Nainen Kiinan hallitsijana - miksei historianopetuksessa ole kerrottu tästä?
Olipas mielenkiintoinen Yle1 ohjelma keisarinna Wu Zetianista, joka hallitsi 600-luvulla Kiinassa. Xianiin pystytettiin Villihanhipagodi, valtaviin säiliöihin kerättiin riisiä ja silkkikauppa kukoisti.
Koulun historianopetus vuosikymmenten takaat oli vain niitä sotia ja vanhoja ukkoja. Olisivat voineet kertoa tälläisesta poikkeuksesta.
Kommentit (34)
myös viimeinen keisarinna 1800 luvulla
Joku tyyppi postaa tänne kysymystä miksi naishallitsijat ovat sotaisempia ja artikkeli linkkinä. Yhtenä yönä kun en saanut nukuttua otin artikkelista random naishallitsejan, joka oli isabella katalonialainen, ja johan selvisi miksi hän oli niin "sotainen". Valtakunta oli täysin rappiolla ja rosvojen kynsissä surkeiden ja hedonististen mieshallitsijoiden jäljiltä, nainen perusti poliisivoimat ja laittoi valtion muutenkin sellaiselle tolalle että sen ajan suosituin ajanviete eli sotiminen alkoi onnistua 😃. Kai tuota voi sitten sotaiseksikin väittää. Tosiasiassa molemmat tuon kuningattaren valtakauden pskimmista ideoista olivat peräisin hänen puolisoltaan. Juutalaisten vaino, inkvisition perustaminen. Kuningatar myös kielsi kohtelemasta valloitetun Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaita kuin orjia, mutta uskoiko miehet siellä rapakon takana, no ei.
Miksi juuri siitä Kiinan historian ainoasta naispuolisesta hallitsijasta olisi erikseen pitänyt kertoa? Sukupuolen takiako hän oli erikoinen? Vai sen takia, että murhautti omia lapsiaan ja lukuisia muitakin alaisiaan pitääkseen asemansa? Ei ole enää tätä päivää nostaa naisia jalustalle vain sukupuolen vuoksi.
Ruotsin kuningatar Kristiina.
Historian kirjoittaa melkein aina voittaja.
Itse pidän esimerkiksi luolamiehen käyttäymisteoriaa humpuukina.
Kiinassa oli naiskenraali armeijan johdossa jo Shang-dynastian aikana, siis suurin piirtein silloin kun Egyptissä oli Ramses II ja kreikkalaiset kävi Troijan sotaa. Fu Hao nimeltään.
Vierailija kirjoitti:
Olipas mielenkiintoinen Yle1 ohjelma keisarinna Wu Zetianista, joka hallitsi 600-luvulla Kiinassa. Xianiin pystytettiin Villihanhipagodi, valtaviin säiliöihin kerättiin riisiä ja silkkikauppa kukoisti.
Koulun historianopetus vuosikymmenten takaat oli vain niitä sotia ja vanhoja ukkoja. Olisivat voineet kertoa tälläisesta poikkeuksesta.
Oma-aloitteisuus, anyone?
Kuule, ihan voi itsekin läksyjen lisäksi ottaa asioista selvää jos historia kiinnostaa. Itse luin jo muksuna aiheesta Lin Jutangin kirjan Keisarinna Wu.Sen jälkeen olen lukenut mitä on silmiin aiheesta sattunut. Kansojen historia-sarjan (24 osaa) olen lukenut jo teininä läpi useampaan otteeseen ja satoja muita teoksia milloin minkäkin maan historiasta. Kiinan historia ei Suomen kantilta ole niin tärkeä kuin vaikkapa Euroopan ja se näkyy kyllä koulun hissankirjoissa. Dokkari oli kyllä hyvä, samasta aiheesta saisi tulla muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Joku tyyppi postaa tänne kysymystä miksi naishallitsijat ovat sotaisempia ja artikkeli linkkinä. Yhtenä yönä kun en saanut nukuttua otin artikkelista random naishallitsejan, joka oli isabella katalonialainen, ja johan selvisi miksi hän oli niin "sotainen". Valtakunta oli täysin rappiolla ja rosvojen kynsissä surkeiden ja hedonististen mieshallitsijoiden jäljiltä, nainen perusti poliisivoimat ja laittoi valtion muutenkin sellaiselle tolalle että sen ajan suosituin ajanviete eli sotiminen alkoi onnistua 😃. Kai tuota voi sitten sotaiseksikin väittää. Tosiasiassa molemmat tuon kuningattaren valtakauden pskimmista ideoista olivat peräisin hänen puolisoltaan. Juutalaisten vaino, inkvisition perustaminen. Kuningatar myös kielsi kohtelemasta valloitetun Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaita kuin orjia, mutta uskoiko miehet siellä rapakon takana, no ei.
