Uskovatko ihmiset Jumalaan koska heillä on tarve alistua jollekin itseään korkeampiarvoiselle?

Jokainen ihminen näkee Jumalan eri tavalla. Siitä voi päätellä, että syitä Jumalaan uskomiselle on lukuisia. Jumala siis täyttää monia psykologisia tarpeita, eli ei voida sanoa että Jumalaan uskotaan yhdestä syystä. Ainakin se tuo merkitystä elämään.

"Ihmiset" on hiukan laaja käsite :D Jumalaan uskotaan varmaan ainakin kymmenestötuhannesta eri syystä. Varmasti jokunen myös mainitsemastasi syystä. Minulla itselläkin on ainakin sata syytä uskoa Jumalaan. Tärkein ehkä, että Jumala ON, se on minulle faktaa.

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Jeesus pärjäsi kuoleman kanssa. Kiinnostava juttu. Tarpeista en niin tiedä. Tämä kuoleman kanssa selviäminen vain vakuuttaa.

Jokainen voi uskoa mihin haluaa. Ei ole minulta pois, jos uskoo jumalaan. Itse en usko.

Vierailija kirjoitti:

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Tutkimusten mukaan uskobaiset eivät ole masentuneempia tai epävarmempia. Syyn täytyy piillä muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Tutkimusten mukaan uskobaiset eivät ole masentuneempia tai epävarmempia. Syyn täytyy piillä muualla.

No, jos olisivat masentuneempia jne. niin sittenhän Jumala ideana ei toimisi. Uskon että se jollain tasolla toimii monilla. -ap

Ihmiset uskovat jumalaan koska ovat tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Tutkimusten mukaan uskobaiset eivät ole masentuneempia tai epävarmempia. Syyn täytyy piillä muualla.

Uskovaiset elävät omassa todellisuudessaan jossa heillä mielikuvitusystävänä maailman mahtavin olento. Tämä kenties on syy heidän hyvään mielialaansa. Kiinnostaisi tietää, masentuisivatko uskovaiset jos menettäisivät uskonsa?

Ihmisten mielenterveys mielestäni vaatii jonkinlaisia epärealistisia käsityksiä todellisuudesta. "Kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu. Kaikille on se joku oikea. Kaikki me olemme tarpeellisia. Hyvä aina voittaa ja paha saa palkkansa... "  Jne. Täysin perusteettomia uskomuksia joilla ihmiset psyykkaavat itseään eteenpäin.

Masentuneilla on kenties kaikkein realistisimmat käsitykset maailmasta.

Islam kaiketi tarkoittaa alistumista. Alistutaan siihen että joku korkearvoisempi olento määrää mitä sinun pitää ajatella, minkälainen moraalisi ja maailmankatsomuksesi pitäämolla, et voi itse vaikuttaa siihen mitä maailmassa tapahtuu, vaan kaikki vastuu on suuremmalla voimalla.

Monille houkutteleva asioiden tila. Allah tai Jeesus, Fuhrer tai Stalin ovat monien mielestä päteviä ajattelemaan kaiken heidän puolestaan, ja totteleminen sekä laumaan kuuluminen ilo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Tutkimusten mukaan uskobaiset eivät ole masentuneempia tai epävarmempia. Syyn täytyy piillä muualla.

Uskovaiset elävät omassa todellisuudessaan jossa heillä mielikuvitusystävänä maailman mahtavin olento. Tämä kenties on syy heidän hyvään mielialaansa. Kiinnostaisi tietää, masentuisivatko uskovaiset jos menettäisivät uskonsa?

Ihmisten mielenterveys mielestäni vaatii jonkinlaisia epärealistisia käsityksiä todellisuudesta. "Kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu. Kaikille on se joku oikea. Kaikki me olemme tarpeellisia. Hyvä aina voittaa ja paha saa palkkansa... "  Jne. Täysin perusteettomia uskomuksia joilla ihmiset psyykkaavat itseään eteenpäin.

Masentuneilla on kenties kaikkein realistisimmat käsitykset maailmasta.

