G: Paras Eppujen biisi ikinä? Yksi ja vain yksi :)

hyvää biisiä. Samanlaista ruikutusta kaikki -ja samalla kerran huonosti opitulla nuotilla...

Monen vuoden jälkeen kuulostaa taas hyvältä ;).

Kultaista sadetta :)

Mies rakentelee leijaa, poikani armeijaa

" Sää ja sun maailmanrauha, mitäs niistä enää jauhat?"

Vasta lapsi on ja jo illuusioton

Mulla taas ei muuta tilalla, maailma on pilalla

saa äänen täältäkin!



" Kaunis kuolema

lehdet on silattu jäällä

Kultaista sadetta pääni päällä

Joko ymmärrän mitä se opettaa?

Osasin alkaa

osaanko lopettaa?"

" Kun olet poissa ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen

Samaa vanhaa kappaletta sen tempoa muunnellen

Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa, kiertelevät kun

yö on tullut rataa itsensä toistavaa



kertosäe:

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa

Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?



Kun olet poissa

Näen kasvojasi noissa mieleni soissa

Lätäköissä joissa kuu heijastuu

Saisi aurinko nousta

Tai sitten tahtoisin nukahtaa

Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa



kertosäe

Kun olet poissa..



Yön on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä

Ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä

Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?

Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani



kertosäe



Kun olet poissa

Näen kasvojasi noissa mieleni soissa

Lätäköissä joissa kuu heijastuu

Saisi aurinko nousta

Tai sitten tahtoisin nukahtaa

Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa



Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa

Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen

Kun olet poissa



Kun olet poissa "

se on Pimeyden tango

Eli Tahroja paperilla

on mullakin yks ehdoton suosikki, ihana...

kertoo ihanasta perhe-elämästä ja toivotuista lapsukaisista ;-)

ihan paras-

Tiedän että on yö

kun saavut kotiisi pimeään

Yksinäisyys lyö

sanomatta nimeään



Kun luet kirjeeni kaiun kuulet

Tahrat näet joita sateeksi luulet



Kuljen ulkona valossa

kasvoillani voin tuntea tuulen



Ei sitä tuntunut talossa,

johon palaa en koskaan, luulen

En ole menossa minnekään

Ei missään tule minun luokseni

minun vuokseni



Vain tahroja paperilla älä siis suutu,

ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se, että meillä oli retkemme,

eikä se, että meillä oli hetkemme



Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää,

se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme, aha

Muista, että meillä oli hetkemme



Kutsun saaneena tulin,

lähdin kuin varas,

säikähdin viimein



Kun itseeni tarttuneen,

tajusin varttuneen

Imin sut kuiviin,

tarttui mun huiviin,

tuoksusi,

teit saman minulle,

juoksusi,

annan anteeksi sinulle



Vain tahroja paperilla älä siis suutu,

ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se, että meillä oli retkemme,

eikä se, että meillä oli hetkemme



Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää,

se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme, aha



Vain tahroja paperilla älä siis suutu,

ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se, että meillä oli retkemme,

eikä se, etta meillä oli hetkemme



Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää,

se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme, aha

Muista, että meillä oli hetkemme, aha



Vain tahroja paperilla älä siis suutu

ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se, että meillä oli retkemme,

eikä se, etta meillä oli hetkemme



Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää,

se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme, aha

Muista, että meillä oli hetkemme, aha



Vain tahroja paperilla älä siis suutu

ei niistä asiat miksikään muutu

Ei se, että meillä oli retkemme,

eikä se, etta meillä oli hetkemme



Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää,

se eteenpäin työntää, älä siis pelkää

Älä huoli siitä, sillä meillä oli hetkemme, aha

Muista, että meillä oli hetkemme, aha

" Sinä kysyit miksi lähden, enkö luoksesi jäädä vois,

onko pakko mennä luotasi pois?

En tiedä minkä tähden, mutta kulkenut aina oon

enkä voinut jäädä sun kainaloon



Kilometrejä nielin ja peninkulmia söin,

sekä sinua iltaisin ikävöin

Kuin vesitilkkasta kuivin kielin sua aamusin aattelin

kun toista maailmalle saattelin



Näin yöllä unta, unessä näin:

olin jälleen luonas, luoksesi jäin



Sade aamulla herättää

sinut vie pois, minut jättää

kipein jaloin jatkan jos voin

kivenä kengässä oot



Vaikka ympäri kääntyisin ja luoksesi palaisin

ja jalkani pronssiin valaisin

Tai reitille nääntyisin, se rauhan jaloille tois

vaan ei lähtis kivi kengästä pois



Näin yöllä unta, unessä näin:

olin jälleen luonas, luoksesi jäin"



Liittyen kohta muutaman vuoden takaiseen eroon, ja lähes yhteen paluuseen keväällä xD Todellakin kivenä kengässä on!!!

parhaana ylipäätään on mielessäni sama kuin aapeellä, linnunradan laidalla...

...enää täytyisi eväät pakata..." Eli Ihmeistä suurin. Aivan loistavan oivaltava sanoitus.

Tänä yönä tulevan tunnen sen, alkuaikojen villin rakkauden...

Sopivan ironinen ja uppoaa mun huumorintajuun =)

Kaikki häipyy, on vain nyt, mutta mun lempiriimi on biisissä Balladi kaiken turhuudesta:



...pelkää että yksin jää hän,

kun luodin saan päähän.

Mutta valitaan nyt sitten vaikka Puhtoinen lähiöni, se on jotenkin niin hauska.

sen jälkeen kaikki on ihan paskaa...