Miehet ja naisten nalkutus
Monesti mietin kun miehet valittavat että vaimot nalkuttavat. Mitä ovat nämä nalkutuksen syyt ja mietittekö miehet koskaan onko tähän nalkutukseen kenties syytä teissä itsessänne?
Kommentit (263)
Miehetkin osaavat nalkuttaa. On ollut sellainen puoliso. Oli he*vetin ärsyttävää.
Miehen mielestä nainen nalkuttaa, jos hän pyyttää miestä tekemään osuutensa kotitöistä. Se kuvastaa miehen sisäistä asennetta, jonka mukaan mies on ylempi ja nainen alempi ja naisen tehtävänä on palvella miestä.
Siivous, siivous, siivous, siivous, Siivous, siivous, siivous, siivous, Siivous, siivous, siivous, siivous!!!
Kestoikiaihe.
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielestä nainen nalkuttaa, jos hän pyyttää miestä tekemään osuutensa kotitöistä. Se kuvastaa miehen sisäistä asennetta, jonka mukaan mies on ylempi ja nainen alempi ja naisen tehtävänä on palvella miestä.
Pyytäminen ei ole nalkutusta, eikä nalkutus pyytämistä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielestä nainen nalkuttaa, jos hän pyyttää miestä tekemään osuutensa kotitöistä. Se kuvastaa miehen sisäistä asennetta, jonka mukaan mies on ylempi ja nainen alempi ja naisen tehtävänä on palvella miestä.
Taas nainen kertomassa miehen puolesta mitä mieltä mies on asioista. Klassista.
Kun jostain asiasta mainitsee kaksi (2) kertaa, se on miehen mielestä nalkutusta.
Mutta, kun ei miehelle mikään mene perille asti yhdellä (1) sanomisella. Ensimmäinen sanominen
avaa vasta korvakäytävät, toinen sanominen menee mahdollisesti jo kuulemisprosessiin asti.
Siitä toki menee vielä aikaa, ennenkuin sanoma on käsitelty, jopa toteuttamiseen asti.
On ns. pitkät piuhat, huoh.
Meillä mies nalkuttaa. Ehkä se johtuu siitä että mies on tekevä ja minä relaan. ..haluaisi mun tekevän enemmän kuin teen.
Vierailija kirjoitti:
Siivous, siivous, siivous, siivous, Siivous, siivous, siivous, siivous, Siivous, siivous, siivous, siivous!!!
Kestoikiaihe.
Niin. Se siivoaminen ei tule koskaan loppumaan. Sitä on tehtävä elämän loppuun asti. Ja jos se ei suju ongelmitta, siitä tulee keskustelua elämän loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Kun jostain asiasta mainitsee kaksi (2) kertaa, se on miehen mielestä nalkutusta.
Mutta, kun ei miehelle mikään mene perille asti yhdellä (1) sanomisella. Ensimmäinen sanominen
avaa vasta korvakäytävät, toinen sanominen menee mahdollisesti jo kuulemisprosessiin asti.
Siitä toki menee vielä aikaa, ennenkuin sanoma on käsitelty, jopa toteuttamiseen asti.
On ns. pitkät piuhat, huoh.
Sitähän se nalkutus on. Jos toinen ei kuule tai ei reagoi puheeseen, silloin toistetaan. Ja toistetaan. Ja toistetaan.
Nalkuttamiseen pakottaminen on yksi vallankäytön muoto. Nalkuttaminen on sitä, että ihminen joutuu pyytämään, kerjäämään ja vaatimaan puolisoltaan jonkin asian tekemistä useampaan kertaan. Jatkuva toisen pyyntöjen ignooraaminen on kurja tapa käyttää valtaa ja väheksyä toisen tarpeita.
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun jostain asiasta mainitsee kaksi (2) kertaa, se on miehen mielestä nalkutusta.
Mutta, kun ei miehelle mikään mene perille asti yhdellä (1) sanomisella. Ensimmäinen sanominen
avaa vasta korvakäytävät, toinen sanominen menee mahdollisesti jo kuulemisprosessiin asti.
Siitä toki menee vielä aikaa, ennenkuin sanoma on käsitelty, jopa toteuttamiseen asti.
On ns. pitkät piuhat, huoh.
Nalkutus on vallankäyttöä. Naisella on tyypillisesti paremmat puhelahjat, joita hän käyttää säälimättä tehden perheen arjesta täyttä helvettiä. Ei ihme, että mies pakenee autotalliin, harrastuksiin, pubiin jne. Nalkuttavalle naiselle antaisin pari ohjetta: mies ei osaa lukea ajatuksia, mies ei välttämättä muista mitä sanoit toissa viikolla kaupassa siinä makaronihyllyn edessä ja tärkeimpänä jos tiedät parhaiten miten asia hoidetaan niin tee se itse.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.
