Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidistäni on tullut alkoholisti
21.11.2017 |
Olen perheen ainut lapsi, minulla ei ole sisaruksia keiden kanssa puhua tästä ja ystäville en perheeni asiosta halua/pysty puhumaan. Nyt on pakko avautua.
Äitini on aina hoitanut työnsä, hän on varakas ja erittäin fiksu ihminen. Viina on kuitenkin maistunut hänelle aina aika paljon. Hän juo salaa. Yhtäkkiä hän on vain humalassa. Muistan jo pienenä kuinka äiti muuttui yhtäkkiä oudoksi ja pelottavaksi.
Juomista on tapahtunut viikollakin, muistan nuoruudesta ne yöt kun en pystynyt nukkumaan koska äitini pyöri ihan kännissä pitkin asuntoa, haastoi riitaa isälleni ja soitti musiikkia lujaa. Piilouduin aina huoneeseeni. Hänen käytöksestään ei koskaan puhuttu seuraavana päivänä. Eikä ikinä muutenkaan. Kaikki jatkui normaalisti.
Nyt olen jo 25 vuotias ja asun omillani toisessa kaupungissa. Aina kun käyn vanhempieni luona, äitini on aivan jäätävässä humalassa ja minusta tuntuu nykyään että hän jotenkin sekoaa päästään juodessaan.
Isäni äiti on nyt vasta alkanut puhumaan minulle äitini alkoholinkäytöstä ja kertonut asioita mitä on tapahtunut kun olin lapsi. Äitini on sekoillut niin, että mummoni oli meinannut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Mutta ei tehnyt. Ei kukaan ikinä puuttunut asiaan vaikka kaikki aikuiset tiesivät.
Mä en oikein tiedä mitä mun pitäisi tehdä tässä tilanteessa. Rakastan äitiäni ihan älyttömästi, hän on niin ihana selvinpäin. En ikinä voisi kääntää selkääni hänelle. Mutta kun hän juo, hän on kuin joku hullu jota en tunnista äidikseni. Hän on aina aivan änkyrä kännissä.
Kännissä hän haukkuu minut, isäni ja isäni suvun minulle. Sanoo sellaisia asioita joita en tahdo kuulla. Toisinaan minua hävettää käydä kotikaupungissa, koska kaupunki on pieni ja hän sekoilee välillä baarissa jotain.
Selvinpäin hän on ihminen joka tekee kaikkensa minun eteeni. Tiedän että voin luottaa häneen täysin ja hän auttaa minua aina.
Puhuminen juomisesta ei auta, koska hän ei itse näe ongelmaa.
Pitääkö mun vaan niellä ja hyväksyä tilanne ja jatkaa eteenpäin? Näin olen tehnyt 25 vuotta. Olen oppinut olemaan pienestä pitäen hiljaa ja kätkemään perheen ongelmat sisälleni. Nyt ensimmäistä kertaa vaan tuntui että oli pakko purkaa tämä kaikki ulos.
Kommentit (40)
On erilaisia alkoholistien läheiset-vertaisryhmiä. Toivottavasti löytäisit sellaisen jäseneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On erilaisia alkoholistien läheiset-vertaisryhmiä. Toivottavasti löytäisit sellaisen jäseneksi.
Mitähän tuollaisissa ryhmissä tehdään? Olen kuullut kyllä sellaisista ja että siellä keskustellaan mutta en ole koskaan harkinnutkaan meneväni.
Ap
Et voi mitään muuta kuin hyväksyä, koska äitiäsi et voi muuttaa. Sinulla on toki oikeus rajata sitä, kuinka paljon ja missä kunnossa olevaa äitiäsi jaksat tavata. Oma äitini on myös alkoholisoitunut eläkkeellä ollessa isän kuoltua ja hänen löydettyä juopon miehen kaveriksi. Itse olen kyllä väleissä, annan kännisten juttujen mennä korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta en todellakaan mene sinne esim. joulunpyhiksi vaikka kuinka ruinataan, koska tiedän että siellä sitten äiti ja uusi mies sössöttävät änkyräkännissä.
