Miksi uuden miehen kanssa on pakko vääntää vielä yhteinen lapsi?

Kerää koko kokoelma, daa!

Mä erosin 33v. iässä lasteni isästä. Nyt 37v. ja uusi parisuhde ollut lähes erosta lähtien, ei ole "uusia" lapsia eikä tule. Haluan, että lapsillani on yksi ja sama isä, eikä huvita mitkään uusperhesäädöt.

Samaa olen miettinyt... 

Luulen että se on keino sitouttaa uusi mies, näpäyttää exää ja osoittaa maailmalle miten hienoa uusi rakkaus on. Joillakin myös keino vältellä työelämää. 

Vauvankaipuu?

Mutta uskon myös että varmaan harvoin se lienee järkevää. Usein (ei toki aina) ne lasten syntymät on vaikuttaneet jo niitten edellisten liittojen hajoamiseen. Miksi siis hankkia lapsia lisää uuteenkin liittoon, kun uusperhekuviossa on muutenkin omat haasteensa... No, jokainen tekee miten haluaa tietenkin 🙂 Kunhan pohdin.

Koska mies kokee itsensä cuckiksi, jos hoitaa pelkästään toisen miehen lapsia.

Minäkin luulen, että uusi lapsi hankitaan nopeasti silloin, jos uudella kumppanilla ei ole lapsia. Lapsettoman ja lapsellisen on vaikea saada tasapainoista suhdetta keskenään, jos lapset ovat vielä pieniä.

Tämä pätee kumpaankin sukupuoleen. Yh-äiti ei halua lisää lapsia itsensä takia, vaan miehen ja eroisäkään ei välttämättä kaipaa lisää lapsia, mutta suostuu lapsen hankintaan uuden naisen kanssa, koska nainen ei muuten jaksa pitkään katsella lapsipuolten sotkuja ja meluamista.

Jos lapset ovat jo isoja, syynä on useammin vauvakuume ja biologisen kellon tikitys sekä halu saada kokea lapsiperhe-elämää yhdessä uuden rakkaan kanssa. Ehkä joku kaipuu nuoruuteen ja siihen aikaan, jolloin esikoinen oli vauva.

Vierailija kirjoitti:

Miksi uuden miehen kanssa on pakko vääntää vielä yhteinen lapsi?

Onko joku lisääntymisikäinen nainen, joka ei ole sitä yhteistä uuden miehen kanssa tehnyt, erottuaan ensimmäisestä miehestä? Siis omasta vapaasta tahdosta.

Eipä sellaisia kovin montaa löydy.

Kyllä niitä löytyy enemmän kuin arvaatkaan. Kannattaisko oikeasti  lopettaa tuo  typerä yleistäminen sun oman suppean tuttavapiirisi perusteella? Antaa susta hieman yksinkertaisen kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi uuden miehen kanssa on pakko vääntää vielä yhteinen lapsi?

Onko joku lisääntymisikäinen nainen, joka ei ole sitä yhteistä uuden miehen kanssa tehnyt, erottuaan ensimmäisestä miehestä? Siis omasta vapaasta tahdosta.

Eipä sellaisia kovin montaa löydy.

Kyllä niitä löytyy enemmän kuin arvaatkaan. Kannattaisko oikeasti  lopettaa tuo  typerä yleistäminen sun oman suppean tuttavapiirisi perusteella? Antaa susta hieman yksinkertaisen kuvan.

Yleensä tämmöiset aloitukset ja yleistykset tulee oman lähipiirin ja ympäristön havainnoinnista. Lue tämä case aloittaja. Fiksuutta on ymmärtää vähän erikoistenkin näkemysten lähtökohtia.

Noh, ihan vaikka siksi että kumpikin haluaa.

Lapsillani on 10 vuoden ikäero, joten eipä tässä ihan harkitsemattomasti tai kiireellä olla toimittu. Enkä nyt mitään negatiivista sanottavaa keksi tästä tilanteesta. Ero ei aikoinaan johtunut mitenkään lapsesta, eikä olla nykyisen kanssa eroamassa.

Joillain uusperheillä, joissa miehellä ei ole entisestään lapsia mutta naisella on ja sitten on tehty vielä lapsi tai lapsia yhdessä on suhteellisen haasteellista. Mies haluaa jatkaa poikamiespäiviensä harrastuksia ym. ihan samalla lailla kuin ennenkin ja on muutenkin usein aika lapsenomainen yrittäessään sovittautua siihen isän rooliin. Naiselle tämä on uusintaa entisestä, nainen joutuu olemaan päävastuussa kaikesta organisoinnista. Uusi isä oikuttelee treeneihin pääsystä ja on tarkka rahoistaan, kun naisen isommista lapsista on kyse. Lisäksi mies usein kantaa kaunaa naisen aiemmasta parisuhteesta, josta isommat lapset ovat muistuttamassa.

Jos taas miehellä on omia lapsia ennestään, osaavat ottaa uuden kierroksen uusioperheen isänä ihan eri tavalla. 

Tein lapsen, koska en halunnut jäädä lapsettomaksi. Mieskin olisi halunnut enemmän kuin yhden. Toki jos molemmilla olisi ollut pari lasta ennestään, niin yhteinen olisi voinut jäädä hankkimatta.

Sain nuorena lapsen, jonka isästä erotessa olin 25 vuotias. Lapsen isä häipyi omasta tahdostaan oikeastaan kokonaan lapsen elämästä. Oli selvää että haluaisin vielä ainakin yhden lapsen, mutta oli ehdoton kriteeri, että uusi mies olisi kunnollinen ja vastuuntuntoinen yms. Tälläinen sitten aikanaan löytyikin ja mies otti tämän minun lapsen omakseen, vaikka sanoinkin etten odota tätä. Saimme yhdessä kaksi lasta ja minun lapsi pitää miestäni täysin isänään. Mitään eriarvoisuutta lasten välillä en ole havainnut.

Eli vastaus kysymykseen, koska halusin lisää lapsia ja löytyi sopiva mies joka halusi myös lapsia. Olisin kyllä alkanut suhteeseen hänen kanssaan vaikkei hän olisikaan halunnut lapsia. Oltiin myös useampi vuosi yhdessä ja mentiin naimisiin ennen kun lapsia tuli.

Tällaisia pareja löytyy jonkun verran ja ainakin kahdessa huutaa jo kauas, että nainen haluaa sitouttaa uuden löydön itseensä ja exän lapsiin. Toisella parilla hyvä syy oli se, että naisen ex-mies oli lähtenyt toisen matkaan ja he olivat ehtineet jo lisääntyä, joten pitihän tämän ex-rouvankin näyttää närhenmunat.

Isommille lapsille tämä oli vaikea paikka. He joutuivat heittopusseiksi ja kiistakapuloiksi äidin ja isän uusien puolisoiden ja vauvojen sotkuun. Heille tuli parissa vuodessa hyvin monta valtavaa asiaa, ensin vanhempien ero, sitten isän uusi rouva, rouvan lapset ja vauva, äidin uusi mies, miehen pari lasta ja vauva, ja samaan sotkuun tietenkin sekä äiti ja isä muuttivat, joten pari uutta kotiakin tuli puhumattakaan upouusista "sukulaisista".

Vierailija kirjoitti:

Mä erosin 33v. iässä lasteni isästä. Nyt 37v. ja uusi parisuhde ollut lähes erosta lähtien, ei ole "uusia" lapsia eikä tule. Haluan, että lapsillani on yksi ja sama isä, eikä huvita mitkään uusperhesäädöt.

Öh, sulla on uusi mies, eri kuin lastesi isä, sinulla siis on jo uusperhe?

Up