Lue keskustelun säännöt.
Ahdistuneisuus oman lapsen hoitamisesta
29.12.2017 |
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Kommentit (17)
On ihan normaalia katua lapsiaan. Suurin osa perheellisistä vaihtaisi lapsettomien kanssa paikkoja milloin tahansa. Kyllä lapset voivat silti olla rakkaita, vaikka toivoisi, ettei olisi lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Jos alkaa tuntua tuolta, ympyrät ovat pienet ja seinät kaatuu päälle...
Mene töihin. Eräskin äiti sanoi, että osaa olla parempi äiti kun käy välillä muualla.
Miten yhteishuoltajuus on teillä jaettu? Onko isällä vain joka toinen viikonloppu? Olisko mahdollista että joka toinen viikko isälle😊 jos lapsella hyvä ja luotettava isä niin mikset voisi keventää jaksamistasi. Itsellä ei ollut koskaan edes joka toinen viikonloppu. Lapsena oli n. 5 kertaa isällänsä ja aikuisena näkevät muutaman kerran vuodessa. Vapaata sain kun toisen yh-äidin kanssa sovittiin pitävämme välillä toistemme lapsia. Ilman noita "kerran kuukaudessa" vapaita olisin varmasti vaipunut masennukseen. Toivottavasti lapsen isä on halukas ja sinun on turha tuntea syyllisyyttä koska se isä on ihan yhtä hyvä ja tärkeä kuin sinäkin lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Mutta pikkuvauvathan ovat kaikista helpoimpia! Ne pitää vain syöttää ja pitää herätä yöllä ja vaihtaa vaippoja, eikä sen lisäksi oikeastaan paljon muuta. Mitä isompi lapsi, sitä vaikeampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain omaa tarvitsisit nyt. Vaikka kaupoille tai uimaan tai jumppaan tau salille ...yksin tau kaverin kanssa.
Kuulostat uupuneelta. Jotain pääkopalle uutta mietittävää... ei se lapsi ole kaikkiin. Vaikka tavallaan onkin.
Huonot omatunnon... ne on kansalaistapa. Opettele irti. Hoidat hommasi, niin ei tarvi miettiä. Ymmärrän sinua hyvin.
Olin vain lapsia varten ja sivuston itseni. Jotenkin se on niin hyvin ymmärrettävää . Oikku hiljaa opettele pitämään itsestäsi huolta. Syö, liiku, nuku. Leiki. Jos käytät päihteitä, niin ne kantsii lopettaa. Ne vaan ylläpitää masennusta ja vie hyvää virtaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotain omaa tarvitsisit nyt. Vaikka kaupoille tai uimaan tai jumppaan tau salille ...yksin tau kaverin kanssa.
Kuulostat uupuneelta. Jotain pääkopalle uutta mietittävää... ei se lapsi ole kaikkiin. Vaikka tavallaan onkin.Huonot omatunnon... ne on kansalaistapa. Opettele irti. Hoidat hommasi, niin ei tarvi miettiä. Ymmärrän sinua hyvin.
Olin vain lapsia varten ja sivuston itseni. Jotenkin se on niin hyvin ymmärrettävää . Oikku hiljaa opettele pitämään itsestäsi huolta. Syö, liiku, nuku. Leiki. Jos käytät päihteitä, niin ne kantsii lopettaa. Ne vaan ylläpitää masennusta ja vie hyvää virtaa.
Kommentoija käyttää kyllä nyt itse päihteitä. Törkeää tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.[/quote
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Mutta pikkuvauvathan ovat kaikista helpoimpia! Ne pitää vain syöttää ja pitää herätä yöllä ja vaihtaa vaippoja, eikä sen lisäksi oikeastaan paljon muuta. Mitä isompi lapsi, sitä vaikeampi.
Niiiiin. Toi nyt kyllä riippuu mistä se roikkuu.... minkä kukin millaiseksi kokee...
Aapee lähde kirjastoon tai ulkoilemaan. Syö hyvin. Hoida itseäsi. Käy juttelemassa jossain. Lääkärin kautta esim.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Mutta pikkuvauvathan ovat kaikista helpoimpia! Ne pitää vain syöttää ja pitää herätä yöllä ja vaihtaa vaippoja, eikä sen lisäksi oikeastaan paljon muuta. Mitä isompi lapsi, sitä vaikeampi.
Vauvojakin on moneen junaan, kyllä mun elämä 4- ja 6-vuotiaiden kanssa on ihan törkeän paljon helpompaa kuin vauvan ja 2-3-vuotiaan ja kamalan univajeen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain omaa tarvitsisit nyt. Vaikka kaupoille tai uimaan tai jumppaan tau salille ...yksin tau kaverin kanssa.
