Leipäjonot Helsingissä? Mikä avuksi keskituloiselle yh-äidille, jolla isot menot?
Tilanteeni on ehkä surkuhupaisa, mutta olen keskipalkkainen kahden pienen lapsen yh-äiti, joka asuu isohkossa asunnossa Helsingissä (lapsille omat huoneet, samoin kuin itselleni). Asumiskulut ovat pienet huonemäärään nähden, mutta itselläni on myös lainaa. Lasten isältä saan 250 euroa kuukaudessa yhteensä elatusapua.
Meille jää kolmistaan noin 800 euroa kuukausittain kaikkien laskujen jälkeen ruokaan, hygieniatuotteisiin, mahdollisiin harrastuksiin ja vaatteisiin, mutta muutamat ylimääräiset menot välillä verottavat summaa entisestään ja sitten ollaankin jo todella tiukoilla. Mietin tässä, että kuinka köyhä pitää olla, jos menee ns. leipäjonoon ja mitä siellä kysellään kävijöiltä.
Itse olen ostanut kunnon ruokaa ja lihaa lapsille ja tehnyt niistä riittoisia, ravitsevia ruokia, mutta itse elän lähinnä pavuilla, nuudeleilla, pastalla ketsupin kera, tonnikalarisotolla sekä hernekeitolla. En syö itse esim. kaupasta ostettua leipää näkkileivän lisäksi, sillä se on liian kallista. Lihaa syön aniharvoin. Limuja ym. en juo. Paheenani ovat karkit, mutta niitäkin ayön harvoin.
Olisiko ideoita tämän rahatilanteeni parantamiseen ja mahdolliseen leipäjonoaiheeseen vai auttaisiko joku muu juttu? Vai pitääkö vain vielä järkiperäistää menoja entisestään?
Kommentit (15)
Neliöitä asunnossa on juuri sopivasti, eikä missään nimessä liikaa ja makuuhuoneet ovat siis kopperoita. Tätä halvemmalla ei saa asuntoa välttämättä mistään päin Helsinkiä ainakaan vapailta markkinoilta (kaupungin asunnot on asia erikseen, mutta niitä on lähes mahdotonta saada Helsingistä).
Mistä tosiaan voisi saada jotain apua tähän taloudelliseen tilanteeseeni? Ostan siis kaikki ruoatkin tarjouksista jne. tai edullisimmasta paikasta.
Menojen järkiperäistäminen tietenkin kannattaa aina. Käsiittääkseni Pelastusarmeijalla vaaditaan jokin todistus vähävaraisuudesta ja seurakunnilla myös. Jälkimmäisissä myös joskus päätös toimeentulotuesta. Varsinaisissa leipäjonoissa ei taideta mitään kysellä. Facebookin avustusryhmiäkin voisit kokeilla.
Ap, kulujen karsiminen. Sulla on taatusti juttuja jotka eivät ole pakollisia ja joihin menee liikaa rahaa. Taloudenhallinta kuntoon sen sijaan että jatkat noin ja käyt leipäjonossa, ethän sä silleen opi sitä rahaa käyttämään. Sun exäsikin maksaa lapsista liian vähän elaria, minimi on 150e/muksu. Sulla on siis liikaa laskuja, aloita karsiminen niistä. Ylimääräiset menot minimiin.
Jotenkin tässä haisee patjallanukkujanainen....
Minä olen kuule työtön helsinkiläinen ja maksan asumisesta 1185 euroa kuukaudessa. Kyseessä on yksiö!
Paljonko palkkatulosi siis ovat kuukaudessa....? Elatusmaksu lasten isältä kahdestako VAIN 250 e yhteensä ?( Kuinka mies maksaa noin vähän ? !)
Lapsilisä kahdesta n. 320 e .
Menot ekana kuriin ja sitten lisätuloja Airbnb:n kautta esim.
Säästä varapuskuri noita satunnaisia isoja menoja varten.
Karsi menoja. Katso ensin läpi ne "kaikki laskut" ja mieti, mitkä niistä ovat turhia. Irtisano turhat ja kilpailuta loput.
Vaihtakaa pienempään asuntoon tai muuttakaa kauemmas keskustasta asumiskulujen pienentämiseksi.
