Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsen saisi nukkumaan
1v.9kk vuotias kyseessä. Lapsi on nukkunut 6kk ikäisestä asti omassa huoneessa, tätä ennenkin aina omassa sängyssään. Tuolloin 6kk vanhana siirsimme hänet samaan huoneeseen sisaruksensa kanssa ja lopetin yöimetyksen ja tästä eteenpäin alkoi nukkumaan täysiä öitä. Jos heräsi yöllä niin riitti että kävi vain koskemassa selkään ja hän jatkoi uniaan. Lapsi on aina mennyt nukkumaan itsekseen, ei nukutettu vaan laitettu vain iltatoimien jälkeen sänkyynsä ja sinne on nukahtanut, joko heti tai pienien höpinöiden jälkeen. Jossain vaiheessa, vähän alle vuoden ikäisenä, alkoi yöt häiriintymään ja tällöin pidimme yhden yön tassutusunikoulun, joka toimi.
Nyt on kuitenkin noin 5kk nukkunut erittäin huonosti. Vain muutamia öitä mahtuu joukkoon että olisi nukkunut koko yön tai jos herännyt niin käynyt helpolla uudestaan nukkumaan. Nyt meidän illat menee niin että lasta nukutetaan noin tunti joka ilta ja hän herää useita kertoja yössä. Joudumme välillä ottaa häntä myös väliimme nukkumaan johon kyllä rauhoittuu yleensä mutta tällöin vanhempi lapsemme käy huoneessamme 1-5 kertaa yössä ja ihmettelee miksi hän joutuu nukkumaan yksin.
Nukutuksemme iltaisin on tassutusta/pistäytymistä. Jos olemme 1-4 minuuttia pois huoneesta niin hän karjuu koko tämän ajan. Eikai tätä unikouluakaan loputtomiin voi jatkaa kun se ei edes toimi. Olemme myös kokeilleet että toinen vanhemmista on nukahtamisen ajan lastenhuoneessa. Tällöin lapsi ei huuda mutta nukahtaminen kestää paljon pidempään vielä ja hän alkaa pelleilemään sängyssään. Joskus myös kun otamme lapsen väliimme yöllä niin vaikka rauhoittuu niin saattaa alkaa pelleilemään. Tällöinkään me aikuiset emme tietenkään nuku. Emme kyllä nuku silloinkaan kun hän nukkuu välissämme koska kokoajan tulee potkuja tai headshotteja ja pyörii kuin hyrrä välissämme.
Lapsi saa varmasti virikkeitä päivän aikana tarpeeksi, iltarutiinimme on kunnossa ja lapsi on väsynyt jo iltapesujen aikana.
Neuvolasta olen kysellyt neuvoja, mitään uutta en ole sieltä saanut. Samat ohjeet mitkä voin itse googlettaa ja lauseen "kyllä se lapsi sitten joskus nukkuu". Ihan kiva mutta me olemme väsyneitä nyt. Onko paljonkin tällaisia uniongelmallisia lapsia ja olisiko jotain toimivaa ratkaisua/vinkkejä ongelmaamme? Onko joku paikka mistä apua voisi pyytää ja saada? Alkaa tuntumaan henkisesti ja fyysisesti tämä kohta puolen vuoden unettomuus enkä kykene tämän vuoksi enää olemaan niin hyvä äiti kuin voisin olla.
Kommentit (57)
Ei tuon ikäisen pidä antaa pompottaa vanhempiaan. Laita vaikka rattaisiin nukkumaan vyöt kiinni ja anna huutaa niin paljon kuin haluaa huutaa. Aika nopeasti lapsi oppii mikä on homman nimi, eli että tuollaisesta ei hyödy mitään eikä huutamalla saa tahtoaan läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ketjun nostamisesta ekalle ja tokalle vastaajalle. Saisiko vielä asiallisia vastauksia. Ap
Koittakaa olla pidempään poissa huoneesta, nyt lapsi on oppinut, että kun huutaa niin saa seuraa. Jos siis mitään oikeaa hätää ei ole.
Kerran kun huutaminen alkaa niin sanotaan että nyt nukutaan, hyvää yötä, ja sitten ei enää mennä. Kymmenenkin minuutia voi joskus mennä, ja se on todella raastavaa mutta luultavasti rauhoittuu joka kerta nopeammin itse, ja oppii taas nukahtamaan rauhassa, kun kerran on sen taidon jo osannutkin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjun nostamisesta ekalle ja tokalle vastaajalle. Saisiko vielä asiallisia vastauksia. Ap
No asiallinen vastaus on tietysti, että tee juuri niin kuin lapsi haluaa parhaiden vapaan kasvatuksen periaatteiden mukaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa olla pidempään poissa huoneesta, nyt lapsi on oppinut, että kun huutaa niin saa seuraa. Jos siis mitään oikeaa hätää ei ole.
