Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ketään mutistilasta?
30.10.2017 |
Eli tunnetko/tiedätkö ketään lasta, jolla olisi (selektiivinen) mutismi? Siihen ei liity mitään ongelmaa esim. äänihuulissa tai muualla, vaan sanoja ei vain tule. Ei pysty puhumaan kuin tietyille ihmisille, yleensä vanhemmilleen, sisaruksilleen ja lähimmille ystävilleen. Minulla oli lapsena paha mutismi, joka kesti teini-ikään saakka. Kommunikointi tapahtui yleensä pään nyökkäilyllä, pudistelulla ja olan kohautuksilla, jotka tarkoitti "en tiedä/en osaa sanoa", ja sormella osoittelulla. En tiedä sainko ikinä siitä täsmällistä diagnoosia, kun on edelleenkin aika huonosti tunnettu häiriö. Ainakin puheterapeutilla jne. jouduin käymään, mutta itse en niistä kerroista muista.
"Parhaiten mutistia auttaa suhtautumalla häneen kuin tavallisesti kommunikoivaan, puhuvaan ihmiseen. Mutistiin ei missään tapauksessa tulisi suhtautua asenteella "ei hän vastaa kuitenkaan"; tosin pakottaminen ja puhumaan ahdistelu saa mutistin sulkeutumaan enemmän kuoreensa."
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on selektiivinen mutismi. Puhetta on kyllä enemmän kuin lapsena, jolloin puhuin vain perheelleni. Nyt puhun melko vähän ja saatan olla ihan hiljaakin jos en osaa vastata kysymykseen tai jos vaaditaan vastaamaan vieraalla kielellä.
Mitä aloittajan mutismille kävi teini-iässä? Hävisivätkö oireet kokonaan vai mutismin pahin vaihe?
Olin jo muutaman vuoden koonnut itselleni paineita, niin että "tänään mä alotan puhumisen" tai "tänään mä sanon kiitos" tmv., mutta aina niissä tilanteissa vaan meni lukkoon eikä sanaa tullut. Sitten 15-vuotiaana kun rippijuhlat oli käsillä, minä lähes pakotin itseni. Ajattelin, että enhän mä voi omissa juhlissani olla sanomatta esim. "Kiitos". Onnistuin tavoitteessani, vaikka enhän mä mitään puhetta tai stooreja alkanut kenellekään puhumaan, mutta sanoin kuitenkin sanoja ääneen. Ja se oli tavallaan ponnistuslauta, jolloin pääsin täydestä puhumattomuudesta eroon. Olen kyllä edelleenkin vähän hiljaista sorttia, jos ei vaan ole asiaa tai tärkeämpää sanottavaa, tykkään enemmän kuunnella ihmisiä ja sitä kautta osallistua keskusteluun. Normaalit sosiaaliset toimet ym. asioilla käymiset onnistuu kyllä, vaikka yleensä vähän jännittääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hahahahah luulin, että muuruveden maatalousoppilaitoksen tilalta :D
Itselläni on selektiivinen mutismi. Puhetta on kyllä enemmän kuin lapsena, jolloin puhuin vain perheelleni. Nyt puhun melko vähän ja saatan olla ihan hiljaakin jos en osaa vastata kysymykseen tai jos vaaditaan vastaamaan vieraalla kielellä.
Mitä aloittajan mutismille kävi teini-iässä? Hävisivätkö oireet kokonaan vai mutismin pahin vaihe?