Teinipoika tiuskaisi rumasti hyvää tarkoittavaan kysymykseeni. Aloin itkeä.

Miten poika reagoi siihen?

Mäkin loukkaannun usein jos poikani sanoo sanoo mulle tosi ikävästi. En mielestäni ole mitenkään erityisen herkkänahkainen, mutta jos musta hänen kommentointinsa tuntuu erityisen ikävältä ja loukkaa minua, voin sen mielestäni hyvin myös näyttää.

Tuntuu, että teineiltä, tai ainakin omalta pojalta, tyttö ei niin paha, puuttuu ajoittain joku tunnesensori ja kuvittelee, että voi kaikessa pahantuulisuudessaan äyskiä ihan mitä sylki suuhun tuo.

Mä olen kuitenkin ihminen, mulla on tunteet ja joskus niihin osuu ja uppoaa pahasti jokin ehkä harmittomaksi tarkoitettu piikki tai tölväisy.

Koen, että jos teinin oma tunneskaala on vähän hakusessa, niin mun vähän kuuluukin näyttää, miltä ikävä käytös tuntuu.

Yleensä menee hyvin perille, poika hätkähtää ja pyytää anteeksi. Mä en ainakaan suostu häpeilemään omia tunteitani, niin hyvässä kuin huonossakaan.