Niin, hyvä huomio. Kai sitä voi tosiaan sotaisaksi väittää, jos hyökkää muiden maille ja valloittaa niitä. Eli sotii. 😃 Tapatti tosin niin paljon muslimeja, ettei taida mikään feministien juhlima nainen olla.
Kannattaa käydä lukio ja ottaa kaikki historian kurssit, jos syvempi historiaan perehtyminen kiinnostaa. Meillä oli lukiossa Kiinan historiasta ihan oma kurssinsa, jossa käytiin kaikki hallitsijat läpi. Peruskoulun historianopetuksen tarkoitus lienee käsitellä sellaisia asioita, joilla on suorempi vaikutus meidän suomalaisten elämään, koska ihan kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä käsitellä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä lukio ja ottaa kaikki historian kurssit, jos syvempi historiaan perehtyminen kiinnostaa. Meillä oli lukiossa Kiinan historiasta ihan oma kurssinsa, jossa käytiin kaikki hallitsijat läpi. Peruskoulun historianopetuksen tarkoitus lienee käsitellä sellaisia asioita, joilla on suorempi vaikutus meidän suomalaisten elämään, koska ihan kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä käsitellä.
Siis käsittelitte kaikki 28 dynastiaa ja yli 500 hallitsijaa? Aikamoista.
Kun Trump kävi Kiinassa, niin hän sanoi jälkeenpäin että häntä kohdeltiin siellä paremmin kuin ketään muuta on koskaan kohdeltu Kiinan historiassa. Siinä meni yli neljäntuhannen vuoden tilastot uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä lukio ja ottaa kaikki historian kurssit, jos syvempi historiaan perehtyminen kiinnostaa. Meillä oli lukiossa Kiinan historiasta ihan oma kurssinsa, jossa käytiin kaikki hallitsijat läpi. Peruskoulun historianopetuksen tarkoitus lienee käsitellä sellaisia asioita, joilla on suorempi vaikutus meidän suomalaisten elämään, koska ihan kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä käsitellä.
Olen suorittanut pitkän matematiikan lukiossa jo 1970-luvulla, siis jo ennen peruskoulua ja lukion valinnanvapautta. Lisäksi olen DI, joten lueskelen historiasta vain harvakseltaan.
Voihan olla, että nykyään opetetaan historiaa paremmin. Kouluhistoriasta muista etäisesti Kleopatran, mutta Elisabeth ja Kristiina kyllä jäivät sivuun.
Minusta olisi hyvä nostaa erikseen tytöille näitä menestyjiä.
Koulun historian opetus keskittyy eurooppalaiseen sivilisaatioon. Kiina on ylipäätään aivan liian pienessä roolissa.
4000 vuoden aikana Kiinalla on ollut yksi naishallitsija vajaan 15 vuoden ajan.
Palstafeministi: "Miksei tästä naisesta ole kerrottu historiankirjoissa?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas mielenkiintoinen Yle1 ohjelma keisarinna Wu Zetianista, joka hallitsi 600-luvulla Kiinassa. Xianiin pystytettiin Villihanhipagodi, valtaviin säiliöihin kerättiin riisiä ja silkkikauppa kukoisti.