Kerran kun huutaminen alkaa niin sanotaan että nyt nukutaan, hyvää yötä, ja sitten ei enää mennä. Kymmenenkin minuutia voi joskus mennä, ja se on todella raastavaa mutta luultavasti rauhoittuu joka kerta nopeammin itse, ja oppii taas nukahtamaan rauhassa, kun kerran on sen taidon jo osannutkin.
Täytyy tähän sanoa että minuaei lapsen huuto raasta yhtään. Kuulostaa ehkä kylmältä mutta jos sitä on nyt 5kk huudatettu niin mikään huuto ei tunnu enää missään. Olemme kokeilleet myös pidempää huudattamista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa olla pidempään poissa huoneesta, nyt lapsi on oppinut, että kun huutaa niin saa seuraa. Jos siis mitään oikeaa hätää ei ole.
Kerran kun huutaminen alkaa niin sanotaan että nyt nukutaan, hyvää yötä, ja sitten ei enää mennä. Kymmenenkin minuutia voi joskus mennä, ja se on todella raastavaa mutta luultavasti rauhoittuu joka kerta nopeammin itse, ja oppii taas nukahtamaan rauhassa, kun kerran on sen taidon jo osannutkin.Täytyy tähän sanoa että minuaei lapsen huuto raasta yhtään. Kuulostaa ehkä kylmältä mutta jos sitä on nyt 5kk huudatettu niin mikään huuto ei tunnu enää missään. Olemme kokeilleet myös pidempää huudattamista.
Ap
Meillä tuli tuossa iässä tärkeäksi unikaveri, pehmolelu joka käy myös nukkumaan samalla kun lapsikin ja peitellään samalla. Sille saattaa höpöttää ennen kuin nukahtaa ja komentaa lelua nukkumaan. Joskus juttelee sille myös yöllä jos herää, on sitten muuta seuraa kuin me vanhemmat.
Unimusiikki voisi olla myös hyvä, lapsi voisi keskittyä siihen eikä huutamiseen.
Kuulostaa tosi rankalta, toivottavasti löydätte jotain toimivaa.
Nukkumisjärjestelyistä oikea on se jossa kaikki nukkuu mahdollisimman hyvin. Jos olette puoli vuotta pomppineet pitkin yötä ja ottaneet kantapäätä naamaan, eikä homma vain toimi, niin olisiko aika siirtää lapsen sänky teidän huoneeseen? Ei lapsen tarpeita ja toiveita kannata ottaa haasteena valtataisteluun, vaan tarpeina ja toiveita - aikuinen tekee toki päätöksensä ajatellen kokonaiskuvaa, mutta ei se päätöksestä väärää tee jos lapsikin sitä toivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikotiyhdistyksellä on (ainakin joillain paikkakunnilla) työntekijä joka vastaa vauva- ja pikkulapsiperheiden vuorokausirytmin ohjauksesta ja unipulmien ratkomisesta, ja hänelle voi soittaa suoraan ilman lähetteitä tms.
Vierailija kirjoitti:
Nukkumisjärjestelyistä oikea on se jossa kaikki nukkuu mahdollisimman hyvin. Jos olette puoli vuotta pomppineet pitkin yötä ja ottaneet kantapäätä naamaan, eikä homma vain toimi, niin olisiko aika siirtää lapsen sänky teidän huoneeseen? Ei lapsen tarpeita ja toiveita kannata ottaa haasteena valtataisteluun, vaan tarpeina ja toiveita - aikuinen tekee toki päätöksensä ajatellen kokonaiskuvaa, mutta ei se päätöksestä väärää tee jos lapsikin sitä toivoi.
Niin että lapsen sänky meidän makkariin? Mitenkäs vanhempi lapsemme? Hänen sänkynsä ei meidän huoneeseemme mahdu. Itse ajattelen että en silti haluaisi luovuttaa kun toive olisi kuitenkin että lapsi taas oppisi nukahtamaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen, eikä siinä olisi mitään kummallista. Kiitos vastauksesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa olla pidempään poissa huoneesta, nyt lapsi on oppinut, että kun huutaa niin saa seuraa. Jos siis mitään oikeaa hätää ei ole.
