Tiede ei voi löytää selityksiä kaikkeen.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei ole vielä löytänyt vastausta kaikkeen, mutta tulee löytämään.
Miksi muuten nähdään, että Jumala ja tiede sopivat toisiaan vastaan. Eikö Jumala olisi voinut luoda kaiken, mitä tieteessä nyt tutkitaan?
sotivat*
Tiede on totta, satuolennot kuten jumala eivät.
Tajuatko eron?
Tarkoitatko, että jos tiede ei vielä ole osannut selittää kaikkea, niin se selittämätön selitetään uskonnolla tai jumalalla? Aika erikoinen ajatus mielestäni.
Hohhoi, niinhän se ihmiskunta on aina toiminut. Jotain ei ymmärretä = jumala teki sen.
Jumala loi sateen, ukkosen, tulen, koko maailmankaikkeuden. Paitsi pikkuhiljaa ihmiskunta on keksinyt miten sade, ukkonen ja tuli syntyvät eikä siihen jumalaa tarvita.
Voisiko joku selittää että miksi on loogisempi selitys että joku iänkaikkinen jumalolento on luonut maailman tyhjästä, kuin että tyhjästä syntyi materiaa ja antimateriaa joiden summa on tyhjyys?
Tiede ei voi selittää esimerkiksi että miksi tiede selittää maailmaa. Tiede perustuu tietylle filosofialle, uskolle yhteen totuuteen, ihmisten väliselle luottamukselle ja ihmisten kyvylle yhdistää teoria faktoihin. Näitä ei voi tutkia tieteellisesti, koska ne on tieteen ulkopuolella, eivät millään empiirisillä kokeilla tavoitettavissa.
Jenkkilän fake news, salaliittoteoreetikot, kreationistit, flat earthers jne ovat ilmiönä seurausta ihmisten välisen luottamuksen romahtamisesta. Ihmiset eivät luota tiedeyhteisöön, ja sen myötä tiede, tieteellinen tieto jne menettää merkityksensä. Suomessa ei onneksi olla niin pitkällä ja väittäisin että suomalainen tutkimus ei olekaan niin herkkä korruptiolle johtuen rakenteesta ja ihmisten rehellisyydestä, tosin yliopistojen rahoitussysteemien muuttaminen kilpailuksi varmasti murentaa ne vielä.
Miksei voi vain hyväksyä tietämättömyyttään, jos selitystä ei ole? Miksi kaikkeen pitää ehdottomasti keksiä jokin alustava selitys sen sijaan, että jättäisi asian osastoon Ei tiedossa, kunnes saadaan jokin oikea vastaus, eikä vain paniikissa ja tiedottomuuden tuskassa selitetä tuntemattomuutta jollain yleisselittävällä jumalalla?
toki tiede ei voi selittää kaikkea, ainakaan vielä.
Teoriat ja mittausmenetelmät muuttuvat ja tarkentuvat jolloin selitykset maailmankaikkeudesta muuttuvat ja tarkentuvat samalla.
Iso kysymys on sitten se, voiko tiede aukottomasti kieltää jumalan olemassaolon?
Se, ettei jumaluudesta ole tieteellisiä todisteita tai mittausdataa, ei vielä kerro mitään. Asioita voi olla olemassa vaikkei niitä voida tämän hetken tietämyksensä mitata. Esimerkki: oliko sähköä olemassa ennen kuin se osattiin selittää ja sitä voitiin mitata?
Sekä uskonnot että tiede ovat arvauksia asioiden todellisesta olemuksesta eivätkä sulje toisiaan pois, tämä olisi molempien koulukuntien hyvä muistaa.
Vierailija kirjoitti:
toki tiede ei voi selittää kaikkea, ainakaan vielä.
Teoriat ja mittausmenetelmät muuttuvat ja tarkentuvat jolloin selitykset maailmankaikkeudesta muuttuvat ja tarkentuvat samalla.Iso kysymys on sitten se, voiko tiede aukottomasti kieltää jumalan olemassaolon?
Se, ettei jumaluudesta ole tieteellisiä todisteita tai mittausdataa, ei vielä kerro mitään. Asioita voi olla olemassa vaikkei niitä voida tämän hetken tietämyksensä mitata. Esimerkki: oliko sähköä olemassa ennen kuin se osattiin selittää ja sitä voitiin mitata?
Sekä uskonnot että tiede ovat arvauksia asioiden todellisesta olemuksesta eivätkä sulje toisiaan pois, tämä olisi molempien koulukuntien hyvä muistaa.
