Päihdeongelmainen vanhempi.
Olen kyllästynyt äitini alko-ongelmaan, mutta hänen tekoselityksensä ovat alkaneet huvittamaan. Kysynkin mitä kikkoja käytätte päihdeongelmaisiin? Minulla muutama mieleen tullut kokemus alla.
Pikkupomona eläköitynyt äitini on siis juoppo ja hän oikeasti luulee, että uskon kaikki hänen jutut, kuten työelämässä tottui uskottelemaan muille. Raha on yksi missä osataan vedättää ja mielellään muka äkkiä lainaa jonkun pienen summan. Pikkuhiljaa alkoi velka kasvamaan. Lainaan nykyään vain jos edellinen on maksettu.
Toinen on ruoka. Kummasti pari päivää ennen eläkettä se tulee kylään ruoka-aikaan. Samoin juhlapyhät kätevästi meillä kun meillä on "tilaa". Tulee sitten ruokajonosta haetuilla raaka-aineilla leivotun kakun kanssa ja ilman koristeita. "Unohtui ne koristeet kotiin". Ylijäämä jonoruoat päätyvät meille vaikken haluaisi/tarvitsisi. "Koska meillä on lapsia". Teen niistä ruoista makaronilaatikkoa ja leipää, jotka vein tuliaisina äitille.
Miesystävät muka maksavat hänen elämistään, mutta kummasti niillä miehillä on aina äitini ostamat vaatteet päällä ja kaljalasi aina baarissa, vaikka omat rahat ois tuhlattu. Äiti maksaa, mutta hän puolustelee aina "Hänkin ostaa minulle". Jotain pehmoleluja ja suklaata??) Jos oikeasti menisi nallekarkit tasan, niin äiti ei olisi velkaantunut. Hän on parissa vuodessa juonut kaikki säästönsä. Alamäki rahan suhteen alkoi heti sen miehen ottamisen jälkeen (juoppous paljon ennen sitä). Ennen äiti juopotteli eläkkeellään ja rahaa jäi silti säästöön. Nyt seurustellessa mikään raha ei säily. Ja tämä mies antaa omille aikuisille lapsilleen säännöllisesti rahaa, mutta meidän äitipä ei, koska ne juodaan ensin. Olen joskus salaa laittanut äitin rahat purkkiin hänen omaan vaatehuoneeseensa levyn alle, kun hän on sammunut. Sinne on kerääntynyt jo ihan mukava summa, jonka annan heti, kun se mies on hävinnyt äitin elämästä. Sillä hän saa kuitattua pienet velkansa. Mutta kyllä, kusettaa tämän miehen kohdalla minkä voi.
Joskus sinkkuna ollessaan äiti soitteli kännissä ja uhkasi tappaa itsensä. Minä tietysti ajelin täyttä päätä hänen luokseen nähdäkseni, että oli ajomatkani aikana sammunut. Tätä tapahtui n. 5-6 kertaa, kunnes juttelin hoitohenkilökunnan kanssa asiasta. He kehoittivat soittamaan ambulanssin. Ne jotka oikeasti haluavat lähteä, eivät kerro aikeistaan muille. Kaksi ambulanssia tilasin ja siihen loppu kännissä soittelu ja silti yhä elossa.
Sitten se kuravatsaongelma. Sen verran on hiivaa vedetty, että kurenauhat ovat löystyneet. Olen löytänyt hänet pari kertaa kurat housuissa sängystään. Olen vain katsonut, että hän hengittää, piilottanut lompakon ja sitten lähtenyt kotiin. Hän kyllä sitten selvinpäin kyselee, missä lompakko on. Jos ei iltapäivään mennessä kuulu, niin käyn vasta sitten hänen luonaan. Ei ole kert5aakaan vielä tarvinnut niin myöhään odottaa.
Tässä ainakin muutama, mitä tuli mieleen.
.