Yksin pimeässä nukkuminen vaikeaa vielä aikuisenakin
Olen kärsinyt tästä ongelmasta läpi elämäni, ja vielä nuorempana lohduttauduin ajatuksella, että aikuistuessa tämä menee ohi. Nyt kun olen lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä, alan aavistaa ettei se mene ohi.
Pelkään siis pimeää. Muuten se ei häiritse elämää, mutta öisin häiritsee. Joudun melko usein nukkumaan yksin kotona kun mies on työreissuilla, ja nuo yöt menevät suurimmaksi osaksi täysin penkin alle. Pidän pientä yövaloa jos tuntuu oikein pahalta, mutta ei sekään auta jos mielikuvitus alkaa todella laukkaamaan. Syytän suurelta osin liian nuorena katsottuja kauhuelokuvia. Kummitusten yms. pelko on jäänyt pysyväksi, ja mielikuvitukseni on todella vilkas. Yksikin selittämätön narahdus tai kolahdus öisessä talossa, ja olen muutamassa sekunnissa kehittänyt mitä hirveimpiä kuvitelmia äänen lähteestä.
Tämä on äärimmäisen noloa aikuiselle ihmiselle, mutta yöaikaan ei looginen ajattelu auta. Kyllä minä tiedän ettei yliluonnollisia asioita tapahdu, mutta se ajatus ei auta mitään kun valvon peloissani klo 3 yöllä.
Onko muita kaltaisiani?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
No mulla ei ehkä ole noin paha, mutta nukun usein valo päällä jos mies ei ole kotona. Minusta se on mukavaa ja tuo turvallisuudentunnetta. Muuten pelkoihini auttoi koiran hankinta, nyt tiedän että kukaan ei todellakaan liiku pihassani salaa.
Koira olisi ihana seuralainen öisin, mutta emme voi ottaa lemmikkiä pelkästään siitä syystä :-(
ap
Pidä ihan kaikessa rauhassa sitä yövaloa. Ei se ole kielletty, kun ei nykyään käytetä kynttilöitä eikä öljylamppuja, joissa olisi tulipalovaara.
Itse tykkään pimeästä, koska siellä on suojassa katseiltä, mutta kullakin on omat juttunsa.
Ihan kun minä. Paitsi ettei ole miestä. Joka toinen vko kamalaa kun lapset isällään.
Mulla on aina valot päällä, samoin tv. En kylläkään edes pelkää mitään, tai ehkä joskus lähinnä jotain rosvoja, jos kuuluu auton ääntä läheltä tai jotain kolahduksia tms.
Maalla siis asun, ja normaalisti on liiankin hiljaista.
En ymmärrä miksi pitäisi väkisin olla pimeässä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina valot päällä, samoin tv. En kylläkään edes pelkää mitään, tai ehkä joskus lähinnä jotain rosvoja, jos kuuluu auton ääntä läheltä tai jotain kolahduksia tms.
Maalla siis asun, ja normaalisti on liiankin hiljaista.
En ymmärrä miksi pitäisi väkisin olla pimeässä.
En yritäkään olla väkisin pimeässä. Se yövalokaan ei vaan auta joka tilanteessa...
ap
En edes jaksa kuvitella mitä kaikkia allergioita ap:llä on. HUOH!
Vierailija kirjoitti:
En edes jaksa kuvitella mitä kaikkia allergioita ap:llä on. HUOH!
Mitä?? :-D Tiedoksesi, minulla ei ole allergioita.
ap
Minä tykkään nukkua ihan pimeässä ja mikä sen mukavampaa kuin nukkua yksin ilman mitään häiriöitä! Kateeksi käy ap:n tilanne!
Pimeässä saa parhaan unen. Silmät vaativat myös pimeää, voidakseen hyvin. Olen ap:n vastakohta. En pelännyt lapsenakaan pimeää, muistan että oli jännää olla ulkona pimeällä. Olen 50+ ikäinen. Olisi ihanaa olla maaseudulla, missä olisi pimeämpää kuin kaupungissa. Mitä te pelkäätte??
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt tästä ongelmasta läpi elämäni, ja vielä nuorempana lohduttauduin ajatuksella, että aikuistuessa tämä menee ohi. Nyt kun olen lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä, alan aavistaa ettei se mene ohi.
Pelkään siis pimeää. Muuten se ei häiritse elämää, mutta öisin häiritsee. Joudun melko usein nukkumaan yksin kotona kun mies on työreissuilla, ja nuo yöt menevät suurimmaksi osaksi täysin penkin alle. Pidän pientä yövaloa jos tuntuu oikein pahalta, mutta ei sekään auta jos mielikuvitus alkaa todella laukkaamaan. Syytän suurelta osin liian nuorena katsottuja kauhuelokuvia. Kummitusten yms. pelko on jäänyt pysyväksi, ja mielikuvitukseni on todella vilkas. Yksikin selittämätön narahdus tai kolahdus öisessä talossa, ja olen muutamassa sekunnissa kehittänyt mitä hirveimpiä kuvitelmia äänen lähteestä.
Tämä on äärimmäisen noloa aikuiselle ihmiselle, mutta yöaikaan ei looginen ajattelu auta. Kyllä minä tiedän ettei yliluonnollisia asioita tapahdu, mutta se ajatus ei auta mitään kun valvon peloissani klo 3 yöllä.
Onko muita kaltaisiani?
Ei siinä ole mitään noloa, meitä samasta ongelmasta kärsiviä on paljon. Luulisin vilkkaan mielikuvituksen ja ääniherkkyden olevan monella taustalla. Yön hiljaisuudessa jokainen epämääräinen ääni kuuluu todella kovaa ja talo elää narahdellen ja murahdellen kosteustason mukaan. Anna reilusti valon palaa, jos siltä tuntuu, pääasia, että saat nukuttua.
Mullon kans ollu sama ongelma. Pidän aina jotakin valoa päällä öisin, muuten ei pysty nukkumaan.
Tosin muutin joku aika sitten omakotitaloon ja olen yllättynyt siitä, että pelkään täällä vähemmän kuin aiemmin kerrostaloissa! Vaikka tää on vanha ja lattiat narisee :D
Rukoileminen auttaa. Ruusukkorukous on monella tavalla tyynnyttävä ja levolliseen uneen valmistava.
Jos Maria-jutut eivät sinua kiinnosta, niin jotain muuta sitten. Luterilaisia tms. rukouksia tai vaikka maallisia suosikkirunojasi.
No mulla ei ehkä ole noin paha, mutta nukun usein valo päällä jos mies ei ole kotona. Minusta se on mukavaa ja tuo turvallisuudentunnetta. Muuten pelkoihini auttoi koiran hankinta, nyt tiedän että kukaan ei todellakaan liiku pihassani salaa.