Kerran kun huutaminen alkaa niin sanotaan että nyt nukutaan, hyvää yötä, ja sitten ei enää mennä. Kymmenenkin minuutia voi joskus mennä, ja se on todella raastavaa mutta luultavasti rauhoittuu joka kerta nopeammin itse, ja oppii taas nukahtamaan rauhassa, kun kerran on sen taidon jo osannutkin.Täytyy tähän sanoa että minuaei lapsen huuto raasta yhtään. Kuulostaa ehkä kylmältä mutta jos sitä on nyt 5kk huudatettu niin mikään huuto ei tunnu enää missään. Olemme kokeilleet myös pidempää huudattamista.
Ap
Meillä tuli tuossa iässä tärkeäksi unikaveri, pehmolelu joka käy myös nukkumaan samalla kun lapsikin ja peitellään samalla. Sille saattaa höpöttää ennen kuin nukahtaa ja komentaa lelua nukkumaan. Joskus juttelee sille myös yöllä jos herää, on sitten muuta seuraa kuin me vanhemmat.
Unimusiikki voisi olla myös hyvä, lapsi voisi keskittyä siihen eikä huutamiseen.Kuulostaa tosi rankalta, toivottavasti löydätte jotain toimivaa.
Ihanalta kuulostaa! Lapsella on pari unikaveria ja päivisin hän niitä tykkääkin halailla. Nukkumaan mennessä näistä ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut apua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ensikotiyhdistyksellä on (ainakin joillain paikkakunnilla) työntekijä joka vastaa vauva- ja pikkulapsiperheiden vuorokausirytmin ohjauksesta ja unipulmien ratkomisesta, ja hänelle voi soittaa suoraan ilman lähetteitä tms.
Kiitos tiedosta! Tutkin asiaa huomenna! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä paikkakunnalla asutte? Isommissa kaupungeissa ensi- ja turvakotien liitolla on baby blues- työntekijä joka auttaa myös vauvojen ja pikkulasten nukkumisasioissa! Ollaan käyty meidän taaperon kanssa kerhossa jossa työntekijä käynyt esittäytymässä ja kertoi että häneen voi olla yhteydessä ja tulee tarvittaessa kotiin auttamaan ja miettimään mistä voisi olla apua. Voisikohan tästä olla teille apua?
Koitakaa pitää aina samat rutiinit. Nukuttakaa samaan aikaan ja omaan huoneeseen, myös yöllä herätessä. Uhma voi vaikuttaa, epäilen, että lapsi on ottanut tästä unitaistelun. Jos mitään vakavia muutoksia arjessa ei ole, niin lapsi ei tarvitse erityistä turvaa, jonka takia pitäisi päästä samaan huoneeseen nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapsi on jo nukkunut täydet yöt ja nyt valvoilee öisin, on kyseessä selvä peli.
Haluaa kontaktia yölläkin ja siihen pitää tulla stoppi.
Päivä- ja iltarutiinit entiseen tapaan. Nukkumaan mennessä sanotaan viimeiset sanat, seuraavat vasta aamulla.
Ihan varmasti oppii viikossa nukkumaan.
Tämä viikko voi olla perheelle vaikea, mutta sen jälkeen rauha ja hiljaisuus palaa kotiinne.
Yöt on nukkumista, ei kukkumista varten, tämä pitää olla mielessä ja silloin koko perhe jaksaa.
Meidän kolmesta lapsesta yksi oli tuollainen yöheräilijä. Em. tavalla toimimme ja alkoi nukkumaan.
Meillä oli tarkat iltarutiinit. Iltapala, pesu, satu ja unilelu kainaloon. äiti tai isä jäi samaan huoneeseen patjalle makamaan silmät kiinni "nukkumaan" ei reagoinut mitenkään lapsen jutusteluun ym.. ellei lähtenyt sängystä tai alkanut huutaa hysteeristi. Silloin peiteltiin uudestaan ja sanottiin nyt nukutaan. Yleensä nukutus kesti noin 5-10minuuttia. Kun lapsi luuli aikuisen nukkuvan oli turha hakea hänestä "seurustelu kumppania) sama tyyli toiminut viidellä lapsella.
