Lue keskustelun säännöt.
Mitä "isompaa" lahjaksi 15v tytölle, kun sisarukset ovat toivoneet paljon enemmän?
05.12.2017 |
Esikoinen saa kännykän ja kaikenlaista muuta pientä. Kuopus saa pelikoneen, jota on toivonut ja jotain pientä.
Keskimmäinen, 15v tyttö, on toivonut vain ihan parin euron juttuja, kuten hiusharjaa ja muistikirjaa tai sellaisia. Kännykkää ei nyt tarvitse, eikä muitakaan elektronisia laitteita.
Ideoita?
Kommentit (23)
Tuon kännykän tai pelikoneen hinnan verran indeksirahastoa. 15-vuotias on jo sen ikäinen että opiskeluaikojen talous alkaa pyöriä mielessä ja kotoa muuton jälkeinen toimeentulo ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Lahjakortin, jossa kerrotaan että saat jotain "isompaa" kun tarvitset.
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Ei ole pakko olla tavaraa. Voihan se olla vaikka joku kampaamolahjakortti tai matka jonnekin (esim. Tukholman risteily). On se silti 15-vuotiaasta vähän ankeaa jouluaattona katsoa, kun itse saa hiusharjan ja pikkuveli Playstation 4:n. Siksi joku isompi tuon kännykän ja pelikoneen kylkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse otin rannekellon. Ostin kummitytölle viime vuonna ja tiedän, että tytön toive oli vähän itsellekin. Ei saanut rippilahjaksi niin ostin nyt. On kuitenkin vähän sellainen, että joko tykkää tai ei (DNKY, ruusukultainen).
Tähän tykkää tai ei, ei kannata sortua. Lahjakortit on nuorille aina varma valinta, jos jotenkin haluaa muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Tähän se väistämättä menee kun ne lapset kasvaa, että kustannetaan jotain isompaa kun on todellista tarvetta ja joulu on vähemmän materiaalinen jo sen lapsenkin toiveesta. (kuten ap lapsen toiveet osoittaa)
Lapsen kanssa voi myös jo keskustella esim. haluaako lahjoittaa joulupuu keräykseen tai olisiko niitä lisätoiveita, kun haluamme muistaa sinuakin samalla summalla kuin muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Ei ole pakko olla tavaraa. Voihan se olla vaikka joku kampaamolahjakortti tai matka jonnekin (esim. Tukholman risteily). On se silti 15-vuotiaasta vähän ankeaa jouluaattona katsoa, kun itse saa hiusharjan ja pikkuveli Playstation 4:n. Siksi joku isompi tuon kännykän ja pelikoneen kylkeen.
No ehkä mun ongelma on se etten tajua lahjoja ylipäätään. Ostetaan vaan jotain ja toivotaan että tykkää ja tulee tarpeeseen. Itse ostan asiat tasan silloin kun huvittaa, itselle ja lapsille, joten koko lahjahomma vähän vesittyy. Kun voi ostaa kaiken haluamansa ja tarvitsemansa silloin kun haluaa niin lahjoilla ei kyllä ole mitään tarvetta. Ehkä tytöllä on samanlainen suhtautuminen tavaraan ja lahjoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olis vaikka risteily kaverin ja vaikka sinun kanssasi tms. reissu. Lahjakortti on toki helppo mutta onhan se vähän tylsä. Sitten kyseeseen voi tulla tyädelliset yllätykset kuten kiva löhötuoli omaan huoneeseen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Ei ole pakko olla tavaraa. Voihan se olla vaikka joku kampaamolahjakortti tai matka jonnekin (esim. Tukholman risteily). On se silti 15-vuotiaasta vähän ankeaa jouluaattona katsoa, kun itse saa hiusharjan ja pikkuveli Playstation 4:n. Siksi joku isompi tuon kännykän ja pelikoneen kylkeen.
