Kissan hypertyreoosi
Onko teillä kokemuksia sen hoidosta?
Lääkkeet - ruokavalio - leikkaus - radioaktiivinen jodi?
Kommentit (14)
Meidän kisu oli 13-vuotias, kun sai hypertyreoosidiagnoosin (FUS sillä oli diagnosoitu jo viisi ja puoli vuotta sitä ennen, mutta se pysyi erikoisruokinnalla hyvin kurissa). Lääkityksellä mentiin, ensin puolikas tablettia Tyrazolia kerran päivässä, puolen vuoden kuluttua annos nostettiin puolikkaaseen kaksi kertaa päivässä. Lääkkeen antaminen oli pientä taistelua, kaksi ihmistä siihen tarvittiin, ja joskus puoleksi sulaneita tabletin puolikkaita löytyi lattialta, kun emme olleet saaneetkaan sitä nielemään lääkettä, vaikka olimme niin luulleetkin. Verikokeissa kävime säännöllisesti, ja viimeisen kerran käydessämme normaalikäynnillä lääkäri totesi suu virneessä, että "tuo ikivanha kissa näyttää aina vain yhtä nuorelta". Hypertyreoosin takia emme kissaamme menettäneet, vaan jonkinlainen äkkiä kehittynyt dementia sen vei kahdessa viikossa, ja vaikka miten emme olisi siitä luopuneet, se oli pakko viedä piikille. Se oli silloin 17-vuotias, eli Tyrazol-lääkityksellä saimme vielä neljä ja puoli vuotta lisäaikaa rakkaan perheenjäsenemme kanssa.
Ei mitään kokemusta, mutta oletko tutustunut Tampereen Vet4cat-klinikkaan, siellä tehdään isotooppihoitoja?
Säteilevä kissa ei kuulosta ympäristölle turvalliselta.
Tyrazol ei kuulemma maistu millekään ja oli ensimmäinen lääke mikä saatiin erittäin lääkintävastaiselle kissallemme annettua. Puolikas pilleri jauhettuna ruokaan (minkään muun lääkkeen kanssa tämä ei ole onnistunut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä parani köydellä.
Sinua ei jää kaipaamaan kukaan jojoilusi jälkeen.
Mitäs sadistille muuta?
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään kokemusta, mutta oletko tutustunut Tampereen Vet4cat-klinikkaan, siellä tehdään isotooppihoitoja?
Isotuoppihoitoja :P
Lääkityksellä saatiin arvot normaaleiksi. Felimazolea aamulla 1 tabletti ja illalla puolikas. En muista nyt pitoisuutta. Kissa kohta 16 vuotias ja n. 1,5 vuotta ollut lääkityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään kokemusta, mutta oletko tutustunut Tampereen Vet4cat-klinikkaan, siellä tehdään isotooppihoitoja?
Tästä juuri haluaisin tietää! Olen tutkinut noita Vet4catin säteilytysjuttuja kyllä, mutta haluaisin kuulla kokemuksista... (Toisen käden tietoahan se tietysti olisi, kun nuo itsekkäät oliot eivät juuri AV:lla palstaile).
Meille ei lääkäri ole edes ehdottanut leikkausta tai isotooppihoitoa. Vain dieettiä ja lääkitystä.
Miten keski-ikäinen, erittäin arka hellyydenkipeä kissa suhtautuu siihen, että joutuu viikoksi tai pariksi täysin vieraaseen ympäristöön, ja siihen, että hoitojen jälkeen sitä pitäisi kotonakin vielä "säteilevänä" vältellä (näin ohjeistuksen mukaan)?
Kiitos asiallisesti vastanneille!
Noita isotooppihoitoja ei kai muualla Suomessa tehdä, joten ehkä ell ei tajunnut/tiennyt suositella tai sitten pitää sitä liian kalliina vaihtoehtona.
Vanhaa kissaa ei varmaan tuolla hoidolla kannata lähteä kiusamaan, mutta keski-ikäisen kohdalla se voisi olla järkevä vaihtoehto.