Kiitos kaikille vastauksista sain tosi paljon voimaa ja vertaistukea! Luen vielä huomenna uudestaan teidän vastaukset ja teen uuden sotasuunnitelman! Nyt nukkumaan, ehkä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkumisjärjestelyistä oikea on se jossa kaikki nukkuu mahdollisimman hyvin. Jos olette puoli vuotta pomppineet pitkin yötä ja ottaneet kantapäätä naamaan, eikä homma vain toimi, niin olisiko aika siirtää lapsen sänky teidän huoneeseen? Ei lapsen tarpeita ja toiveita kannata ottaa haasteena valtataisteluun, vaan tarpeina ja toiveita - aikuinen tekee toki päätöksensä ajatellen kokonaiskuvaa, mutta ei se päätöksestä väärää tee jos lapsikin sitä toivoi.
Niin että lapsen sänky meidän makkariin? Mitenkäs vanhempi lapsemme? Hänen sänkynsä ei meidän huoneeseemme mahdu. Itse ajattelen että en silti haluaisi luovuttaa kun toive olisi kuitenkin että lapsi taas oppisi nukahtamaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen, eikä siinä olisi mitään kummallista. Kiitos vastauksesta.
Ap
Voi toki olla että yöheräilyt eivät vielä aiheuta teille nyt niin merkittävää haittaa tai että joku muu ässä on vielä vetämättä hihasta, joten tämä ratkaisu ei ole teillä vaivan väärti, sinä tottakai olet perheenne asiantuntija ja minä vain vieras nettiarvailija! Kuitenkin johdonmukaisuus ei ole sitä ihan äärettömyyksiin, on olemassa vaihe jossa se muuttuu joustamattomuudeksi, aikuisen uhmakkuudeksi ja typeryydeksi - toivotaan ettei teidän tartte puskea niin pitkälle.
Jos kuitenkin jouduisitte joskus tekemään muutoksia nukkumisjärjestelyihin tämän tai jonkun toisen lapsen kohdalla niin älä menetä toivoasi. Lapset oppivat yhtä sun toista vielä ensimmäisten elinvuosiensa jälkeenkin. Ei lapsi esim. kolmevuotiaana ole saavuttanut sitä kypsyyttä, taitotasoa ja psyykkisen itsesäätelyn osaamista jolla on pärjättävä lopun ikää, en tiedä mistä se kuvitelma näissä yksinnukkumisasioissa tulee (vaikka hyvin ymmärrän vanhemman toiveen unirauhalle nyt eikä viiden vuoden päästä!). Vanhemman lapsen kohdalta joutuisitte päättämään veivaisitteko sängyt niin että hänelläkin olisi mahdollisuus nukkua aikuisen kanssa vai toteaisitteko että nallekarkkeja jaetaan tilanteen mukaan ja ikä ja osaaminen tuo sekä odotuksia että vapauksia - ei kai isosisaruksille muutenkaan systemaattisesti jaeta samaa palvelua kuin pienemmälle tarvitsevalle vaan sanotaan että osaat kyllä.
Toivon kuitenkin että löydätte perheellenne sopivammam ratkaisun, koska tää ei selvästi ollut se teille oikea :)
Meidän lapsi on nyt 2 v. Tuossa iässä hän alkoi heräämään pissahätään. Teimme niin, että otimme potan sängyn viereen, ja autoimme hänet aina yöllä potalle. Sen jälkeen hän pystyi jatkamaan uniaan heti. Hän oppi yökuivaksi nopeammin kuin päiväkuivaksi, alle 2- vuotiaana jätettiin vaipat kokonaan pois.
Tarkistakaa, onko lapsen kaikki hampaat puhjenneet. Tuollainen levottomuus voi johtua kivusta, kun takahampaat puhkeaa. Jos näin on, niin Panadolia sitten nukkumaan mennessä.
Lapsella saattaa olla kausi, että hän kaipaa enemmän turvaa ja huomiota. Ehkä voi yrittää löytää päivisin lisää hetkiä pitää sylissä. Muistakaa, että hän on vielä tosi pieni! Huudattaminen rikkoo hänen turvallisuudentunnettaan ja luottamusta vanhempiin.
Ohh sain kruunun aloitukseen 😂
Täällä ollaan silmät ristissä puoliksi nukutun yön jälkeen. Lapsi tosin nukahti melkoisen helposti eilen, siitä toiveikas olo. Ehkä se arvasi että punon juonia täällä nukahtamisen helpottamiseksi.
Kiva jos tulee lisää neuvoja!
Ap
Alue: Aihe vapaa
No mulla meni hyvin.