Kuulostat uupuneelta. Jotain pääkopalle uutta mietittävää... ei se lapsi ole kaikkiin. Vaikka tavallaan onkin.Huonot omatunnon... ne on kansalaistapa. Opettele irti. Hoidat hommasi, niin ei tarvi miettiä. Ymmärrän sinua hyvin.
Olin vain lapsia varten ja sivuston itseni. Jotenkin se on niin hyvin ymmärrettävää . Oikku hiljaa opettele pitämään itsestäsi huolta. Syö, liiku, nuku. Leiki. Jos käytät päihteitä, niin ne kantsii lopettaa. Ne vaan ylläpitää masennusta ja vie hyvää virtaa.Kommentoija käyttää kyllä nyt itse päihteitä. Törkeää tekstiä.
Ei käytä. Lopetti ne, kun huomasi niiden masentavan vaikutuksen. 🤗👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Mutta pikkuvauvathan ovat kaikista helpoimpia! Ne pitää vain syöttää ja pitää herätä yöllä ja vaihtaa vaippoja, eikä sen lisäksi oikeastaan paljon muuta. Mitä isompi lapsi, sitä vaikeampi.
Ja paskat, just se pakkovalvominen oli hirveintä. Paljon helpompaa nyt kun se lapsi edes nukkuu yönsä, eikä päivät mene koomaillessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monenko vanha lapsi on. Itselläkin oli samanlainen olo siihen asti kun vauva oli noin 4kk. Itsellä kyllä oli ainakin jonkinasteinen synnytyksenjälkeinenmasennus ja ehkä tästä syystä tai jostain muusta rakkaus lapseen ei herännyt synnytyksessä vaan vasta myöhemmin kun lapsi alkoi hieman ottaa kontaktia ja näyttää luonnettaan. Oli meidän vauvalla myös koliikki 3 ensimmäistä kuukautta joten rankkaa oli.
Itselläkin oli kyllä kiva velvollisuuden tunne vauvasta ja sen verran ymmärrystä tilanteelle että huono omatunto oli ja en uskaltanut kenellekään asiasta puhua kun ajattelin kaikkien tuomitsevan nämä "väärät" tunteet. Voin sanoa että tuo ulospäin näytteleminen ja asiasta puhumattomuus ei ainakaan auttanut.
Soita neuvolaan ja kerro tilanteesta. Apua voi ja kannattaa pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Et ymmärtänyt lukemaasi. Tarkoitin isoksi kasvamisella vanhemmaksi tulemista eli sitä, ettei ole enää pikkuvauva. Kotoa muuttamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Olen pahoillani, jos tekstini loukkasi erityislasten vanhempia.
Mutta pikkuvauvathan ovat kaikista helpoimpia! Ne pitää vain syöttää ja pitää herätä yöllä ja vaihtaa vaippoja, eikä sen lisäksi oikeastaan paljon muuta. Mitä isompi lapsi, sitä vaikeampi.
Kyllä minä olen sitä mieltä että nyt on helpompaa kun tuo lapsi on edes 1v3kk. Olisin onnellinen jos tämä vielä muutaman viikon mahassa asuva voisi syntyä noin vuoden ikäisenä. Paitsi synnytys olisi varmaan melko ikävä silloin. :D
Minkä ikäisestä lapsesta me puhutaan?
Ja mitä tarkoitat, että välillä toivot, että isä ottaa hoitaakseen kokonaan? Oletteko te eronneet?
Jos te asutte yhdessä niin hoitaako isä vauvaa ollenkaan? Vai etkö anna hoitaa?
Nyt sinun täytyy kertoa vähän enemmän teidän tilanteesta. Jos olet yksin vauvan kanssa aamusta iltaan eikä isä osallistu hoitamiseen, niin totta kai sinä väsyt. Silloin hoitovuoroja pitää jakaa tai sinun tarvitsee saada hoitoapua muualta.
Oletko ollut kotona pitkään? Voi olla, ettei koti ole sinun paikkasi. Lapsi hoitoon ja äiti takaisin töihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko normaalia, ettei vain jaksaisi yhtään? Jokainen päivä toivoo vain, että kasvaisipa tuo jo isoksi. Tuntuu pahalta ajatella näin, koska lapsi on minulle rakas. Olen vain niin väsynyt, että välillä toivoisin isän ottavan lapsen kokonaan yksin huollettavakseen. Ja aina kun tällainen ajatus tulee mieleeni, alkaa hirveä katumus.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.
Sinä tulet aina näihin keskusteluihin tällä samalla teemalla.
Me emme puhu sinun tilanteestasi. Olen hyvä ja poistu täältä. Pahoitat tahallasi muiden mielet, katkera ihminen.
Ap on törkeä, koska erityislapset eivät muuta koskaan kotoa pois. Ap sen kun iloitsee siitä, että oma lapsi joskus muuttaa pois. Mieti nyt vähän muidenkin kannalta.