Koulun historianopetus vuosikymmenten takaat oli vain niitä sotia ja vanhoja ukkoja. Olisivat voineet kertoa tälläisesta poikkeuksesta.
Oma-aloitteisuus, anyone?
Kuule, ihan voi itsekin läksyjen lisäksi ottaa asioista selvää jos historia kiinnostaa. Itse luin jo muksuna aiheesta Lin Jutangin kirjan Keisarinna Wu.Sen jälkeen olen lukenut mitä on silmiin aiheesta sattunut. Kansojen historia-sarjan (24 osaa) olen lukenut jo teininä läpi useampaan otteeseen ja satoja muita teoksia milloin minkäkin maan historiasta. Kiinan historia ei Suomen kantilta ole niin tärkeä kuin vaikkapa Euroopan ja se näkyy kyllä koulun hissankirjoissa. Dokkari oli kyllä hyvä, samasta aiheesta saisi tulla muitakin.
Minuakin jaksaa aina hämmästyttää ihmisten tietämättömyys muusta kuin siitä
"pakkohistoriasta", jota koulussa opetetaan.
Eikö kukaan enää ahmi teininä historiallisia romskuja? Jopa joku pehmoporno-Angelica on opettanut minulle jotain... Ainakin tsekkaamaan faktoja tietokirjoista!
Lin Jutang oli kovaa kamaa nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Joku tyyppi postaa tänne kysymystä miksi naishallitsijat ovat sotaisempia ja artikkeli linkkinä. Yhtenä yönä kun en saanut nukuttua otin artikkelista random naishallitsejan, joka oli isabella katalonialainen, ja johan selvisi miksi hän oli niin "sotainen". Valtakunta oli täysin rappiolla ja rosvojen kynsissä surkeiden ja hedonististen mieshallitsijoiden jäljiltä, nainen perusti poliisivoimat ja laittoi valtion muutenkin sellaiselle tolalle että sen ajan suosituin ajanviete eli sotiminen alkoi onnistua 😃. Kai tuota voi sitten sotaiseksikin väittää. Tosiasiassa molemmat tuon kuningattaren valtakauden pskimmista ideoista olivat peräisin hänen puolisoltaan. Juutalaisten vaino, inkvisition perustaminen. Kuningatar myös kielsi kohtelemasta valloitetun Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaita kuin orjia, mutta uskoiko miehet siellä rapakon takana, no ei.
Kovin on revisionistista historiantulkintaa. Miehet pahoja ja naiset hyviä, vaikka naiset olisivat tehneet pahoja asioita.
Ja ap:lle tiedoksi, että aivan varmasti on historianopetuksessa kerrottu juuri tuosta, jos juuri tuota on historianopetuksessa käsitelty. Se vaan tuppaa olemaan niin, että ihan jokaista Kiinan hallitsijaa ei käydä läpi. Mutta sen sijaan esim. se Cleopatra tai Katariina suuri tai Elizabeth I on varmaan opetettu.
Kyllä meille ainakin lukiossa asiasta kerrottiin historian kurssilla. Taisi olla joku valtakunnallinen syventävä kurssi, joka käsitteli maailmanpolitiikkaa ja ihmisten kanssakäymistä. Tunti tai pari käsittelimme kyseistä henkilö ja hänen aikakauttaan. Menkää takaisin kouluun ja ottakaa niitä kursseja jos surettaa ettette opetusta ole saaneet.
Kauhea älämölö alkoi (miesten taholta) siitäkin kun se yksi viikinkien sotapäällikkö paljastui naiseksi. Ei millään haluttu uskoa että nainen on ollut tuossa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kauhea älämölö alkoi (miesten taholta) siitäkin kun se yksi viikinkien sotapäällikkö paljastui naiseksi. Ei millään haluttu uskoa että nainen on ollut tuossa asemassa.
Kuinka moni historian suurmies on oikeasti nainen?
Niinpä.