Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä ystävälle, joka kaipaa aina tukea mutta ei anna mitään takaisin?
26.01.2018 |
Jokaisella varmaan on tästä kokemusta.
Siis kaverista, joka valittaa ja vuodattaa ummet ja lammet omista asioistaan ja tarvitsee milloin empatiaa, milloin tsemppausta. Mutta kun yrität itse puhua omista asioistasi niin ne sivuutetaan tai pahimmillaan kaveri vähättelee ongelmia. Energiasyöpöiksi näitä kai kutsutaan.
Mitä tällaiselle tekisi? Vetäytyy vaan ystävyydestä vaivihkaa? En jaksaisi enää toimia terapeuttina.
Kommentit (14)
Minulla sama tilanne. Tapaan häntä n. kerran kuukaudessa. Tiiviimpään näkemiseen eivät voimani riitä. En kehtaa häntä täysin hylätäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä siinä paljon muita vaihtoehtoja ole kuin vetäytyä pois. Kun ei sitä jaksa loputtomiin.
Blokkiin vaan tuollaiset tai jatkuva feidaaminen kunnes antaa periksi.
Myös se että alat käyttäytyy sille samalla tavalla kuin se voi auttaa eroon pääsemisessä.
Jospa ensin puhuisit tästä asiasta kaverillesi. Voi olla että hän ei itse ole tajunnut käyttäytyvänsä noin. Jos puhuminen ei auta, dumppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pistin hänet mäkeen n. 10 vuoden jälkeen. Sen ajan jälkeen olisin itse ensimmäisen kerran tarvinnut tukea, mutta sitä en saanut. En nähnyt syytä jatkaa yksipuolista ystävyyttämme ja lopetin sen.
Mä sain joskus useita lahjoja, lähemmin tutkittuani huomasin, että ne ovat jostain kohdasta vähän rikki/ naarmuja jne. Aika surullista, että piti ilmeisesti minua niin tyhmänä,että sekundaa vain tuolle... :( itse yritin auttaa ja kuunnella :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, feidaa hiljalleen kaveri pois elämästäsi
Vierailija kirjoitti:
Itse pistin hänet mäkeen n. 10 vuoden jälkeen. Sen ajan jälkeen olisin itse ensimmäisen kerran tarvinnut tukea, mutta sitä en saanut. En nähnyt syytä jatkaa yksipuolista ystävyyttämme ja lopetin sen.
Minulle kävi myös näin, paitsi että näitä tilanteita ehti tulla useampi ja aina ystävä onnistui ujuttautumaan takaisin elämääni, vaikka yritin loukkaantuneena pitää etäisyyttä. Kerran sitten sisuunnuin ja päätin, että nyt riitti oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa ensin puhuisit tästä asiasta kaverillesi. Voi olla että hän ei itse ole tajunnut käyttäytyvänsä noin. Jos puhuminen ei auta, dumppaa.
En usko puhumisen auttavan, kaveri on ollut monesti ilkeä päin naamaa ja sanonut suoraan, etteivät ongelmani kiinnosta häntä. AP
Näytä ovea. Et tarvitse häntä mihinkään. Parhaita päätöksiä ovat olleet mulle kahden erilailla itsekeskeisen hyväksikäyttäjän (henkisesti) heivaaminen elämästäni. Ihanaa, kun ei tarvitse olla ilmainen terapeutti tai ainoa mahis koettaa toista alentamalla ylentää mitätöntä itseään. Ilkeily ei ole ystävän toimintaa, muista se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkeily ei kuulu ystävyyssuhteisiin, kuten yllä todettiin. JJSAP
Jos hänellä on hetkellisesti huono elämäntilanne niin kuuntelisin sen minkä jaksaisin, enkä laittaisi suurta painoarvoa sille, että itse saisin hirveästi jotakin takaisin ystävyydestä. Hakisin sen sitten muualta.
Jos taas ystävä on tällainen draamailija, jolla on jatkuvasti jotakin niin tällaiset voi pikkuhiljaa heivata elämästä. Ei enää kuuntele ja tue niin paljon niin ei hänkään sinun seurastasi varmaan kovin paljoa ole kiinnostunut, jos häneltä viedään se mikä "ystävyyttänne" on tähän asti pitänyt pystyssä eli hänen tukeminen.
Ööö.... miten neuvoisit kaveria tuossa tilanteessa itse? Luultavasti dumppamaan ellei ole masokisti.
Niin, noudata omaa neuvoasi tai jatka pään hakkaamista seinään.