Ja mistä tiedät, että eksäsi nalkuttaa kaikkien muidenkin kanssa? Ainakin omat kolme suhdettani ovat dynamiikoiltaan kovin erilaiset keskenään.
Sitten miehet vaihtaa vaimoa kun nalkuttaa onko seuraava sitten kohta samanlainen. Ymmärrän kyllä että turhan rutisijaa on ikävä kuunnella oli sitten mies tai nainen. Voisiko nyt jokainen osapuoli uuden vuoden kunniaksi päivittää itsensä ja aloittaa nalkutuksettoman vuoden ja myös käyttäytymään siten ettei itse sitä tarvitse kuunnella. Ja pyyntö ei ole yhtä kuin nalkutus. Mielestäni nalkutus on sanana rasittava ja liian negatiivinen kuvatakseen normaalia eri mieltä asioista olemista. Jos täytyy moneen kertaan samoista asioista sanoa silloin on jo keskusteltava missä mättää. Yksipuolinen toisto ei enää riitä. Nalkuttajat lopettavat turhat valitukset ja nalkutuksen uhrit nostakaa kissa pöydälle. Erot vähenevät ja kaikki voivat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.
Ja mistä tiedät, että eksäsi nalkuttaa kaikkien muidenkin kanssa? Ainakin omat kolme suhdettani ovat dynamiikoiltaan kovin erilaiset keskenään.
Uskon vahvasti nalkutuksen riippuvan luonteesta. Vaikea uskoa, että sillä luonteella alentuisi nalkuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.
Ja mistä tiedät, että eksäsi nalkuttaa kaikkien muidenkin kanssa? Ainakin omat kolme suhdettani ovat dynamiikoiltaan kovin erilaiset keskenään.
Uskon vahvasti nalkutuksen riippuvan luonteesta. Vaikea uskoa, että sillä luonteella alentuisi nalkuttamaan.
Fakta on kuitenkin se, että toiset ihmiset/tilanteet saavat parhaat puolet esiin ja toiset huonoimmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jostain asiasta mainitsee kaksi (2) kertaa, se on miehen mielestä nalkutusta.
Mutta, kun ei miehelle mikään mene perille asti yhdellä (1) sanomisella. Ensimmäinen sanominen
avaa vasta korvakäytävät, toinen sanominen menee mahdollisesti jo kuulemisprosessiin asti.
Siitä toki menee vielä aikaa, ennenkuin sanoma on käsitelty, jopa toteuttamiseen asti.
On ns. pitkät piuhat, huoh.
Nalkutus on vallankäyttöä. Naisella on tyypillisesti paremmat puhelahjat, joita hän käyttää säälimättä tehden perheen arjesta täyttä helvettiä. Ei ihme, että mies pakenee autotalliin, harrastuksiin, pubiin jne. Nalkuttavalle naiselle antaisin pari ohjetta: mies ei osaa lukea ajatuksia, mies ei välttämättä muista mitä sanoit toissa viikolla kaupassa siinä makaronihyllyn edessä ja tärkeimpänä jos tiedät parhaiten miten asia hoidetaan niin tee se itse.
On sinun ongelmasi että et kykene puhumaan ongelmista vaan luikit pakoon häntä koipien välissä. Se on sinun ongelmasi. Sinun. Ei miesten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole luonnekysymys vaan olosuhdeongelma. Kun tarpeeksi pitkälle pusketaan, löytyy useimman sisäinen nalkuttaja.
Se on myös tapa mitätöidä toisen sanoma, asiasta ei tarvitse keskustella, koska toinen nalkuttaa.
Ei! Olen elänyt parisuhteessa sellaisen naisen kanssa, joka ei nalkuttanut koskaan. Se suhde ei kestänyt muista syistä, mutta välillä haikeudella muistelen sitä aikaa, kun vaimo on 24/7 nalkutusmoodissa.
Ja mistä tiedät, että eksäsi nalkuttaa kaikkien muidenkin kanssa? Ainakin omat kolme suhdettani ovat dynamiikoiltaan kovin erilaiset keskenään.
Uskon vahvasti nalkutuksen riippuvan luonteesta. Vaikea uskoa, että sillä luonteella alentuisi nalkuttamaan.
Fakta on kuitenkin se, että toiset ihmiset/tilanteet saavat parhaat puolet esiin ja toiset huonoimmat.
Toki. Huomaan sen itsestänikin. Vaikka olenkin suhteellisen tasainen luonne, niin joskus nalkuttava vaimo saa minunkin kuppini nurin.
Nalkutus on luonnekysymys. Nalkuttavalla on sisäinen tarve purkaa pahaa oloaan mieheensä. Nalkuttava nainen tarvitsee puolisokseen täydellisen miehen - ei se tosin nalkutusta lopeta täysin, sillä tarve nalkutukseen on edelleen olemassa, mutta täydellinen mies kestää naputuksen. Meidät muut se tappaa ennenaikaisesti.