Käske valitsemaan alkoholin tai sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erilaisia alkoholistien läheiset-vertaisryhmiä. Toivottavasti löytäisit sellaisen jäseneksi.
Mitähän tuollaisissa ryhmissä tehdään? Olen kuullut kyllä sellaisista ja että siellä keskustellaan mutta en ole koskaan harkinnutkaan meneväni.
Ap
Siellä voit ensin kuunnella ja halutessasi puhua omasta kokemuksesta. Perustuu anonyymiuteen. Toinen vaihtoehto, että käyt juttelemassa jossain psykologilla tai terapeutilla. Äitisi ei raitistu jos ei sitä halua mutta älä sinä pilaa elämääsi äitisi vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasva aikuiseksi. Luuletko, että olet ainoa?
Elä elämäsi.
Mä niin samaistuin AP! Mun äidillä lähti ihan käsistä kun jäi eläkkeelle. Saimme lapsia ja surullista huomata että mummolle on viina tärkeämpää kuin lastenlapset. Meillä on ehdoton EiEi kun mummo on kännissä. Isäni asuu muualla,eivät ole eronneet. Äidillä ei ole mielestään ongelmaa ja muut ovat hankalia. Lasten synnyttyä menin terapiaan koska kaikki lapsuusasiat ja muistot tuli pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu vaan tavallaan jotenkin väärältä valittaa että äitini on alkoholisti. Hän käy töissä, hän on kovin varakas. Minulle on maksettu harrastukset, vaatteet, tehty ulkomaan matkoja ja omaa asuntoa varten säästetty hänen puoleltaan rahaa.
Kaikki on ulkoisesti aina "näyttänyt" meidän perheessä hyvältä. Kaikki ystäväni puhuvat kuinka mukava ja siisti äiti mulla on.
En tiedä olenko lapsena pyyhkinyt mielestäni pois joitakin ikäviä tapahtumia. Äitini on esim yrittänyt itsemurhaa joskus pillereiden ja viinan avulla. Olen ollut silloin ala-asteella. Kukaan ei ikinä keskustellut asiasta kanssani. Muistan myös kun lähdin äitin kanssa kaksin Kreikkaan kun olin pieni. Hän oli aivan kännissä lentokentällä. Muistan että pyysin häntä pitämään aurinkolaseja ettei kukaan huomaisi hänen olevan humalassa.
Ap
Isäsi voisi ehkä ehdottaa hänelle hoitoon hakeutumista?
Meillä isä oli se joka joi. Äiti jätti hänet kun olin 20. Kannoin huolta isästä pitkään. Soitin viikottain parikin kertaa tarkistaakseni onko hän ylipäätänsä elossa. Hän joi välillä kaikki rahansa, oli työtön jne.. mummoni (isän äiti) makseli hänen rästi vuokriaan. Olisi varmaan joutunut kadulle muuten. Sitten hän taas skarppasi ja kävi töissä ja hoiti asioitaan. Jossain vaiheessa en vaan enään jaksanut huolehtia niin paljon. Sain lapsen 25-vuotiaana, isälle soitin kerran kolmessa viikossa jos isästä ei kuulunut mitään. Sitten tuli yksi lauantai kun isän veli oli saanut puhelun isän naapurilta joka huolestui kun hän ei avannut ovea, eikä vastannut puhelimeen. Isän veli meni asuntoon. Isä oli saanut ison aivoverenvuodon ja kuoli sairaalassa seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on tosi vaikea ongelma, osanottoni. Mitä mieltä isäsi on asiasta, oletko koskaan kysynyt? Useinhan mies ei katsele naisen juomista, vaan lähtee omille poluilleen, eroaa tai ottaa toisen suhteen.
