Olisinpa taas lapsi.
Lapsuuteni oli melkoista helvettiä alkoholisti-isän ja aggressiivisen kehitysvammaisen isoveljen kanssa, mutta haluaisin kuitenkin palata takaisin noihin aikoihin. En ole koskaan kokenut itseäni valmiiksi aikuisten elämään. Kenties se lienee perheeni tilanteesta ja huostaanotosta 13v paikkeilla. Laitoksessa jouduinkin ns. aikuistumaan teini-ikään, mutta en koskaan päässyt teinyyden portaita korkeammalle.
En kykene aikuisten maailmassa. Olen säälittävä miesvauva. Olisinpa taas lapsi, niin voisin leikkiä lapsuudenkavereideni kanssa ilman huolta rahasta, laskuista, pyykistä, ostoksista, aikuisten jutuista.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.
Juu.
Ehkä.
Mukava lapsuus keskisuuren kaupungin lastenkodissa.
Ikävuodet 8-19.
Monesti miettiny, että viddu mikä tuuri kävi, kun pääsi sinne.
En kyllä haluaisi olla lapsi enää. Totta, vastuuta ei ole mutta eipä ole vapauttakaan sanottavammin. Ja puhumattakaan siitä, että aikuisena voi päättää omasta elämästään.
Jep.