Käsitteisiin kiinnijääminen
Äh, lapsi saivartelee kaikesta ja tehnyt sitä aina.
Esim. Joku pyytää ottamaan voirasian kaapista kun aikomuksena voidella leivät. Lapsi korjaa , että ei se ole voirasia kyseessä on margariinirasia.
Jos porukka lähdössä vaikka ulos kävelemään ja joku kysyy, että "onhan kaikilla verkkarit jalassa" ja muut vastaa, että "joo", niin tämä lapsi takertuu vääntämään siitä, että tuolla yhdellä ei ole verkkarit, hänellä on collarit jalassa. Jos siihen vastaa, että joo hyvä, niin lapsi jatkaa, että ei sillä ole verkkareita jne. Se ns. maalaisjärki puuttuu ja lapsi takertuu lähes kaikkeen /ihan kaikkeen kiinni siten, että haittaa arkea. Se asian ydin unohtuu kun takertuu kirjaimellisesti asioihin.
Jos puhumme jostain maasta vaikka tyylin Espanjasta ja joku sanoo, että "olisiko tuo hyvä maa mennä kesällä" ja toinen vastaa, että "mennään vaiikka heti" ilmaisten kiinnostustaan, niin lapsi ottaa tosissaan ja lähtee perustelemaan, miksi sinne ei ole hyvä lähteä juuri nyt.
Lapsen kanssa keskusteltu siitä, miksi ei pitäisi jäädä lähes kaikkeen sanatarkasti kiinni, mutta ei ymmärrä. Hän on oikeassa eikä ymmärrä, mikä on ongelma. Aikaakin tuohon turhaan kiinnijäämiseen menee vuorokaudessa paljon ja joka kerta jankkaamista. Ei myöskään lähdetä kotona puhumaan esim. "ota margariinirasia tai voirasia kaapista" kun kaikki tietää, että siellä on yksi rasia. Ei myöskään lähdetä kaikkea väätämään tyyliin, että "onhan kaikilla nyt verkkarit, collarit tai tuulihousut jalassa"... Huom, tässä kohtaa ei voi sanoa, että onko kaikilla esim. ulkohousut jalassa kun sitten alkaa vääntö siitä, että verkkareita käytetään myös sisällä jne. En tiedä ymmärtääkö joku, mutta loputon suo.
On paljon muitakin ns. normaaleja asioita, mitä lapsi ei vain ymmärrä ja monet puoltakin nuoremmat oppivat itsestään...
Kommentit (10)
Pienet lapset on melko usein tuollaisia, koska he oppivat sitä mitä mikäkin tarkoittaa ja miten asiat on "oikein". Saattaa myös viitata autismiin.
Saattaa tosiaan viitata autismiin.
Ei hitto ku kuulostaa ärsyttävältä 😄 menee ehkä ohi niinku kaikki muutki vaiheet, mitä lapsilla on?
Meillä tuota esiintyy, mutta kyse on lähinnä huonosta huumorista.
Tätä esiintyy netissä paljon. Itse asia unohtuu ja ruvetaan kinastelemaan sanojen määritelmistä. Usein annetaan myös sanojen määritelmien rajoittaa käsitystä todellisuudesta tai sitä, miltä todellisuudelta "hyväksyy".
(Hitsi, unohtuikohan nyt minultakin itse asia.)
No kyllä mun mielestä kannattaa miettiä omia sanoja.
Voirasian voi korvata oikeasti ylemmän käsitteen sanalla "leviterasia", verkkarit taas sanalla "asianmukaiset vaatteet" tai "ulkoiluvaatteet". Olin itse ihan samanlainen, minulle oli nuorena tärkeää, että asioista puhuttiin aina niiden oikeilla nimillä. Miksi puhua asiasta x kun tarkoittaa asiaa y? Olisiko se niin vaikeaa olla tarkka sanoissaan?
Lienee sanomattakin selvää, että nyt vanhempana huomaan sanavarastoni ja kielenkäyttöni olevan aika paljon monipuolisempaa kuin monella muulla. Älä pakota lasta vääryyteen, vaan tue häntä. Oikeassahan hän on..
Meidän 17 vuotias on vastaavanlainen. Saivartelee. Ottaa ohjeet tarkasti. Listoista handlaa osan (esim tuotko huoneestasi housut, sukat ja paidan- tuo housut ja sukat). Hän tarvitsee rutiineja.
Tuollainen college-verkkarijuttu tapahtui liikuntatunnilla, kun osalla oli opettajan ohjeistuksen mukaan verkkarit ja parilla jotain muuta.. Ja silti sai osallistua liikuntatunnille kuin muutkin. Se oli lapsen mielestä epäoikeuden mukaista ja meni ns. lukkoon. Eikä sitten tehnyt mitään. Istu hämillään pukkarissa liikuntatunnit.
Hän kävi tutkimuksissa pienempänä, kun aspergeria epäiltiin. Jäi ns. hipun verran diagnoosin alle, mutta jotain viitteitä on - seurataan tilannetta.
Pah, jäätiin yksin tämän asian kanssa hetkeksi. Eikun etsimään tietoa asiasta ja vuoden verran mentiin näin. Lapsen siirtyessä neljännelle kirjoitin pitkän wilmaviestin koulun erityisopettajalle, joka otti asian "omakseen". Myös luokanvalvoja lähti hommaan mukaan ja saatiin lapsesta ihan käypä peruskoululainen. Ihania ihmisiä, yhä lähettelen joulumuistoja ja kiitoksia heille.
(pitää siirtyä toisiin hommiin, palailen)
Ollut niin kauan kuin on osannut puhua. Nyt jo esiteiniä.
Ap
Minkä ikäinen lapsi?