Ihmettelen ja puran tuntoja
....Eli pakko kirjoitta anonyymisti omia tuntoja. Anteeksi seuraava. Murheissani tässä vaan jupisen.
Olen mies. Olen 45 ja en mielestäni ruma. Olen vaalea, pukeudun nuorekkaasti ja käyn salilla. Olen hoikka ja jopa hieman atleettinen. Teen hyvä palkkaista työtä ja pidän huolen perheestäni. Hoidan lapsia, siivoan ja kokkaan. Hemmottelen vaimoani ja järjestän säännöllisesti meille yhteistä aikaa. Perhe on minulle kaikki kaikessa. En ravaa baareissa vaan haluna viettää viikonloppuisin aikaa perheeni kanssa.
Mutta, vaimoni pettää minua... uudelleen ja uudelleen. Aina hän jää kiinni ja aina lupaa että oli viimeinen kerta. Valitettavasti se "viimeinen kerta" on lähinnä viimeinen kerta ennen seuraavaa. En pysty häntä jättämään mutta en voi myös elää näin. Missä vika? Mikä minussa on vialla? Mitä teen väärin?
Sattuu ja tekee kipeää sieluun sekä sydämeen.
Kommentit (3)
Kiitos <3
ei tullut tuollainen ajatus mieleen. Kerään voimia ottaa asian ilmi kun hän tulee (taas) "ylitöistä" aamuyöllä huulipunat poskella partaveden tuoksuisena.
Kiitos <3
Tilanteesi on kaikin puolin järkyttävä. Itse kehottaisin kyllä pistämään rouvan oven ulkopuolelle sillä selvähän tuo on ettei muutosta tule kuin radikaalilla teolla.
En sano että jätä, vaan osoita ovea ja sano että tää oli nyt tässä. Hetkellinen ero tai eron voimakas pelko voi saada muutoksen.
Toivon että saatte suhteenne toimimaan.
Voimia!