Huoh! Työkaveri kertoi että hänellä oli tili NOLLILLA ennen palkkapäivää

Mulle kävi niin kun auto hajosi. Säästöihin ei viitsinyt koskea.

Tätä samaa minäkin usein ihmettelen. Kulujen arvioiminen ja eläminen niin, että rahaa riittää ruokaan myös pari päivää ennen tilipäivää ei ole niin kamalan vaikeaa.

Tuohan on vielä ihan hyvä tilanne. Se on aika iso porukka, jolla vastaavassa tilanteessa tili on jatkuvasti miinuksella ja kuilu syvenee vaan kuukaudesta toiseen. Siihen nähden nolla ei ole mitenkään epätoivoinen tilanne vaan pikemminkin uusi mahdollisuus uuden tilipäivän jälkeen.

Mulla kolme päivää tiliin ja tilillä 1 euro. Kaapissa ruokaa ja laskut maksettu. Hyvin pärjään tämän kolme päivää ilman rahaa.

Mullakin on tili usein nollilla ennen palkkapäivää.

Hienoa, että kerroit työkaverisi rahatilanteen meille.

Mitä outoa tossa on? Mulla on koko ajan.

Mulla tilipäivä keskiviikkona ja tilillä tällä hetkellä 7 euroa, jääkaappi on täynnä ruokaa.

On mullakin käyttötili ennen tilipäivää nollilla..

Mut onneksi on sopivasti pätäkkää aina kotitaloustilillä, semmoinen 5-10.000€.

Lisäksi sijoitukset, jotka toki täytyisi realisoida..

Mitä ihmeellistä, mulle tulee eläke joulukuun 1 päivä, ja hyvin pärjään.

Mitä järkeä pitää käyttötilillä rahaa turhaan? Ei minullakaan tilillä juurikaan rahaa ole ennen palkkapäivää, mutta sitä varten on luottokortit. Ja sijoituksissa sitten kiinni ylimääräiset rahat tietenkin.

Tili nollilla ja lompakossa on 20. Palkka tulee keskiviikkona. Koko palkka menee aina  elämiseen.

Minullakin oli lähes nollassa, kun asuin eksäni kanssa, mies käytti molempien rahat, joka kuu, "lainasi" myös vanhemmiltaan.

Ero auttoi, nyt on 3 kuukauden palkan verran käyttötilillä rahaa.

Kummasti samat omat tulot, suunnilleen sama vuokra, jota ei ole kaksi maksamassa, ei miehen tuloja, on silti jäänyt pikkuhiljaa säästöön, ihan kiristämättä vyötä.

Yhdellä työkaverilla oli tapana pyytää minua alennusmyynteihin mukaan. Kyseessä oli aina joidenkin rättikauppojen tarjousmyynnit, jotka eivät minua olisi voineet vähempää kiinnostaa. Kerran sanoin ihan totuudenmukaisesti, että tili on ihan tyhjä. Hän lupautui lainaamaan minulle, maksaa olisin voinut seuraavana tilipäivänä. Kieltäydyin enkä viitsinyt selittää, että minulla on rahaa, mutta en halua tuhlata sitä ihan turhiin ostoksiin. Tilipäivänä lähtee aina tietty summa sijoituksiin ja elän sitten lopuilla.

Saatpahan taas miettiä muiden asioita, kun omaakaan elämää ei ole.

Kun minä sanon, että tili on nollilla, tarkoitan käyttötiliäni.

Elän koko ajan niin, että säännöstelen itselleni antamaa rahasummaa, tämä on keinoni säästää. Se raha, mikä on säästötilillä on sen pihimmän minään takana.

Mitäs outoa tuossa on? Monella vaan palkka on yksinkertaisesti niin pieni, ettei se vaan riitä. Eikä kyse ole varsinaisesti mistään ennakoinnista. Elinkustannukset vaan ovat niin korkeat nykyään; vesi, sähkö, verot ym ym ja nousevat jatkuvasti lisää ilman että palkka nousee. Monesti sitten vaan se säästäminen tapahtuu ruuasta. Kun ei käy kampaajalla, ostele vaatteita, tilaile lehtiä jne.ei paljon muuta säästettävää enää löydy. Ja monella se autokin on pakko olla, että töihin pääsee ja sen pitäminen ja sillä kulkeminen ei todellakaan ole ilmaista.

13 jatkaa, jotkut eivät vain suostu näkemään miten tuhlaavat rahaa. Eivät muka käytä kuin tarpeelliseen, sitten osoitat joitain turhia kuluja, eihän ne ole kalliita ihan halpoja, eikö nyt 5€ 10€ tai 20 € saa silloin tällöin käyttää, paitsi kun niitä on lähes joka päivälle. Sitten kun alkaa vääntää rautalangasta, kuinka paljon kuussa jatkuvat pikku ostokset tekee, suututaan kuinka mitään ei saisi ostaa, tylsää arkea, ei hyvän makuista ruokaa, ei pientäkään iloa muka saa.

Pienistä puroista syntyy iso joki.

Mullakin on käyttötili nollilla aina ennen palkkapäivää. Siihen mennesdä olen nimittäin ostanut kaapit täyteen ruokaa, maksanut laskut ja siirtänyt ylimääräiset rahat säästötilille.

Miksi aina oletetaan että jos ei pidä käyttötilillä rahaa turhan päiten lojumassa, niin näkee nälkää?

Opiskeluvuosina tili oli joskus aika karuilla lukemilla ennen seuraavaa tukipäivää. Toisaalta, minä en ollut niitä, jotka ensin tyydyttivät kaikenlaisia mielitekojaan alkukuusta ja sitten vetkuttivat muutamalla kymmenellä markalla loppukuun. Uskoin aina kyseen olevan silkasta matemaattisten realiteettien tajuamisesta, eli että jos kuukaudessa oli 1300 markkaa laitettavaksi ruokaa, niin päivittäisen käyttörahan summan sai jakamalla tuon summan kuukauden päivien lukumäärällä.

Sittemmin olen tajunnut, että vika ei ole ihmisten matematiikkapäässä. He osaavat oikein hyvin laskea, että nyt käytössä olevasta rahasta riittää jokaiselle päivälle esimerkiksi viisitoista euroa käyttörahaa. Kyse on siitä, että mieliteot vievät. Ajatellaan, että jos nyt ostan satasella mekon, pärjään loppukuun vähemmällä. Valitettavasti tuo realiteetti vain unohtuu, ja samassa kuussa ostetaan myös satasella kengät, muttei enää lasketa, että paljonko sitä käyttövaraa jää. Ajatellaan, että on siellä tilillä vielä pari sataa.

Osaltaan arvelen, että käteisen rahan käytön väheneminen vaikeuttaa oman rahatilanteen arvioimista. Kyse on ehkä osin siitä, että mielikuva tilillä olevasta rahan määrästä on väärä. Sitä on niin helppo tehdä mitättömiltä vaikuttavia viitosen ostoksia päivittäin. Roskalehti, kahvi ja pulla päivässä, ja kappas, kuukauden mittaan onkin mennyt toista sataa.

Lääkkeeksi määrään tiheät vierailut nettipankissa. Jos elelee vähillä varoilla, on välttämätöntä tietää rahatilanteensa tarkkaan.  Jos tilillä oli viime viikolla neljäsataa, siellä ei tällä viikolla ole niin paljon... tätä jotkut eivät näytä tajuavan.