Ei uskovaisuus mielenrauhaa takaa. Ja kyllä ateistitkin (sellaiseksi itseään kutsuvat) omaavat epärealistisia, tai ylipäätään kaikenlaisia, uskomuksia, eivät nuo ole uskovaisten yksityistä omaisuutta. Monelle Jumala voi merkitä polkua kohti jotain suurta päämäärää. Siihen ei välttämättä tarvita tiukkaa oppia, vaikka esim Raamatusta voikin poimia ohjeita. Sinunkin maailmankuvasi on pitkälti kristinuskon muovaama. Ei kannata lytätä uskontoja, jos ei ymmärrä niiden psykologisia seurauksia.

Mä uskon että uskonnot syntyivät aikoinaan sitä varten, että selittämättömiä asioita kuten kuolema voitaisiin "selittää" ja jotenkin elää niiden kanssa. Uskonnot pitivät huolen myös jossain määrin lain noudattamisesta. "Älä tapa". Tappaminen oli kiellettyä, mutta kummasti rangaistuksen pelko tehostuu, kun ikuine kadotus uhkaa synnin vuoksi.

Miksi sitten vielä tänään? Jaa-a. Moni saa edelleen jotain lohtua uskomalla korkeammanvoiman olemassaoloon. Ja jos elämässä on asioita mennyt huonosti, niin keksitään se toivo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muitakin syitä toki varmasti on mutta uskon että tämä on se pääsyy. Kenties kumpuaa siitä että ihminen ei ole saanut tarpeeksi turvaa vanhemmistaan lapsena. -ap

Tutkimusten mukaan uskobaiset eivät ole masentuneempia tai epävarmempia. Syyn täytyy piillä muualla.

Uskovaiset elävät omassa todellisuudessaan jossa heillä mielikuvitusystävänä maailman mahtavin olento. Tämä kenties on syy heidän hyvään mielialaansa. Kiinnostaisi tietää, masentuisivatko uskovaiset jos menettäisivät uskonsa?

Ihmisten mielenterveys mielestäni vaatii jonkinlaisia epärealistisia käsityksiä todellisuudesta. "Kyllä se tästä vielä hyväksi muuttuu. Kaikille on se joku oikea. Kaikki me olemme tarpeellisia. Hyvä aina voittaa ja paha saa palkkansa... "  Jne. Täysin perusteettomia uskomuksia joilla ihmiset psyykkaavat itseään eteenpäin.

Masentuneilla on kenties kaikkein realistisimmat käsitykset maailmasta.

Ei uskovaisuus mielenrauhaa takaa. Ja kyllä ateistitkin (sellaiseksi itseään kutsuvat) omaavat epärealistisia, tai ylipäätään kaikenlaisia, uskomuksia, eivät nuo ole uskovaisten yksityistä omaisuutta. Monelle Jumala voi merkitä polkua kohti jotain suurta päämäärää. Siihen ei välttämättä tarvita tiukkaa oppia, vaikka esim Raamatusta voikin poimia ohjeita. Sinunkin maailmankuvasi on pitkälti kristinuskon muovaama. Ei kannata lytätä uskontoja, jos ei ymmärrä niiden psykologisia seurauksia.

Jaa jaa. Ateistina mielestäni elämällä ei ole mitään tarkoitusta eikä päämäärää. Jokainen voi sellaisen toki itselleen laittaa. Esim. nussia mahdollisimman monen kumppanin kanssa, kerätä mahdollisimman laaja postimerkkikokoelma, saada paljon rahaa, voittaa kehorakennuskilpailut tai löytää mielenrauha, mutta loppujen lopuksi kaikki kuitenkin haihtuu olemattomuuteen.

Maailmankuvani on tietenkin entisten uskomuksien muovaama ja minullakin on aivan varmasti epärealistisia uskomuksia. Pidän silti uskontoja haihatteluna. Tosin tämä haihattelu voi monille tarjota kestävän pohjan, jolle rakentaa hyvä elämä. Mutta silkkaa mielikuvituksen tuotetta silti.

