Maksatteko ystävillenne jotain palkkaa, kun nämä tulevat vahtimaan lapsianne?

Jos on varaa antaa jotain vaivanpalkkaa.

En maksa, koska ne pari luottovahtia eivät huoli palkkaa. Ostan vastineeksi jotain hyvää, useimmiten viinipullon, suklaata ja kahvia, ne otetaan mielellään vastaan.

Tottakai.

Maksan kaverille 20€, jos hän vahtii lasta 2-3 tuntia, kun käyn asioilla tai treeneissä.

Jos olen yöreissulla kapakassa, palkkio on illallinen ja 50€.

Hyväksikäytöstä ei kukaan pidä.

Äitini on lapsenvahtina kerran vuodessa tai vähän harvemmin, hän suuttuu jos tarjoan hänelle maksua. Kaikille muille lastenhoitotyöstä täytyy maksaa.

Hmm palkanmaksusta tulee vähän sellainen, kuin olisi palkattu joku nuorempi sukulaistyttö lapsenlikaksi, ymmärtääköhän kukaan? Tai siis minulla tulee mieleen, ei välttämättä muilla.

Yksi vaihtoehto on kysyä haluaako vaivanpalkkaa, ja toinen on ostaa ystävälle lahjaksi hyvä viini ja suklaata. Itse tekisin jälkimmäisen, ja lisäksi vuokraisin ystävälle illaksi leffan, ostaisin herkkuja yms.

Maksan aina ruoan ja palkkaakin opiskelevalle ystävälleni.

Maksan luonnossa.

Vierailija kirjoitti:

Hmm palkanmaksusta tulee vähän sellainen, kuin olisi palkattu joku nuorempi sukulaistyttö lapsenlikaksi, ymmärtääköhän kukaan? Tai siis minulla tulee mieleen, ei välttämättä muilla.

Yksi vaihtoehto on kysyä haluaako vaivanpalkkaa, ja toinen on ostaa ystävälle lahjaksi hyvä viini ja suklaata. Itse tekisin jälkimmäisen, ja lisäksi vuokraisin ystävälle illaksi leffan, ostaisin herkkuja yms.

Mun mielestä on idioottimaista kysyä, että haluaako vaivanpalkkaa. Yleensä jotain pientä vähintään halutaan. Tähän kysymykseen harva nyt tuskin ketään kehtaa vastaa, että: Hyvä kun kysyit, Haluan vaivanpalkaksi 15 euroa, yhden pullon punaviinia ja Fazerin sinisen levyn.  Vaikka todellisuudessa tossa nyt olisi edes minimikorvaus, jolla ilta menee rattoisasti lasten kanssa ja saa vähän kuitattua matkakuluja.

Siskoni ja hyvä ystäväni hoitavat välillä lastamme ihan omasta tahdostaan, sillä ovat sanoneet että voin pyytää aina kun tarvitsee ja kehottavat viettämään minua ja miestä kahdenkeskeistä aikaa ja tarjoutuvat usein edes pyytämättä hoitoavuksi jos mietin vaikka ääneen että pitäisiköhän käydä miehen kanssa leffassa tms. Siksi en koe että heille tarvitsisi palkka maksaa, koska ovat itse lapsiettomia ja haluavat viettää aikaa lapsemme kanssa keskenään, ovat sanoneet että nauttivat siitä ajasta eivätkä koe sitä työnä, joten en koe että heille täytyisi rahaa antaa. Mutta tarjoan heille aina hyvät ruuat ja ostan kaapit täyteen herkkuja ja sanon että saavat syödä mitä vaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm palkanmaksusta tulee vähän sellainen, kuin olisi palkattu joku nuorempi sukulaistyttö lapsenlikaksi, ymmärtääköhän kukaan? Tai siis minulla tulee mieleen, ei välttämättä muilla.

Yksi vaihtoehto on kysyä haluaako vaivanpalkkaa, ja toinen on ostaa ystävälle lahjaksi hyvä viini ja suklaata. Itse tekisin jälkimmäisen, ja lisäksi vuokraisin ystävälle illaksi leffan, ostaisin herkkuja yms.

Mun mielestä on idioottimaista kysyä, että haluaako vaivanpalkkaa. Yleensä jotain pientä vähintään halutaan. Tähän kysymykseen harva nyt tuskin ketään kehtaa vastaa, että: Hyvä kun kysyit, Haluan vaivanpalkaksi 15 euroa, yhden pullon punaviinia ja Fazerin sinisen levyn.  Vaikka todellisuudessa tossa nyt olisi edes minimikorvaus, jolla ilta menee rattoisasti lasten kanssa ja saa vähän kuitattua matkakuluja.

No ehkä se punaviinipullo ei siihen tilanteeseen sovi haloo.

Heille palkkio on aika minkä saavat olla lasteni kanssa.

Tässä tarvitaan pelisilmää! Jos toinen esim. tulee bussilla tai junalla eikä hänellä ole kuukausilippua, pitää ehdottomasti korvata matkat. Paitsi omalle isälle tai äidille olisi ainakin minun turha edes tarjota, pitäisivät ihan hulluna. Siksi juuri se pelisilmä pitää ottaa käyttöön.