Minulla ei ole kokemusta tuosta vaivasta, mutta sukulaiseni kissalla ei koskaan saatu lääkitystä balanssiin, taisi elää noin vuoden lääkityksen kanssa. Nuo sisäelinvaivat tuppaavat siirtymään dominoefektinä seuraavaan elimeen ja isotooppihoidolla tuon voisi ainakin tämän osalta estää ja saada kissan kanssa enemmän vuosia kuin lääkkeiden kanssa.
Sinuna ottaisin yhteyttä tuohon Tampereen klinikkaan.
Hyvín usein, kun kissa saa hypertyreoosidiagnoosin, on sairaus ehtinyt kissalla jo jonkin aikaa olla. Hypertyreoosi aiheuttaa mm. verenpaineen nousua, verenpaineen nousu aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista. Hoitamattomana tilanne voi joskus koitua kohtaloksi.
Suosittelen tilanteen kartoittamista, lähtien verenpaineen mittauksesta ja siitä eteenpäin tilanteen sitä vaatiessa sydänspesialistille. Erittäin pätevä asiantuntija on Anders Eriksson Vantaan Evidensialla. Sydämen tila on hyvä kartoittaa ja aloittaa sydäntä tukeva lääkitys, verenpainelääkitys. Tämäkin on mautonta ja hajutonta, kuten myös Tyrazol. On huomattavaa, että jos kissallesi ei sovi Felimatzole voi käyttää Tyrazolia.
Omalla kissallani Felimatzole oli koitua kohtaloksi. Onneksi pätevä eläinlääkäri ymmärsi vaihtaa lääkkeen Tyrazoliin. Annostus osui kerralla oikein: päivittäin 3/4 tablettia 12 tunnin ajalle jaettuna. Sairautta kissa on nyt potenut kolme vuotta ja on ensi vuonna 18-vuotias.
Hypertyreoosi ei aiheuttanut muutosta ruokavalioon.
Kissan painoa seuraamalla saa osviittaa siitä, mitä kissan sisällä tapahtuu. Tsemppistä kissallesi ja omistajalleen.
Meillä kissalla todettiin tuo kun oli 16 v. Kissa tosi arka vieraille ihmisille, muuten oltas ilman muuta valittu toi isotooppihoito. (Siinä joutuu kissa oleen 5 vrk muistaakseni siä klinikalla?)
Kokeiltiin eri lääkkeitä ja annostusta. Jouduttiin kisusta luopuun nyt syksyllä, 2 v siis lisäaikaa lääkkeellä.
Kirjoitin tästä jossain kissafoorumillakin. Etsi sieltä kokemuksia.
Vaikeeta oli lääkkeen antaminen, mutta kun kissa oli muuten niin onnellinen jne.
Jos kissamme olis ollut nuorempi niim isotooppihoito joo.
Leikkauksessa kuulemma sitä kudosta äkkiä jää, vaikea poistaa kokonaan.
Minkä ikäinen kissa sinulla kyseessä, ja pärjäisikö sen oletetun 5 pv eläinlääkäripaikassa vieraiden ihmisten kans?
Olisiko ollut Incat forum.... tunnukseni oli jotain tyyliin Furballx2 tms.... noilla foorumeilla jaetaan hyvin kokemuksia. Toivottavasti kissallesi löytyy apu ja monta hyvää, onnellista elinvuotta!
P.s. Kissalla oli maksa-arvot korkealla ja oli kovin surkea ja laiha & takkuinen ennen kuin lääkitys alkoi purra. Sai lääkityksen & annostuksen mukana painoa lisää, maksa-arvot laskivat jne.
Kannatti, vaikka kissa ei lääkityksestä tykännyt.
Tosiaan lääkitystä kokeiltiin paria erilaista, välillä meinasi toivo mennä, mutta pari onnellista lisävuotta saatiin viettää kissan kanssa vielä!
Isotooppi olisi ollut mielestämme paras jos olisi ollut nuoremmasta / rohkeammasta kissasta kyse.
Yritettiin ensin hoitaa erikoisruuilla, mikä oli tuhoon tuomittu yritys nirsolla kissalla. Lääkityksellä saatiin arvot normaaliksi. Verikokeen ottaminen tosin vaati aina rauhoituksen. Kissa olisi varmaan elänyt hyvää elämää lääkityksen kanssa vielä vuosia, ellei olisi tullut muita vaivoja :(