Mitä merkitystä sillä on onko työllisyysaste 68, 72 vai 78?
Miksi siitä on tehty tärkeäkin tavoite, että todellisuus saadaan vastaamaan nimellisesti Hetemäen ja Brysselin taskulaskinherrojen laskelmia ja käppyröitä tietokoneella? Mitä hyötyä siitä on kenellekään muulle?
Hyvinvointivaltio ei pelastu eikä ”kestävyysvaje” ratkea tilastoja näpräämällä ja palvelualan höpöhöpö-työpaikoilla. Todellisuus on mitä on.
Miettikää nyt vähän kuka tästä kaikesta hyötyy.
Kommentit (2)
Suomen BKT 2008: 283,7 miljardia dollaria
Suomen BKT 2016: 236,8 miljardia dollaria (ei ole virhe, paha lama syynä)
Suomen BKT 2016, jos 72 %: 250,7 miljardia dollaria
Suomen BKT 2016, jos 78 %: 271,6 miljardia dollaria
Eli ei päästäisi vuoden 2008 tasoon edes siinä tapauksessa, jos työllisyysaste paranisi järkyttävät 68 -> 78. Vielä mitättömämpi on tietysti 68 -> 72 ero.
Minusta tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että työllisyysaste on yhdentekevä. Keskitytään BKT:n kasvattamiseen teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta, joilla voidaan saavuttaa oikeita tuloksia. BKT on monet kerrat tuplaantunutkin ja tulee todennäköisesti tuplaantumaan vielä monta kertaa. Tällaiset 6-15 % lisäykset ovat yhdentekeviä verrattuna satoihin ja tuhansiin prosenttihin.
Kyllähän se tiedetään mutta siitä ei saa puhua.