Uskonnot ja tiede operoi eri tasoilla. Uskonnollisessa maailmankuvassa ihminen on keskiössä ja maailmankaikkeus pyörii hänen ympärillään. Se ei ole väärä käsitys, joka täytyy unohtaa kun kerran tiedetään miten aurinkokunta ja galaksit jne on teknisesti oikeammin järjestäytyneet, vaan se on inhimillinen, aivan pätevä kokemus elämästä. Yksittäisen ihmisen kannalta sillä ei ole juuri mitään merkitystä, kiertääkö Aurinko maata vai kiertääkö planeetat aurinkoa ympyrän muotoisilla radoilla vai ellipsin muotoisilla radoilla. Aamukahvin ja kissan ruokkimisen ja auringonnousun välinen yhteys voi olla monin verroin tärkeämpi kuin maan ja auringon...Tieteellinen tieto maailmasta muuttuu, mutta silloin ne uskonnolliselle kielelle oleelliset vertauskuvat ihmisenä olemiselle on vain haettava eri paikoista tai valittava erilaiset sanat kertomaan sama asia.
Tiede ei selitä kaikkea. Jumala ei selitä mitään.
Mistä tiedät koska tiede on siinä pisteessä ettei se voi tarjota enää enempää selityksiä?
Kysymys on retorinen.
Onko joku joskus niin väittänytkään? Olet vain itse luullut niin.
Hiekanjyvänen seikailee avaruudessa,saa siinä muutaman miljoonan vuoden tiedetutkimukset tehdä ennenkuin saadaan edes suurinpiirtein selville mitä siellä on.
Vierailija kirjoitti:
toki tiede ei voi selittää kaikkea, ainakaan vielä.
Teoriat ja mittausmenetelmät muuttuvat ja tarkentuvat jolloin selitykset maailmankaikkeudesta muuttuvat ja tarkentuvat samalla.Iso kysymys on sitten se, voiko tiede aukottomasti kieltää jumalan olemassaolon?
Se, ettei jumaluudesta ole tieteellisiä todisteita tai mittausdataa, ei vielä kerro mitään. Asioita voi olla olemassa vaikkei niitä voida tämän hetken tietämyksensä mitata. Esimerkki: oliko sähköä olemassa ennen kuin se osattiin selittää ja sitä voitiin mitata?
Sekä uskonnot että tiede ovat arvauksia asioiden todellisesta olemuksesta eivätkä sulje toisiaan pois, tämä olisi molempien koulukuntien hyvä muistaa.
Valitettavasti asioiden järjestyksen kautta luonto ei paljasta salaisuuksiaan, vaan se pitää tapahtua sisäisen järjestyksen kautta. Tiede on omalakinen ( itseidenttinen) , toisin sanoen se on asian selvän tietoisuuden täydellistymistä. Näin ollen tiede ei oikeastaan selitä luontoa itsessään, vaan mihin se parhaimmillaan kykeneen on pelkkä kuvaaminen, eli siis tiede on projekti jotain tarkoitusta varten.
Vierailija kirjoitti:
toki tiede ei voi selittää kaikkea, ainakaan vielä.
Teoriat ja mittausmenetelmät muuttuvat ja tarkentuvat jolloin selitykset maailmankaikkeudesta muuttuvat ja tarkentuvat samalla.Iso kysymys on sitten se, voiko tiede aukottomasti kieltää jumalan olemassaolon?
Se, ettei jumaluudesta ole tieteellisiä todisteita tai mittausdataa, ei vielä kerro mitään. Asioita voi olla olemassa vaikkei niitä voida tämän hetken tietämyksensä mitata. Esimerkki: oliko sähköä olemassa ennen kuin se osattiin selittää ja sitä voitiin mitata?
Sekä uskonnot että tiede ovat arvauksia asioiden todellisesta olemuksesta eivätkä sulje toisiaan pois, tämä olisi molempien koulukuntien hyvä muistaa.
Käytännössä koko nykyinen tiede joutaisi roskakoriin, jos olisi sellainen entiteetti kuin jumala. Eli aika tehokkaasti ne toisensa sulkevat pois.
Tiede ei ole koskaan väittänyt pystyvänsä selittämään kaikkea, ja minkä on pystynyt selittämään on pieni osa ihmismieltä askarruttavista asioista. Mutta minkä on pystynyt, on pystynyt pätevästi.
Hei, antakaa esimerkkejä, minua kiinnostaisi,
kiitos!
ps. Olen kasvanut helluntailaisperheessä ja minulla on paljon epäilyksen aiheita.
Nobel-voittaja Holmström avoimena tiedemiehen urasta: "En nyt halua kertoa kaikkia epäonnistumisia, voin antaa psykiatrini puhelinnumeron"
Holmström vertaa tieteen tekemistä urheiluun.
Tiede ei ole vielä löytänyt vastausta kaikkeen, mutta tulee löytämään.
Miksi muuten nähdään, että Jumala ja tiede sopivat toisiaan vastaan. Eikö Jumala olisi voinut luoda kaiken, mitä tieteessä nyt tutkitaan?