle sattuu. Todella suloinen, vähän pienikokoiseksi jäänyt vilkas kisu. Tarpeeksi kun rapsuttelee ja antaa huomiota, alkaa kehräämään tosi kovaäänisesti ja nokottaa kuolaa suupielistä :D En tarvitse lapsia, kun on tällaisia ihania kissavauvoja :3

Norjalainen metsäkissa 7v, tyttö. Innostuu iltaisin leikkimään, tuo leluja (hakee omasta laatikostaan) ja naukuu samalla. Aamuisin asettelee hännän aina naamalle kun yritän vielä nukkua. Päiväunia en saa yksin nukkua koskaan.