Itselläni oli sama ongelma sisareni kanssa, hän sekoili humalassa, soitteli ja haukkui, mutta selvänä ei kai muistanut ollenkaan soittojaan. Nämä humalaisen soitot olivat hyvin ahdistavia. Nykyään siskoni ei enää käytä alkoholia, kun hoitaa sairasta miestään. Aiemmin siis juopottelivat yhdessä.
Minä ehkä sanoisin äidillesi (tai isälle) etten tule kotona käymään, jos äiti on humalassa. Mielenkiintoista lukea muita ehdotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Isäsi voisi ehkä ehdottaa hänelle hoitoon hakeutumista?
Meillä isä oli se joka joi. Äiti jätti hänet kun olin 20. Kannoin huolta isästä pitkään. Soitin viikottain parikin kertaa tarkistaakseni onko hän ylipäätänsä elossa. Hän joi välillä kaikki rahansa, oli työtön jne.. mummoni (isän äiti) makseli hänen rästi vuokriaan. Olisi varmaan joutunut kadulle muuten. Sitten hän taas skarppasi ja kävi töissä ja hoiti asioitaan. Jossain vaiheessa en vaan enään jaksanut huolehtia niin paljon. Sain lapsen 25-vuotiaana, isälle soitin kerran kolmessa viikossa jos isästä ei kuulunut mitään. Sitten tuli yksi lauantai kun isän veli oli saanut puhelun isän naapurilta joka huolestui kun hän ei avannut ovea, eikä vastannut puhelimeen. Isän veli meni asuntoon. Isä oli saanut ison aivoverenvuodon ja kuoli sairaalassa seuraavana päivänä.
Isäni juo pari kertaa vuodessa. En ymmärrä miten hän viitsii edes katsella tuollaista touhua. Veikkaan että äitini käytös on saanut isäni masentuneeksi eikä hän välitä. Me emme isän kanssa ole koskaan asiasta puhuneet. Emme isän kanssa oikein pysty keskustelemaan asiasta keskenämme. Kaikki on tässä perheessä aina vaan lakaistu maton alle eikä äidin sekoiluun ole puututtu.
Olen kyllä kovin huojentunut, ettei minun ole tarvinnut asua samassa taloudessa enään 7 vuoteen. Aina sai miettiä kun kavereiden kanssa kotiin meni, että toivottavasti äiti ei vaan ole kännissä siellä..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen raitis alkoholisti. Sen verran voin sanoa että et sinä mitään voi tehdä. Ja ei sillä ole mitään merkitystä onko varakas vai pultsari. Suosittelen myös hakeutumista läheisten ryhmään. Juova alkoholisti sairastuttaa koko perheen. Ymmärrän huolesi erittäin hyvin,ja todella toivon että myös äitisi tajuaisi tilanteen ja hakisi apua.
Minä tekisin niin, että kuvaisin hänen humalaista käytöstään (salaa) ja näyttäisin materiaalin hänelle kun hän on selvinpäin. Kun äitisi näkee oman käytöksensä muiden silmin, se saattaa olla se sysäys joka saa hänet edes myöntämään että ongelma on olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on tosi vaikea ongelma, osanottoni. Mitä mieltä isäsi on asiasta, oletko koskaan kysynyt? Useinhan mies ei katsele naisen juomista, vaan lähtee omille poluilleen, eroaa tai ottaa toisen suhteen.
Itselläni oli sama ongelma sisareni kanssa, hän sekoili humalassa, soitteli ja haukkui, mutta selvänä ei kai muistanut ollenkaan soittojaan. Nämä humalaisen soitot olivat hyvin ahdistavia. Nykyään siskoni ei enää käytä alkoholia, kun hoitaa sairasta miestään. Aiemmin siis juopottelivat yhdessä.
Minä ehkä sanoisin äidillesi (tai isälle) etten tule kotona käymään, jos äiti on humalassa. Mielenkiintoista lukea muita ehdotuksia.