Uskonnollisuudelle on aika monia syitä, mutta tärkein lienee moraalisen leiman saaminen yhteisöissä ja kahdenkeskisissä suhteissa ja siten arvostusta ja luottamusta. Samalla saa kirveen, jolla paheksua muita moraalittomina. Tämä edellyttää uskontojen tarjoamia sosiaalisia ryhmiä, joissa voi saada arvostusta ja asemaa aivan toisilla kriteereillä kuin muussa elämässä. Sen sijaan, että saisi arvostusta työstä tai yhteiskunnallisesta asemasta, voi saada pelkästä uskosta ja uskon puolustamisesta.

Uskonnonharjoitukseen liittyy myös kokemuksia, jotka voivat olla hyvin voimakkaita ja vaikuttaa pitkään elämässä. Mainitsemasi alistuminen on ehkä osa sitä, mutta paremmin voisi kuvata helpotuksena, turvallisuutena tai vapautumisena (ikäväksi tai rajoittavaksi koetusta todellisuudesta). Sellaista voimaantumista.

Uskonto myös osin lähtee todellisuuden kokemuksista, kuten siitä miten elollisessa tai elottomassa saatetaan ylivirittyneesti nähdä tietoista suunnitelmallisuutta, vaikka sellaista ei todellisuudessa olisikaan. Vähän sama juttu kuin että pimeässä kuvitellaan olevan kaikenlaista pelottavaa, mutta siis koskien tietoisten agenttien tarkoituksellista toimintaa myös elottomassa maailmassa.

Ja niin edelleen.

Jumala jumala, oon tehny kaiken mitä haluat kyseenalaistamatta. Oon kiltti, näätkö miten kiltti? Läähätän kontallani edessäsi kuin hyväksyntää kerjäävä koiranpentu, lääh lääh. Alistun ja käännyn selälleni. Näätkö etten oo tuhma, kuten ne joilla pitää antaa rangaistus. Saanko tikkarin nyt ja kuoleman jälkeen taivaaseen? Saanko katella kun uskottomia kiustaan helvetissä? Olen sen mielestäni ansainnut. Oonhan?

Aamen.

on vain tyhmää ola uskomatta Jumalan olemassaoloon

muttaa tärkein syy uskoa Jeesukseen on se että saadaan synnit anteeksi ja pelastutaan helvetiltä, se on se juttu

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uskovat jumalaan koska ovat tyhmiä.

Tai sit just päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset uskovat jumalaan koska ovat tyhmiä.

Tai sit just päinvastoin.

Ei, vaan juuri siksi.

Vierailija kirjoitti:

Jaa jaa. Ateistina mielestäni elämällä ei ole mitään tarkoitusta eikä päämäärää. Jokainen voi sellaisen toki itselleen laittaa. Esim. nussia mahdollisimman monen kumppanin kanssa, kerätä mahdollisimman laaja postimerkkikokoelma, saada paljon rahaa, voittaa kehorakennuskilpailut tai löytää mielenrauha, mutta loppujen lopuksi kaikki kuitenkin haihtuu olemattomuuteen.

Ainakin ihmisten elämällä on kyllä aivan selkeä ohjelmoitu tarkoitus – toimia geenien työjuhtina ja siten lisääntyä ja täyttää maa.

Eri asia sitten on, onko moisen elämän tarkoituksen ottaminen elämän ohjenuoraksi mitenkään mielekästä. Valitettavasti ohjelmointimme on siinä mielessä heikkoa, että voimme nousta kapinaan herrojamme vastaan ja ajatella ja tehdä toisinkin. Tosin kokonaan siitä ohjelmoinnista on vaikea päästä eroon, kun perhana ohjaa kuitenkin tunteitamme, vaikka kuinka pyristelisimme vastaan.

apostoliZztop kirjoitti:

on vain tyhmää ola uskomatta Jumalan olemassaoloon

muttaa tärkein syy uskoa Jeesukseen on se että saadaan synnit anteeksi ja pelastutaan helvetiltä, se on se juttu

Mielummin olen tekemättä syntiä niin ei tarvi tuollaisia murehtia.