Oletko mokannut työhaastattelussa JA silti saanut paikan?
Palstalta löytyy pitkä ketju työhaastattelumokista, mutta ei vielä tällaista.
Mokaamisella tarkoitan kunnon mokaamista, ei mitään pientä hermoilua mikä on ihan normaalia.
Kommentit (29)
No joo, tavallaan. Kaadoin vahingossa kahvit haastattelijan, nykyisen esimieheni syliin.
Vierailija kirjoitti:
No joo, tavallaan. Kaadoin vahingossa kahvit haastattelijan, nykyisen esimieheni syliin.
Auts :D no ehkä eduksesi katsottiin se, että selvisit tilanteesta kuolematta nolouteen?
Menin möläyttämään haastattelussa, etten tiedä mitä firma varsinaisesti tekee. Tulin silti valituksi, viihdyin paikassa ja tykkäsin työstä.
Olen mokannut. Olin edellisenä päivänä sukulaisen 50 v-päivillä ja armoton krapula haastattelussa.Ilmeisesti haastattelija samaistui tianteeseen ja sain paikan. Itse en uskonut pätkääkään onnistumiseen. Vanhan viinan lemu ym.
Kyllä. Olin toki hermostunut, mutta jotenkin "unohdin" olevani työhaastattelussa ja puhuin kuin jollekin tutulle iän tuomista vaikeuksista työmarkkinoilla, oikein lausekaupalla korostin ikääni. Sitten huomasin... oooops.
Sain kuitenkin paikan.
Tulin paikalle 45 minuuttia myöhässä. Luulin tosin tulleeni ajoissa. Saatiin ihan hyvät naurut. Onneksi olivat odottaneet minua, vaikka olin viimeinen haastateltava.
Tulin paikalle puoli tuntia liian aikaisin ja haastateltavana oli sattumoisin tuttavani. Tokaisin jotain todella tyhmää, mutta sain paikan.
Mulla oli hakemuksessa ensin selkeä kirjoitusvirhe. Sitten kotona huomasin, että mulla oli housuissa iso kahvitahra, vissiin samana aamuna olin huomaamattani vaaleille housuille läikyttänyt.
En. Olen ainoastaan mokannut ja jäänyt ilman paikkaa. Useasti. Tämä on oikeastaan jo superkyky, omalla tavallaan.
Korostin haastattelussa vahingossa sitä, kuinka lapsiperheessä tulee sairasteltua ja kuinka viime syksynäkin oltiin pari viikkoa influenssan kourissa koko perhe. Ihme kyllä sain paikan.
Päästin aivan järkyttävän pahan hajuisen pierun, äänettömän tosin, mutta ei sitä oikein haastattelijan pieruksikaan voinut naamioida. Olisin saanut paikan, mutta ehdin saada sitä ennen paremman tarjouksen, onneksi, en olisi nimittäin varmaan kehdannut mennä töihin sen kaasupilven jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Päästin aivan järkyttävän pahan hajuisen pierun, äänettömän tosin, mutta ei sitä oikein haastattelijan pieruksikaan voinut naamioida. Olisin saanut paikan, mutta ehdin saada sitä ennen paremman tarjouksen, onneksi, en olisi nimittäin varmaan kehdannut mennä töihin sen kaasupilven jälkeen.
Ai kauhea :D
Olin tunnin myöhässä haastattelusta. Sihteeri soitti minulle klo 13.20 että etkö tulekaan ja katsoin kalenteriani jossa oli kuin olikin haastattelu klo 13. Valehtelin heti että ai jaa, minulla on kyllä merkitty kalenteriin klo 14. Menin paikalle ja sain paikan!
Vierailija kirjoitti:
En. Olen ainoastaan mokannut ja jäänyt ilman paikkaa. Useasti. Tämä on oikeastaan jo superkyky, omalla tavallaan.
Sama täällä. Ilahduttavaa toki, että pääsee 200-300 hakijan joukosta haastatteluun mutta siihen se sitten tyssääkin.
Minulla aukesi juuri haastattelun alkaessa silmälasien sangan ruuvi niin. että toinen linssi irtosi kehyksistä. Ruuvi onneksi jäi sankaan kiinni ja sain jotenkin haastattelun lomassa keploteltua linssin takaisin paikalleen ja peukalon kynnellä kiristettyä ruuvia sen verran, että linssi pysyi paikallaan.
Toimenpiteen aikana yritin tihrustaa välillä silmälaseja välillä haastattelijoita ja työtehtävää koskevia papereita.
Loppuajan istuin sitten likaisten linssien kanssa, kun niitä pakostakin tuli klähmittyä linssinkiinnitysoperaation aikana.
Sain paikan ja olen kyseisessä firmassa töissä edelleen yli 20 vuotta myöhemmin vaikka toimenkuva onkin muuttunut jo monet kerrat.
Jotenkin en vain saanut yhtään lausetta sanottua koko haastattelun aikana ennen kuin vasta ihan lopussa muutaman lauseen. Emme istuneet missään vaiheessa alas, vaan haastattelija (tuleva lähin esimieheni) kierrätti firmassa ja selitti kaikkea firmasta, tuotteista ja työnteosta. Haastattelukin kesti ihan suht pitkän aikaa, mutta silti en vain saanut sanaa suustani. Jotenkin silti onnistuin paikan saamaan. Enää en ko työpaikassa ole, mutta kai työni kuitenkin hyvin tein, koska piti mennä sinne tuuraamaan sairaslomalaista mutta ei sitten ollutkaan niin pitkä sairasloma kuin oletettiin.
Mä myöhästyin myös työhaastattelusta 15minuuttia. Olin kyllä todella nolona. Työpaikalla oli liukuva työaika, joten varmana ajateltiin, että tuskinpa tuolla on väliä itse työssä ja eihän sillä ollutkaan.
Mun mielestä oli aika iso moka kun saavuin paikalle 20 minuuttia myöhässä. Eksyin ja akku loppui.
Ihmettelin kun sain paikan. Työtä hetken tehtyäni, en ihmetellyt. Sain paremman työpaikan vähän ajan päästä.
Itse en palkkaisi ketään, joka myöhästyy eikä edes ilmoita.