Olen auttanut ystävän kolmessa edellisessä muutossa, nyt kun tarvitsin itse apua, hän oli "kipeä" oli ollut baarissa

Mitä tuollaisia kavereita löytyy? 

Ei ole tasapuolista ystävyyttä. Ei arvosta sun ystävyyttä- ja avuliaisuutta, jos arvostaisi sua ystävänä olisi skipannut baarireissun. En välttämättä lopettaisi ystävyyttä, mutta en antaisi omaa apuani enää hälle. Etenkään muutoissa.

No et sä nyt voi sitä pakottaa. Jos sillä oli krapula tai se ei muuten vaan jaksanu. Kai sä saat sinne jonkun muun kantamaan mööpelit. Sitä paitsi jos se on muija niin ei se edes mitään raskasta jaksa kantaa, joten on vaa tiellä.

Ei kannata auttaa muita kuin ihan hyvästä sydämestä sillä jos jää odottamaan ikuista kiitollisuutta ja vastapalvelusta niin tulee pettymys.

Nyt tiedät tämän "ystävän" todellisen luonteen joten ehkä voit sanoa hänelle seuraavaan avunpyyntöön EI...koska menen baariin vetämään perseet ;)

Seuraavalla kerralla kun kaveri pyytää apua, lupaa mennä paikalle - ja laita viestiä pitsasta jonka otat juuri uunista tai sitten rubiikin kuutiosta. "Heti kun olen ratkaissut tämän". Ihan todella sietämätöntä käytöstä!

Minä lakkasi auttamassa kun ei kukaan antanut mitään takaisin.

Juuri joitain kuukausia sitten muutin ja kaveri kovasti vakuutteli että kyllä hän tulee auttanut jos tarvitsee. Kolmena päivänä soitin eikä ollut aikaa. Lounaalla piti käydä ja ostaa uudet housut muun muassa.

Nyt hänellä muutto ja tuossa yhtenä päivänä valitti kun niin kauhea kiire siinä eikä oikein apua löydy. Siihen aiheeseen palattiin joka välissä.

Minä en lupaa apuani jos en aio tulla. Minunkin pitää käydä ostamassa uudet verhot tällä viikolla niin ei.

Nyt tälle kaverille reilusti viestiä, että kuulit hänen olleen baarissa. Ei ole pakko auttaa muutossa jos ei halua (kun ei se tosiaan kivaa hommaa tavaroiden raahaus ole), mutta että sen verran voisi olla selkärankaa, että kehtaa kieltäytyä avunpyynnöstä suoraan. Ja loppuun maininta, että olet sinäkin auttanut ko. kaveria, vaikkei se muuttaminen kivaa oo. Ja että ajattelit ottaa asian puheeksi heti, koska sinulla tätä selkärankaa löytyy. Asia käsitelty.

No eihän tossa mitään. Seuraavan kerran kun se pyytää apua, niin sanot vaan läpinäkyvästi, että "mulla taitaa just olla muuta menoa silloin". Eiköhän ymmärrä yskän.

Kyllä minäkin ryyppäisin mieluummin kuin auttaisin jossain hikisessä muutossa

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin ryyppäisin mieluummin kuin auttaisin jossain hikisessä muutossa

Niin minäkin. Siksi ei pidä lupautua auttamaan, jos ei aio mennä, vaan toteuttaa mieluummin sen mielihalunsa, kuin koittaisi asettua ystävän asemaan ja mielihalustaan huolimatta lähtisi olemaan avuksi toiselle, joka on vastaavasti auttanut sua. 

Jos et mene, älä lupaa.

Miten te pärjäätte elämässä, jos tollasesta vedätte hirveän ahdistuskohtauksen ja kiukut? Elämässä pitää ottaa paska vastaan ja punnertaa eteenpäin. Jonna teki temput ja et siihen voi mitään vaikuttaa. Valittaminen ja katkeruus ei tässä vaiheessa auta. Pesukone ei nouse yläkertaan valittamalla.

grow some balls kirjoitti:

Miten te pärjäätte elämässä, jos tollasesta vedätte hirveän ahdistuskohtauksen ja kiukut? Elämässä pitää ottaa paska vastaan ja punnertaa eteenpäin. Jonna teki temput ja et siihen voi mitään vaikuttaa. Valittaminen ja katkeruus ei tässä vaiheessa auta. Pesukone ei nouse yläkertaan valittamalla.