Nuorelle, työttömälle tai vähävaraiselle ehdottomasti rahapalkka ja kulukorvaukset. Se pitää osata antaa tyylikkäästi ja niin ettei toisen tarvitse nolostua. Lähtiessä vaikka kirjekuori käteen kiitosten kera. Junalipun voi ostaa ja lähettää etukäteen jos on pitkänmatkalainen.

Omille sukulaisille tai lapsen isovanhemmille voi hankkia jotakin mieleistä (kukka, viinipullo, suklaarasia...) ja yrittää tarjota vastapalvelusta mahdollisimman pian. On myös tosi tärkeää kehua moneen kertaan, miten paljon arvostat saamaasi apua. Paras kehu tulee kiertotietä, eli suoran kehun lisäksi kehut esim. äidille sitä, miten ihanasti siskosi toimi auttaessaan sinua, jolloin äiti varmasti mainitsee siskolle asiasta.

Jos hoitaja tulee sinun kotiisi, siellä pitää olla ruokaa ja mieleisiä herkkuja.

Mä oon tarjonnu aina vuokraleffan ja leffaherkkuja illaks kun meil noi on aina ollu ilta/yö juttuja. Lisäks oon saattanu tuoda jtn suklaata tms kiitokseks viel..

Minulle ei hyvätuloinen sukulaisperhe maksa mitään. Tunteja on kuitenkin kertynyt aikamoinen määrä. Ystävän ja sukulaisen roolissa mielelläni autan ja saan jotain apua vastavuoroisesti heiltäkin, mutta kyllä hieman silti ihmetyttää etteivät he ollenkaan ota huomioon että lapsen hoidosta pitäisi jotain korvatakin.

No en maksaisi, mutta toisaalta en myöskään pyydä koskaan tuollaisia, jos en voi tehdä vastaavaa palvelusta heille. En osaa edes kuvitella pyytäväni lapsetonta ystävää hoitamaan lapsiani, jos en voi tehdä jotain vastaavaa palvelusta hänelle.

Näin koska ystävyys ei ole työnantaja-työntekijä -palkkasuhde, vaan täysin tasavertainen kumppanuussuhde.

Eri asia on sitten jeesata kaveria ilman palkkaa, mutta niitä palveluksia tehdään vastavuoroisesti vähintään sama määrä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei hyvätuloinen sukulaisperhe maksa mitään. Tunteja on kuitenkin kertynyt aikamoinen määrä. Ystävän ja sukulaisen roolissa mielelläni autan ja saan jotain apua vastavuoroisesti heiltäkin, mutta kyllä hieman silti ihmetyttää etteivät he ollenkaan ota huomioon että lapsen hoidosta pitäisi jotain korvatakin.

Se riippuu ja roikkuu kait ihan siitä, mitä se "jotain apua" on, mitä saat vastavuoroisesti heiltä. Jos se vastaa vaivaltaan sinun antamaasi apua, ei siinä mitään rahakorvauksia kuulukaan maksella. Tietysti jos sinä olet enemmän antavana osapuolena, he ovat sinulle velkaa joko apua tai palkkaa.

Kavereiden kanssa yleensä vuorotellaan hoitovuoroja joten raha ei liiku mutta eräälle lapsettomalle kaverille (opiskelija) maksan yleensä 30€ ja ruuan kun tulee yöksi vahtimaan lapsia. Onneksi hän tulee aina mielellään:) ja ei noissa lapsissa juuri vahtimista ole enää kun ovat niin isoja:)

Vierailija kirjoitti:

Heille palkkio on aika minkä saavat olla lasteni kanssa.

Hahaha näinhän sinä luulet

Minusta lastenhoidosta ei pidä maksaa kenellekään, ei edes LTO:lle. Miksi ihmeessä pitäisi, jos sukulaisia ja naapurintyttöjä voi ottaa ilmaiseksi töihin.

Tietenkin lastenhoidosta maksetaan! Harva meistä ihan ilokseen viettää aikaansa vieraiden lasten kanssa ja yrittää 50-sivuisesta ohjekirjasta päätellä, saako lapsi syödä kaurapuuroa maidon kanssa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Minusta lastenhoidosta ei pidä maksaa kenellekään, ei edes LTO:lle. Miksi ihmeessä pitäisi, jos sukulaisia ja naapurintyttöjä voi ottaa ilmaiseksi töihin.

Tietenkin lastenhoidosta maksetaan! Harva meistä ihan ilokseen viettää aikaansa vieraiden lasten kanssa ja yrittää 50-sivuisesta ohjekirjasta päätellä, saako lapsi syödä kaurapuuroa maidon kanssa vai ei.

Kyllä minä ja aika moni muukin jeesataan kaveria ihan ilmaiseksi kun tiedossa on ettei hänellä ole paljon rahaa käytössään ja on käytännössä yksin lasten kanssa kun mies kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai.

Maksan kaverille 20€, jos hän vahtii lasta 2-3 tuntia, kun käyn asioilla tai treeneissä.

Jos olen yöreissulla kapakassa, palkkio on illallinen ja 50€.

Hyväksikäytöstä ei kukaan pidä.

Äitini on lapsenvahtina kerran vuodessa tai vähän harvemmin, hän suuttuu jos tarjoan hänelle maksua. Kaikille muille lastenhoitotyöstä täytyy maksaa.

Aika heikot korvaukset, sanoisin, mutta muuten täysin samaa mieltä. T. lapseton