Säästä ruoka- ja talouskuluissa tekemällä itse enemmän. Tee myös lapsille ravitsevaa ja terveellistä kasvisruokaa, älä aina kallista lihaa. Vaihda brändituotteet white label -tuotteisiin jne.
Yksi helppo säästökohde on kalliin tonnikalan vaihtaminen lihaan tai muuhun edullisempaan proteiininlähteeseen. Tällaisilla pienillä muutoksilla kertyy monesti iso säästö.
Liian suuret menot? Ratkaisu menojen karsiminen. Lisätyö. Miten työssäkäyvä ehtii leipäjonoon? Meillä ei ole jokaiselle omaa huonetta, mutta ymmärrän että joskus iso on halvempi kuin pieni. Edullista asuntoa ei kannata vaihtaa, ainakaan Helsingissä.
Mitä on nämä "kaikki laskut"? Niissäkin voi olla ihan tarpeettomia kulueriä.
Kalliiden nuudeleiden vaihtaminen esim. tummaan makaroniin tai tummaan riisiin toinen selvä muutos. Menee samalla terveellisempään suuntaan.
Myös perunaa kannattaa suosia lisukkeena, samoin parsa- ja kukkakaalia, lanttua sekä kauden vihanneksia.
Vierailija kirjoitti:
Kalliiden nuudeleiden vaihtaminen esim. tummaan makaroniin tai tummaan riisiin toinen selvä muutos. Menee samalla terveellisempään suuntaan.
Myös perunaa kannattaa suosia lisukkeena, samoin parsa- ja kukkakaalia, lanttua sekä kauden vihanneksia.
Punajuuri mukaan valikoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kuule työtön helsinkiläinen ja maksan asumisesta 1185 euroa kuukaudessa. Kyseessä on yksiö!
Oikeasti? :O Meillä kuukausimenot asumiseen neliössä ovat siis selvästi pienemmät kuin sinulla. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Liian suuret menot? Ratkaisu menojen karsiminen. Lisätyö. Miten työssäkäyvä ehtii leipäjonoon? Meillä ei ole jokaiselle omaa huonetta, mutta ymmärrän että joskus iso on halvempi kuin pieni. Edullista asuntoa ei kannata vaihtaa, ainakaan Helsingissä.
Olet oikeassa. Pitäisi ottaa vapaapäivä töistä sitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Karsi menoja. Katso ensin läpi ne "kaikki laskut" ja mieti, mitkä niistä ovat turhia. Irtisano turhat ja kilpailuta loput.
Vaihtakaa pienempään asuntoon tai muuttakaa kauemmas keskustasta asumiskulujen pienentämiseksi.
Säästä ruoka- ja talouskuluissa tekemällä itse enemmän. Tee myös lapsille ravitsevaa ja terveellistä kasvisruokaa, älä aina kallista lihaa. Vaihda brändituotteet white label -tuotteisiin jne.
Yksi helppo säästökohde on kalliin tonnikalan vaihtaminen lihaan tai muuhun edullisempaan proteiininlähteeseen. Tällaisilla pienillä muutoksilla kertyy monesti iso säästö.
Kiitos näistä vinkeistä. Itse asiassa hyviä pointteja. Vaikka tonnikala olisi halpisversiota, niin on se kieltämättä kalliimpaa kuin esim. jauheliha suhteessa. Samoin halvoiksi mieltämäni nuudelitkin ovat selvästi kalliimpia kuin riisi tai pasta. Turhia laskuja ei juurikaan ole, mutta koetan käydä ne vielä läpi, jos tosiaan osan voisi kilpailuttaa uudelleen (sähkö, kotivakuutus). Autoahan sinänsä meillä ei edes ole.
T. Ap
Siis lapset syövät kunnon (kotitekoista) ruokaa ja itse elelen niillä pavuilla ym. halvalla henkeni pitimiksi. En osta vaatteita itselleni lainkaan aivan välttämättömiä lukuunottamatta; lapsille toki ostan vaatteita, tosin osin kirppiksiltä. Mitään bilettämistäkään en harrasta ikinä, joten sellaiseenkaan ei mene rahaa. T. Ap