Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oksettaa, mut jätettiin tänään....
02.01.2018 |
Ollaan tapailtu reilu puoli vuotta, kaikki tuntui ihanalta ja yhdessä oli ihanaa, kerrankin tunteistakin puhuttiin. Olen ollut pitkään sinkku, ja elänyt lasten kanssa, oli ihana tunne löytää aikuisiällä molemminpuolinen rakkaus.
Nyt kävi ilmi, ettei ikinä rakastanutkaan. Pelkkä vitsi koko suhde. Millä ihmeellä tästä noustaan?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertakäyttökulttuuri on ns uusi musta deittimarkkinoilla. Jos sitä ei siedä, että tapaillaan muitakin lyhyt kestoisesti kannattaa opetella olemaan yksin. Ja sillä se lähtee millä se tullutkin pari miestä kierrokseen ja pidät kivaa!
Mikä hitto siinä on, että nykyihminne ei kestä yhtään elämään ja sen tuomia pettymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto siinä on, että nykyihminne ei kestä yhtään elämään ja sen tuomia pettymyksiä?
No ei se, etteikö niitä pettymyksiä kestäisi poissulje sitä etteikö voisi tuntua pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä siinä ihminen pettyy jos on itse kiintynyt ja rakastunut :/ minäkin aina rakastun vääriin miehiin, sellasia kyllä saisi joita itse ei halua mutta kun johonkin syvästi rakastuu ja jonka haluais omaksi ,sitä ei saa!! On se niin väärin ! Silti en ota ketään sen vuoksi etten olisi yksin, en todellakaan, mielummin yksin jos ei saa mitä haluaa.
No kyllähän sinä järjellä ajateltuna tiedät selviäväsi kyllä ja vuoden kuluttua on ihan eri tuulet. Ikävää silti ja tsemppiä asian käsittelyyn!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sinä järjellä ajateltuna tiedät selviäväsi kyllä ja vuoden kuluttua on ihan eri tuulet. Ikävää silti ja tsemppiä asian käsittelyyn!
Vuoden kuluttua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sinä järjellä ajateltuna tiedät selviäväsi kyllä ja vuoden kuluttua on ihan eri tuulet. Ikävää silti ja tsemppiä asian käsittelyyn!
Vuoden kuluttua :D
Sama mieltä. Se on viikonloppuna lapset isukkilla ja uusi lohtup**o alla ja ap luulee taas olevansa rakastunut<3 Maanantaina voidaan sitten taas oksentaa pettymystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveitä kommentteja täällä.
Minulla vähän sama tilanne kuim ap:lla. Itse olin mukana suuremmilla tunteilla kuin toinen. Välillä hylätyksi ha torjutuksi tulemisen tunne ottaa vallan, itkeskelen ja mietin millä kaikilla tavoilla olin huono, viallinen ja kelpaamaton. Oikeasti tuskin olen mitään näistä, mutta nämä tuntemukset pitää käydä lävitse. Olen myös yrittänyt keskittyä olemaan kiitollinen niistä hyvistä hetkistä jotka sain. Ei muutakuin nokka kohti uusia tuulia, vähän sydämessä vihloo, mutta ei tämä tarkoita etteikö tuolla jossain olisi joku jonka kanssa tunteet kohtaavat paremmin. En ole menettänyt uskoani miehiin tai rakkauteen, vaikka tämä juttu lävähtikin märkänä rättinä naamalle.
Nämä kommentoijat on varmaan hylätty niin monesti (enkä ihmettele miksi) että on pakko ollut kovettaa itsensä täysin tunteettomaksi paskakasaksi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentoijat on varmaan hylätty niin monesti (enkä ihmettele miksi) että on pakko ollut kovettaa itsensä täysin tunteettomaksi paskakasaksi. :)
Kovin arvojen maailma, jossa vahvat voitta ja heikot ja häviäjät häviää. Miestä voi käyttää masturbointiin, mutta mitään muuta lisäarvoa hänellä ei ole ja siten voi keskittyä itseään kehittäviin asioihin työelämässä, harrastuksissa, jne.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentoijat on varmaan hylätty niin monesti (enkä ihmettele miksi) että on pakko ollut kovettaa itsensä täysin tunteettomaksi paskakasaksi. :)
Paljosta olen varmaan jäänyt paitsi, kun en ole itkenyt epätoivoisen rakkauden perään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentoijat on varmaan hylätty niin monesti (enkä ihmettele miksi) että on pakko ollut kovettaa itsensä täysin tunteettomaksi paskakasaksi. :)
Hymiöitä.
Rakkaudessa pettyminen on yksi kauheimpia tunteita elämässä. Mieluiten en enää koskaan ihastuisi.
Tsemppiä ap, tiedän tuon kamalan tunteen! Joka kerta se vaan tuppaa ajan kanssa helpottamaan, vaikka alkuun ei uskoisi. Huono tuuri ollut sinulla, eivät kaikki miehet ole tuollaisia.
No höh,
voimia todellakin sinulle. Itse olen tullut jätetyksi 2 kertaa ja todellakin tiedän että aika on ainoa joka siihen tuskaan auttaa.
Jos mahdollista, muista tukeutua lähimmäisiisi. Heistä löytyy se tuki ja turva
Vierailija kirjoitti:
Rakkaudessa pettyminen on yksi kauheimpia tunteita elämässä. Mieluiten en enää koskaan ihastuisi.
Helpollapa sinä olet elämässi päässyt.
Jos heti suhteen alussa aletaan rakkaudesta puhumaan niin eihän se totta ole. Ensin tulee huuma eli ihastutaan toisen ulkonäköön, huimaavaisuuteen tai johonkin toisen kivaan asiaan. Sitten huomataankin muutaman kuukauden kuluttua, kun on tutustuttu, että eipä tuo kummoinen olekaan. Rakkaus ja luottamus tulee sihteessa myöhemmin. Yleensä monen kuukauden tai vuoden jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Voi kamalaa. :( Juuri tuollaiset syyt pidättelee mua laskemasta muurejani yhtään ja päästämästä ketään lähelleni. Ei tosin hyvä vaihtoehto tämäkään. Tosi ikävä kuulla. Miten ihmeessä tuollainen tuli ilmi, hänkö vaan paukautti päin naamaa? :o