Lue keskustelun säännöt.
Milloin on liian uupunut?
09.01.2018 |
Työni vaatii minulta enemmän kuin antaa, elämä on vaikeaa erityislapsen kanssa. Olen jatkuvasti väsynyt, kaikki on pelkkää suorittamista ja selviytymistä. Ilo on kadonnut elämästä. Nukun unilääkkeillä, mutta en ehdi saamaan tarpeeksi unta. Milloin on aika luovuttaa ja sanoa ettei jaksa? Ja mitä sitten tapahtuu?
Kommentit (11)
Jos vapaa-aika ei riitä palautumiseen, olet liian väsynyt. Mene työterveyteen. Saat sairauslomaa ja toivottavasti sinulle järjestyy keskusteluapua. Ota yhteyttä sosiaalitoimeen. Ehkä voisit saada lapselle tukiperheen tai muuta apua. Kaikkea hyvää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vapaa-aika ei riitä palautumiseen, olet liian väsynyt. Mene työterveyteen. Saat sairauslomaa ja toivottavasti sinulle järjestyy keskusteluapua. Ota yhteyttä sosiaalitoimeen. Ehkä voisit saada lapselle tukiperheen tai muuta apua. Kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos sinulle. En vain oikein tiedä mitä sanoisin työterveydessä. En tiedä olenko masentunut, ahdistunut vai mitä tämä on. En kuitenkaan ole oma itseni, en ole ollut sitä enää aikoihin. Erityislapsi on haastava, mutta ei niin haastava että saisimme muuta apua kuin mitä jo saamme. Tai ainakaan niistä ei ole koskaan kerrottu.
Ja eka kommentoija voi mennä levittämään iloa jonnekin muualle.
Ap.
"Kiitos sinulle. En vain oikein tiedä mitä sanoisin työterveydessä. En tiedä olenko masentunut, ahdistunut vai mitä tämä on. En kuitenkaan ole oma itseni, en ole ollut sitä enää aikoihin. "
Sanot sielä juuri tuon, ei sinun tarvitse diagnisoida itseäsi,lääkäri sen tekee. Menet sinne ja sanot ettet vain jaksa enää.
Eikö ole sukulaisia, jotka auttavat? Älä aja itseäsi loppuun. On tervettä olla itsekäs, pitää puolensa ja sanoa ettei jaksa. Voimia!
Olisiko sinulla mahdollisuutta lyhennettyyn työaikaan (lyhennettyyn viikkoon tai päiviin)? Oletko hakenut erityislapsestasi vammais- tai omaishoidon tukea (voisi mahdollistaa taloudellisesti työajan lyhentämisen)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin olevani uupunut, kun aloin itkeä töissä aiheesta kuin aiheesta. Kun pomoni pyysi juttelemaan ja kysyi onko kaikki hyvin, itkin hullunlailla ja sanoin kaiken olevan hyvin.
Tuon keskustelun jälkeen jäin neljäksi kuukaudeksi sairauslomalle.
Kun palasin töihin, minut toivotettiin erittäin tervetulleeksi takaisin. Työkaverit olivat tosi ymmärtäväisiä. Tuon jälkeen työtehtäviä on järjestetty uudelleen ja nyt töissä kaikki on ok.
Olen ollut sellainen hiljainen hiirulainen, joka ei koskaan valittanut yhtikästä mitään, ja se kostautui.
Mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan ei ole juolahtanut mieleenikään, se voisi edesauttaa työssä ja arjessa jaksamista koska molemmat uuvuttavat minut loppuun tällä hetkellä. Tosin en tiedä onnistuisiko se edes tässä työssä, kun normaali työaika ei riitä nytkään kaiken tekemiseen. En ole kuullut että kukaan kollega olisi lyhennettyä työaikaa tehnyt.
Tuota vammaistukeakin voisi selvittää, tosin meillä vielä diagnosointi kesken. Tämänkin asian kanssa yritettiin liian pitkään omin avuin.
Puolison vanhemmat asuvat tunnin ajomatkan päässä ja ovat vielä työelämässä, oma isäni asuu niin kaukana että näemme vain muutamia kertoja vuodessa. Muu suku asuu ympäri Suomea ja osa ulkomailla, turvaverkkomme on melko hatara koska olemme muuttaneet työn perässä, kuten niin moni muukin.
Ehkä työterveys todella olisi se ensimmäinen etappi, kynnys tuntuu tosi korkealta ja minulla on taipumus esittää pirteämpää ja jaksavampaa kuin olenkaan.
Kiitos kun teille tuntematonta tuette!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasin olevani uupunut, kun aloin itkeä töissä aiheesta kuin aiheesta. Kun pomoni pyysi juttelemaan ja kysyi onko kaikki hyvin, itkin hullunlailla ja sanoin kaiken olevan hyvin.
Tuon keskustelun jälkeen jäin neljäksi kuukaudeksi sairauslomalle.
Kun palasin töihin, minut toivotettiin erittäin tervetulleeksi takaisin. Työkaverit olivat tosi ymmärtäväisiä. Tuon jälkeen työtehtäviä on järjestetty uudelleen ja nyt töissä kaikki on ok.
Olen ollut sellainen hiljainen hiirulainen, joka ei koskaan valittanut yhtikästä mitään, ja se kostautui.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi! Oliko diagnoosisi työuupumus vai masennus? Saitko jotkut lääkkeet, vai laitettiinko vain sairasloma? Itseäni pelottaa etten osaa lopettaa suorittamista sairaslomallakaan, kuinka sinun kohdallasi sairasloma meni?
-ap
En kyllä miten joku voi väsyä oman lapsensa hoidossta. Oletko sairas tai jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä miten joku voi väsyä oman lapsensa hoidossta. Oletko sairas tai jotain?
Hoidosta. Ei hoidossta.
Idiootti.
Lapsi lähtee.