Tai 15 vuotias voi olla jo iloinen siitä pikkuveljen pelikoneesta ja pelata tämän kanssa olematta yhtään mustasukkainen. Hän on aikoinaan ollut lapsi ja saanut omat juttunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itämeren risteily isoäidin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Onko sitä pakko jotain tavaraa ostaa silti? Vaikka lahjakortti sille summalle mitä sisarukset saa vanhemmilta tyyliin "kustannetaan jokin isompi ostos kun tarvetta".
Me ollaan vuosi vuodelta alettu menemään vähemmän materiaaliselle linjalle. Tänä vuonna meidän joulurahat menee kahden vähävaraisen perheen jouluruokiin. Isompi lapsi saa pari toivomaansa legopakettia (sukulaisilta) ja pikkuveli jotain hyödykkeitä + pari kirppislelua. (On yksivuotias)
Ei ole pakko olla tavaraa. Voihan se olla vaikka joku kampaamolahjakortti tai matka jonnekin (esim. Tukholman risteily). On se silti 15-vuotiaasta vähän ankeaa jouluaattona katsoa, kun itse saa hiusharjan ja pikkuveli Playstation 4:n. Siksi joku isompi tuon kännykän ja pelikoneen kylkeen.
No ehkä mun ongelma on se etten tajua lahjoja ylipäätään. Ostetaan vaan jotain ja toivotaan että tykkää ja tulee tarpeeseen. Itse ostan asiat tasan silloin kun huvittaa, itselle ja lapsille, joten koko lahjahomma vähän vesittyy. Kun voi ostaa kaiken haluamansa ja tarvitsemansa silloin kun haluaa niin lahjoilla ei kyllä ole mitään tarvetta. Ehkä tytöllä on samanlainen suhtautuminen tavaraan ja lahjoihin?
Lisään että teini-iässä minulla ei ollut enää lahjatoiveita enkä halunnut mitään. Ehkä juuri n 15v eteenpäin. Sain palkkaa töistä ja ostin mitä huvitti. Koko aikuisiällä en ole saanut lahjoja kuin vain pyynnöstä puolisolta (esim joku tietty laukku, koru tms)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäisenä (ja nykyäänkin) arvostaisin ihan vain rahaa paljon enemmän kuin lahjakorttia. Riippuu tietenkin teinin rahankäyttötaidoista, osaako niitä käyttää mihinkään järkevään. Mutta raha kelpaa aina, oikeasti. Ja siinä ei ole mitään noloa tai tylsää
N18
Teininä ja vielä opiskeluaikoinakin raha oli paras lahja.
Rahaa. Iso nippu 20 euron seteleitä.
Risteily, liput teatteriin, maksaa harrastuksen josta haaveillut, nojatuoli, joku täydellinen yllätys ehdottomasti niin teini-iän myrskyissä tuntee olevansa rakastettu ja että vanhemmat tietää mistä lapsi tykkää :)
Ehkä perinteeksi voisi ottaa matkan äidin tai isän kanssa ihan vain kahden jonnekin? Saman sais sitte pienemmät aikanaan
Onko ne pienempien kaikki toiveet pakko toteuttaa? :D Ja toteutettiinko tämän vanhemman kaikki toiveet, kun hän oli heidän iässä?
Vierailija kirjoitti:
Risteily, liput teatteriin, maksaa harrastuksen josta haaveillut, nojatuoli, joku täydellinen yllätys ehdottomasti niin teini-iän myrskyissä tuntee olevansa rakastettu ja että vanhemmat tietää mistä lapsi tykkää :)
Ehkä perinteeksi voisi ottaa matkan äidin tai isän kanssa ihan vain kahden jonnekin? Saman sais sitte pienemmät aikanaan
Eli annatte sitä aikaa! Lähdette esim. johonkin tyttöjen matkalle
Itse otin rannekellon. Ostin kummitytölle viime vuonna ja tiedän, että tytön toive oli vähän itsellekin. Ei saanut rippilahjaksi niin ostin nyt. On kuitenkin vähän sellainen, että joko tykkää tai ei (DNKY, ruusukultainen).