annetaanko koliikkilapsen vain huutaa lattialla?

ei enää meinannut jaksaa kuunnella sitä huutoa...

Mies oli kyllä sitä mieltä että tein väärin lasta kohtaan, mutta se lepuutti mukavvasti hermoja ja antoi muuta ajateltavaa.

12: minusta teit oikein, pidit huolta hermoista ja samalla vauva sai hoivaa. Se lämmin syli kumminkin on tärkeä ja läheisyys. Kun pieni karjuu koko kroppansa voimalla niin ei se kato onko äidillä päässä jotkut luurit vaiko ei.

Meillä oli allergisten lasten kanssa sama meno 3 vuotta, mutta eivät he sitä kiusallaan tehneet vaan kivun vuoksi. Ei heitä silloin hylätä kun hätä on suurin - eikä muutenkaan.

Vierailija:

12: minusta teit oikein, pidit huolta hermoista ja samalla vauva sai hoivaa. Se lämmin syli kumminkin on tärkeä ja läheisyys. Kun pieni karjuu koko kroppansa voimalla niin ei se kato onko äidillä päässä jotkut luurit vaiko ei.

Vauvalle läheisyys on tärkeää. Vaikka vaikuttaisi, että vauva huutaa sylissä ihan samalla tavalla kuin esim. yksin sängyllä on sillä silti suuri merkitys! Voi olla, että mahakipuja, tai mitä ne sitten ikinä onkaan, ei voi poistaa, mutta miksi sen lisäksi vauvan pitäisi vielä kokea yksinäisyys mitä hän pitää ehkä ahdistavimpana asiana?!

Toki ymmärrän pienet hengähdystauot, monella niitä tulee jo kun on sisaruksia yms. mutta pahaa tekee kuulla, että vauva on huutanut yksin tunninkin :-(

miksei sille vauvalle voi antaa mitään särkylääkettä, joka veisi säryn pois??

17: Kyse on toiminnallisesta kivusta johon ei lääke pure ja pienelle ei saakaan antaa. Siihen auttaa vaan aika ja elimistön kypsyminen. Sinnepäin kun sulla on masu oikein kipeänä ja vääntää.

Vauva ei pysty muodostamaan luottamuksellista suhdetta hoitajaansa, jos tämä ei tule paikalle kun lapsella on hätä ja hän itkee. Lapsi oppii, ettei hänen tarpeillaan ole väliä, hän eikä hänen tunteensa ole ole minkään arvoisia. Lapsi elää symbioosissa ensisijaisen hoitajansa kanssa, siis yleensä biologisen äitinsä, ja äiti tasaa ja säätelee lapsen tunteita, joka ei pysty niitä vielä itse hallitsemaan. Kun lapsi on kauhunsa kanssa yksin, hänellä ei ole ketään, joka voisi ottaa nuo tunteet " säilöön" , ja siksi lapsen minuuden kehitys voi häiriintyä.

Edes koliikkihuutoa itkevää lasta ei kannata jättää yksin, jos vain kestää ja jaksaa olla läsnä lapselle.

Uskoisitteko, että heillä on vakavampiakin ongelmia kuin läpeensä uupunut äiti?



15

Mutta se ei kuulemma ole psykiatrista hoitoa vaativa tila. Määräsivät nukahtamislääkkeitä, käskivät ostaa korvatulpat, mennä toiseen huoneeseen ja nukkua.



15

Omassa pinniksessään huusi. Meillä myös koliikki kesti 10 kk, mitään syytä itkulle ei löytynyt. Ja sinä kahden koliikkivauvan äiti, juu, on helppoa tulle neuvomaan ja jeesustelemaan, jos vauva on huutanut jonkun 2-3 kk. On pikkusen eri juttu kuin lähemmäs yhtä ikävuotta kestänyt huuto.



yhden koliikkivauvan äiti

Sitten jos vauva edelleen itkee ja vanhemmat eivät jaksa, niin vauva lasketaan hetkeksi esim pinnasänkyyn, mennään itse toiseen huoneeseen, itketään väsymyksestä ja taas jaksetaan jatkaa vauvan hoivaamista.

Jos vaipat on vaihdettu, vatsa täytetty jne niin ei voi muuta kuin pitää sylissä.



Yksin ei saa jättää pitkäksi aikaa ettei lapsi hätäänny.



Koliikkikivulle et voi mitään mutta sille voit että lapsi tuntee olevansa turvassa.

Kipu on hänestä pelottavaa ja vaikka et saa sitä loppumaan niin pidä häntä lähelläsi.



Jos menee hermot totaalisesti niin silloin on parempi jättää hetkeksi vaikka sänkyynsä ja menet itse hetkeksi rauhoittumaan. mutta sitten taas syliin.



Meillä on kahden koliikkivauvan kanssa auttanut hivenen kun pitää lapsi vatsallaan polvien päällä niin että hänen jalkansa roikkuvat vapaana.

Kun polvea täristää kevyesti niin se auttaa vatsaa kuljettamaan kipua aiheuttavaa kaasua eteenpäin.

Kädet ei myöskään väsy.



Toinen asento on pitää lasta napakasti sylissä itseään vasten ja kevyesti hyppelehtiä. Siis niin että kantapäät nousee mutta päkiät pysyy lattiassa.

Silloin tulee myös täristysliike.



Koliikkivauvan kipu usein voimistuu vaaka-asennossa selällään.

Sitä siis kannattaa välttää.



Ja muista huonoinakin hetkinä että SE LOPPUU jonakin päivänä.

Harvalla kestää yli 2-3kk.

Eräänä päivänä havahdut siihen että kahteen iltaan ei ole tullut huutoa.

Se nimittäin loppuu usein kuin seinään.



Tsemppiä!



T: kahden koliikkivauvan äiti

ei

No ei pientä yksin saa huudattaa kipuineen. Kaikki konstit peliin mitä keksii ja kun ei jaksa niin sylin vaihto. Korvatulpat itselle jos tuntuu että sillälailla helpompi kantaa karjuvaa vauvaa. Pieni huutaa hankalaa oloaan ja tarvii huolenpitoa. Jos ei ole toista syliä niin sitten hetkeksi johonkin huutamaan

kunnes itse taas rauhoittuu ja jaksaa jatkaa.

Pari kuukautta sitä jaksoi kannella ja hyssytellä huutavaa lasta, mutta vähitellen huutoon alkoi turtua, ja lapsen yksinäiset huutoajat pitenivät. Lopulta saattoi huutaa tunninkin omassa huoneessaan yksin =(.



Ja tämä huutaminen jatkui 10 kk ajan, ehkä olisi voinut loppua aiemminkin, jos joku olisi jaksanut kannella lasta. Mutta kun ei jaksa niin ei jaksa. Ja lopulta ei enää edes kiinnostanut.

kyse ei ole vatsakivusta, vaan jostain hermoston kehittymättömyydestä.