Katuuko kukaan muu tatuointiaan tai jopa useampaa sellaista?
Otin yli 20 vuotta sitten tatuointivillityksen alkaessa isohkon kuvion olkapään alueelle. En tajua, mitä päässäni liikkui. Inhoan kuvaa nykyään yli kaiken ja se todellakin on oksettava. En ylipäänsä enää pidä mistään tatuoinneista joten korjaus ei tule kyseeseen ja tyylini on hyvin pelkistetty ja luonnollinen. Asia on alkanut häiritä niin paljon, että olen nyt vihdoinkin menossa poistattamaan sitä. Ihan turhaan nyt sitten saa maksaa siitäkin. Eli tatuointia voi myös katua ja ne on järjestäen karmean näköisiä, varsinkin kun ikää tulee lisää. Lisäksi täysin tatuoimaton iho on jo paljon persoonallisempi kuin tatuoimaton, siinä ei edes ole mitään yksilöllistä. Miettikää nyt kun tatuoitte koko kroppanne, ainakin noiden näkyvien alueiden kanssa ( kaula, kasvot) kannattaa kyllä miettiä. Se mikä 2-kymppisenä tuntu makeelta ja räväkältä itseilmaisulta, saattaa vähän vanhempana tuntua vain todella typerältä.
Kommentit (5)
Rohkeaa myöntää. Luulen että on niitä ketkä katuu muttei kehtaa ääneen sanoa.
Mulla on sellainen ex-kihlatun kanssa otettu kihlatatuointi ikuisuuksien takaa. Hänellä niitä oli enemmänkin, minulla ei. Kaduttaa, varsinkin kun nykyään olen naimisissa ollut 15 vuotta ja on kolme lasta eri miehen kanssa. Aion poistattaa myös, vaikka nykyinen mies ei asiasta mitään ole sanonutkaan.
Kaduin, mutta sain ne töherrykset korjattua fiksun näköisiksi kuviksi. Onneksi on mahdollisuus korjata.
Ap:n tilanteessa tuskin helppo tehtävä, kun kyseessä niin iso tatuointi. Suosittelen kuitenkin uuden kuvan hakkauttamista sen päälle! Saattaisi vihasikin laantua.
Kadun. Harkitsen sen poistattamista sitten joskus, kun on rahaa. Onneksi on pieni ja huomaamattomassa paikassa.
Kadun kyllä. Sitä luuli silloin parikymppisenä tietävänsä mitä loppuelämältään haluaa, mutta eipäs sitten tienytkään :D Ei mulla kyllä noin syvää inhoa ole ilmiintynyt tatuointeja kohtaan, mutta omani otattaisin kyllä pois, jos se ilmaista olisi, enkä yhtään laittaisi koskaan enää.