Isäni vaan antaa äidin sekoilun mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen sitä mieltä että heidän olisi pitänyt erota, ei kukaan pysy järjissään jos katsoo tuollaista juopottelua vuodesta toiseen. Uskon että isäni on niin kyynistynyt ja myös niin reppana, ettei vaan lähde pois, jostain syystä isäni on äitini tossun alla.
Isäni vanhemmat eivät jaksa olla enää juuri tekemisissä äitini kanssa. Äitini soittelee kännissä mummolle öisin ja haukkuu tätä yms.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen raitis alkoholisti. Sen verran voin sanoa että et sinä mitään voi tehdä. Ja ei sillä ole mitään merkitystä onko varakas vai pultsari. Suosittelen myös hakeutumista läheisten ryhmään. Juova alkoholisti sairastuttaa koko perheen. Ymmärrän huolesi erittäin hyvin,ja todella toivon että myös äitisi tajuaisi tilanteen ja hakisi apua.
Ei olekaan. Pari kertaa olen äitiäni sanonut juopoksi ja alkoholistiksi. Hän vaan raivostuu tästä ja alkaa huutamaan että miten voin sanoa häntä alkoholistiksi koska hänellä on hyvä työ ja hän tienaa paljon rahaa. Että alkoholisteja ovat ne jotka asuvat sillan alla. Itse tietenkin kokemani perusteella tiedän että myös työssäkäyvä ja "normaali" ihminen voi olla alkoholisti. Mutta hän käyttää tuota aina perusteena että ei voi muka olla ongelmaa jos esim talous yms on kunnossa.
ap
Ap hyvä kun avaudut. Mun vanhemmat oli alkoholisteja ja ex on alkoholisti.
Sitä suojelee sitä rakasta, on lojaali, valehtelee kaikille ja itselleen.
Tärkeää on että olet rehellinen itsellesi. Sun kuuluukin myöntää itsellesi että äitisi on alkoholisti, ollut jo silloin kun olet ollut lapsi. Fiksut ja varakkaat voi myös olla alkoholisteja, ei vain ne sillanalusdeekut.
Etsi joku tai jotkut kenelle voit puhua avoimesti, esim juuri terapeutti tai al-anon -ryhmä.
Alkoholistilta on turha odottaa että hän myöntää mitään tai muuttuu tai raitistuu. Älä yritä pelastaa häntä. Omaa exääni yritin pelastaa, muuttaa ja raitistaa toistakymmentä vuotta. Hän alkoi raittiiksi vasta kun jätin hänet.
Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"
Ratkaisu on yksinkertainen, joskin varmasti raskas. Puhut isällesi. Kaksin olette vahvempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erilaisia alkoholistien läheiset-vertaisryhmiä. Toivottavasti löytäisit sellaisen jäseneksi.
Mitähän tuollaisissa ryhmissä tehdään? Olen kuullut kyllä sellaisista ja että siellä keskustellaan mutta en ole koskaan harkinnutkaan meneväni.
Ap
Siellä voit ensin kuunnella ja halutessasi puhua omasta kokemuksesta. Perustuu anonyymiuteen. Toinen vaihtoehto, että käyt juttelemassa jossain psykologilla tai terapeutilla. Äitisi ei raitistu jos ei sitä halua mutta älä sinä pilaa elämääsi äitisi vuoksi.
On myös nettiryhmiä, joista voit vain lukea toisten kokemuksia ja heidän keinojaan selvitä asiasta. Sisältävät myös vinkkejä esim. hyvästä kirjallisuudesta jne.
Alue: Aihe vapaa
Äidistäsi ei ole tullut alkoholistia, vaan hän on ollut alkoholisti jo pidemmän aikaa - kertomasi perusteella siis. Suoraan sanottuna en tiedä mitään auttavaa keinoa; ainoa mitä voisin kuvitella olisi asian sanominen ja siihen puuttuminen suoraan, mutta jos sitä on jo koitettu niin tarvitset ammattimaisempia neuvoja.