Ap on aloituksen perusteella muuttonsa jo hoitanut. Kunhan avasi keskustelun kusipäisistä ja itsekkäistä ihmisistä. Joihin sinä mitä ilmeisimmin kuulut, koska noin pidät turhana puhumista vastavuoroisuudesta.

Laittaisin "Jonnalle" viestin "Kuulin että olit baarissa etkä kipeänä niin kuin minulle valehtelit. Seuraavan kerran kun itse tarvitset apua, minulle on turha soittaa".

Jos sinä olet jo kolme kertaa häntä muutossa auttanut niin on kyllä melko k*sipää kaveri kun apua ei tulekaan takaisin.

Oletko ottanut tähän kaveriin yhteyttä?

Seuraavalla kerralla kun *Jonna* pyytää apuasi, kannattaa vastata, että muuten tulisit todella mielelläsi, mutta olit juuri samaan aikaan suunnitellut meneväsi tuon yhteisen tuttunne kanssa baariin. Sitten katsot värähtääkö *Jonnan ilme vai ei.

Suurinosa suomalaisista on juuri tuollaisia,kusipäisiä ja itsekkäitä,joille aina apu kelpaa mutta sitten kun itse tarvii apua niin alkaa selittely tai ei edes vastata viestiin/puheluun,mitä vähemmän on suomalaisten kanssa tekemisissä niin sen parempi,suomalainen pettää aina

Olen ollut vuosia siinä luulossa että minulla on läheinen ystävä, on kahviteltu ja olen ollut paljon tukena hänen koettelemuksissaan, kuskannut sairaalaan keskellä yötä jne. Viime syksynä nuorimmainen lapseni sairastui pahasti, oli elämäni kauheimmat hetket odotella ambulanssia ja luulin että lapseni kuolee. Kaikki meni lopulta onneksi hyvin, mutta olimme pitkään sairaalassa. Siellä ollessamme laitoin viestiä tuolle ystävälle, kaipasin tukea. Selitin kuinka vielä kaikki oli avoinna, tietoa sairaudesta jne ei ollut vielä ja oli tuskalliset hetket. Kaveri vastaa: "aijaa no hyvä että kaikki on nyt hyvin!" Seuraavana päivänä laittoi "hauskan" meemin itsestään. Tajusin siinä sitten että eihän tuo kaveri ikinä kysele miten meillä tai minulla menee, kertoo vaan aina omista ongelmistaan tai päinvastoin kuinka mahtavaa hänen elämänsä on. Koeluontoisesti olenkin nyt jättänyt kuulumiset kyselemättä, en ole tykännyt somekuvista taikka yhtään mistään, veikkaan että hän ei edes huomaa että poistun elämästään.

Milloin ihmiset oppivat, etteivät auta muita omalla kustannuksellaan? Mä en just tuosta syystä auta oikeastaan ketään, enkä varaa toisten apuun varsinkaan. Mitä se mulle kuuluu, muiden muutto?

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Suurinosa suomalaisista on juuri tuollaisia,kusipäisiä ja itsekkäitä,joille aina apu kelpaa mutta sitten kun itse tarvii apua niin alkaa selittely tai ei edes vastata viestiin/puheluun,mitä vähemmän on suomalaisten kanssa tekemisissä niin sen parempi,suomalainen pettää aina

Sinä se petyt kun muiden odptat tekevän kaiken puolestasi.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Nyt tälle kaverille reilusti viestiä, että kuulit hänen olleen baarissa. Ei ole pakko auttaa muutossa jos ei halua (kun ei se tosiaan kivaa hommaa tavaroiden raahaus ole), mutta että sen verran voisi olla selkärankaa, että kehtaa kieltäytyä avunpyynnöstä suoraan. Ja loppuun maininta, että olet sinäkin auttanut ko. kaveria, vaikkei se muuttaminen kivaa oo. Ja että ajattelit ottaa asian puheeksi heti, koska sinulla tätä selkärankaa löytyy. Asia käsitelty.

Oikea sosiaalinen itsemurha porukassa sitten vaan.

t.kristallikissa