Voisitko olla parisuhteessa miehen kanssa, joka sanoo sinulle riidan aikana, että olet mitäänsanomattoman näköinen?
Minä voisin, koska olen nykyisin sinut tosiasian kanssa - minä olen ihan tavallisen näköinen, ei minussa ole mitään ihmeellistä. Eikä se nykyään edes haittaa minua! Nuorempana olisin ottanut tämän todella pahasti itseeni, sillä kierin jatkuvasti muutenkin itsesäälissä ja -inhossa.
Eli oma vastaukseni on, että voisin olla miehen kanssa, joka sanoisi näin. Voisin itse asiassa olla sellaisenkin miehen kanssa, joka haukkuu jokaisen ruumiinosani riidan aikana - tiedän miltä näytän, mikään ei tule yllätyksenä eikä toisen loukkausyritykset tunnu juuri miltään. En suhtaudu asiaan vihamielisesti, enkä myöskään alkaisi haukkua toisen ulkonäköä, vaikka hän haukkuisi minun ulkonäköäni.
Olenko ainoa, joka ajattelee näin? Millä tavalla juuri sinä suhtautuisit mieheen, joka sanoo sinua vihapäissään mitäänsanomattoman näköiseksi? Entä kestäisitkö kuulla mieheltäsi yleisesti ajateltuna pahojakin loukkauksia/totuuksia ulkonäöstäsi, jos ne tulisivat riidan aikana esille?
Kommentit (32)
Kestäisin, jos riidan aiheena tosiaan olisi minun ulkonäköni. Jos ei, niin en tosiaan kestäisi. Riidellään siitä, mikä on riidan syy eikä mennä asian ulkopuolelle.
Eipä tuo sinällään loukkaisi, tiedän itse miltä näytän. Lähinnä kokisin typeränä ulkonäön vetämisen riitaan ja alkaisin nähdä miehen heikkona ja vastenmielisenä.
Joutuisi miettimään, miksi valitsen miehen, jolla on noin huono naismaku ja valitsee kumppaniksen näin mitättömän ihmisen. Miehen markkinointiarvo laskee vauhdilla. En voisi olla sellaisen tyypin kanssa.
Vapauta se mies, jotta pääsee etsimään itselleen kunnon hottiksen munaansa seisottamaan. Sitä se haluaa, mutta on luultavasti opetettu niin kiltiksi, ettei kykene eroamaan sinusta itse.
Kyse ei ole mielestäni siitä, satuttaako kommentti vai ei, vaan siitä että tuo on pelkästään todella epäkypsää, (toivottavasti) asiaan täysin liittymätöntä ja oikeastaan helvetin huonoa riitelyä mennä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa toisen ulkonäköä arvostelemaan.
En tajua ihmisiä, jotka riidan aikana alkavat vetää jotain ulkonäköargumentteja esiin. Tyyliin "miks mä aina teen kotityöt?" "No ei pidä paikkaansa, kyllä minäkin osallistun ja remontit ovat kokonaan mun vastuulla. Niin ja muuten, sä oot helvetin läski!"
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mielestäni siitä, satuttaako kommentti vai ei, vaan siitä että tuo on pelkästään todella epäkypsää, (toivottavasti) asiaan täysin liittymätöntä ja oikeastaan helvetin huonoa riitelyä mennä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa toisen ulkonäköä arvostelemaan.
Ymmärrän, että se on sinusta epäkypsää ja niin on toki minustakin. Yllättävän monet miehetkin kamppailevat ulkonäköpaineiden kanssa, joten kun se oma ulkonäkö on arka paikka, voi riidan aikana tulla loukatuksi toista juuri sillä tavoin, mistä itsekin loukkaantuisi. Jos osaa pyytää anteeksi riidan jälkeen rauhoittuneena, niin en minä näe tuollaista ihmistä pahana, vaan nimenomaan hyvin tunteellisena ja toki hieman lapsellisenakin, mutta kaikilla meillä on oma polkumme. Vaikka itse olisi kasvanut henkisesti jo vuosia sitten, toinen ei välttämättä tuossa asiassa ole.
Ap
En, todellakaan. Vajaaälyistä haukkua ulkonäköä argumenttien puutteessa ja toisekseen en koskisi moiseen tampioon enää pitkällä tikullakaan seksuaalisessa mielessä. En keksi mitään syytä vaipua olmin tasolle ja alentua tuollaiseen parisuhteeseen.
En tietenkään. Ei ole hedelmällistä löytää asioihin ratkaisua haukkumalla toista.
En voisi. Olen mitäänsanomattoman näköinen, se on fakta, mutta jos mieheni ei pidä minua viehättävänä, ei suhteella ole mahdollisuutta jatkoon. Mieheni onneksi sanoo usein, että olen kaunis, vielä 20 vuoden jälkeenkin.
Onneksi meillä ei riidoissa mennä henkilökohtaisuuksiin. Jos mentäisiin mä olen isossa sisarrusparvessa kasvanut ja riitaan ja tappeluun tottunut veteraani. Mies taas ei niissä tilanteissa osaa puolustautua, eikä tartte edes NS. vyön alle lyödä. Se, että pystyn sanomaan ilkeästi ja loukkaavasti, ei tarkoita sitä että niin kannattaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mielestäni siitä, satuttaako kommentti vai ei, vaan siitä että tuo on pelkästään todella epäkypsää, (toivottavasti) asiaan täysin liittymätöntä ja oikeastaan helvetin huonoa riitelyä mennä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa toisen ulkonäköä arvostelemaan.
Ymmärrän, että se on sinusta epäkypsää ja niin on toki minustakin. Yllättävän monet miehetkin kamppailevat ulkonäköpaineiden kanssa, joten kun se oma ulkonäkö on arka paikka, voi riidan aikana tulla loukatuksi toista juuri sillä tavoin, mistä itsekin loukkaantuisi. Jos osaa pyytää anteeksi riidan jälkeen rauhoittuneena, niin en minä näe tuollaista ihmistä pahana, vaan nimenomaan hyvin tunteellisena ja toki hieman lapsellisenakin, mutta kaikilla meillä on oma polkumme. Vaikka itse olisi kasvanut henkisesti jo vuosia sitten, toinen ei välttämättä tuossa asiassa ole.
Ap
Itsellänikin on epävarmuuksia ja osaisin loukata miestäni tosi pahasti jos haluaisin mutta en edes pahimman riidan aikaan tekisi niin. En hyväksyisi tuollaista edes teini-ikäiseltä, saati sitten aikuiselta ihmiseltä. Aikuisena voi opetella hillitsemään itsensä ja riitelemään rakentavasti. Ja en kyllä seurustelisi miehen kanssa joka on jäänyt 13-vuotiaan tasolle.
jos mies tollasta sanois niin potlasisin sen pihalle.
En. Kuulostaa alikehittyneeltä yksilöltä.
En, haluan uskoa että olen edes miehelleni maailman kaunein nainen (tai lähes). Jos tämä kuvitelma rikottaisiin, suhteestamme häviäisi jotain yhdessäpitävää. Ja olemme siis olleet yhdessä parikymmentä vuotta, ettei tässä nyt enää ihan lapsia olla. Mutta vähän täytyy laseissa olla sen verran vaaleanpunaista.
En voisi olla parisuhteessa miehen kanssa, joka menee riidellessä henkilökohtaisuuksiin tai muuten riidan aiheen kannalta irrelevantteihin asioihin. Kertoo siitä, että perustelut loppui muttei vaan voi myöntää sitä.