Lue keskustelun säännöt.
Help! Miten saan 8-vuotiaan ottamaan antibioottinsa?
10.10.2007 |
8-vuotiaamme on makujen suhteen melko nirso. Nyt sai korvatulehdukseen antibioottikuurin. Lääke on nestemäistä, siis ruiskulla otettavaa. Lääkkeen otto ei onnistu!
Kysymys ei ole kiukuttelusta vaan lääkkeen maku on lapsen mielestä vaan niin epämiellyttävä että ei saata niellä sitä. Välillä aivan yökkii.
Lapsi ymmärtää kyllä että lääke on otettava jotta korvatulehdus paranee.
Millä konstilla saisimme lapsen nielemään lääkkeensä?
Kommentit (18)
TAi onnistuisiko vielä vaihtaa lääke johonkin vähemmän pahanmakuiseen? Tai johonkin, mitä pitää ottaa pienempi määrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin lapsi nielaisee sen pakostikin. Ja päälle jotain hyvänmakuista namia lohduksi.
En usko että saisi nieltyä tabletteja. Sen verran sihtikurkku...(tullut äitiinsä)
Kokeillaanpas palkitsemista. Lupailinkin jo aikaisemmin jotain ekstraa kun saa litkun nieltyä...
ap
Valtaosa makuelämyksestä tulee hajuaistin kautta, joten maku laimenee selvästi, jos pitää nenän tukossa. Päälle sitten heti jotain hyvänmakuista, niin paha maku häviää suusta äkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alle 3-vuotiaan lääkkeen, mutta että 8 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi myös kokeilla onko siitä helpompi hulauttaa kaikki kerralla suuhun. Ruiskusta voi tulla aainetta sen verran hitaasti että se ehtii maistua suussa kunnolla ennen nielaisemista. Ja nenästä kiinni pitäminen on hyvä idea, samoin nami päälle heti perään. kannustimeksi voisitte myös tehdä taulukon, jossa on ruutu jokaista jäljellä olevaan annosta kohden. Lääkkeen oton jälkeen sitten voitte ruksata ruudun yli, ja näin lapsikin näkee miten kuurin loppu lähenee koko ajan.
jos et saa komennettua 8-vuotiasta ottamaan lääkettä, miten meinaat pärjätä viiden vuoden päästä sen muksun kanssa??
Mä sanoisin että otat vapaaehtoisesti tai pakolla. Sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluaa että tuon ikäisen korvatulehdus paranee eikä pahene.
On se kumma kun jonkun mielestä kipeällekään lapselle ei saa antaa yhtään armoa vaan aina pitää olla tämä tottele tai itke ja tottele -linja. Tietysti sitten pakotetaan, jos mikään lempeämpi konsti ei auta, mutta kyllä minä ainakin ensin yritän tällaisissa jutuissa hyvällä ja vasta sitten väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tietysti sitten pakotetaan, jos mikään lempeämpi konsti ei auta, mutta kyllä minä ainakin ensin yritän tällaisissa jutuissa hyvällä ja vasta sitten väkisin.
En ymmärrä äitiä joka kysyy " miten saan annettua lääkkeen 8-vuotiaalle" ? Oikeaa curling-vanhemmuutta.
sentaisi lääkkeen ulos joka tapauksessa. Tuloksena olisi vain kaikilla paha mieli.
Tuon ikäisen kanssa voi kuitenkin neuvotella. Käytettiin itse tuota tarrojen keruuta ja kun kaikki tarrat kerätty saa etukäteen sovitun lelupalkinnon. Lapsi saanut sitä itse valita. Me kyllä käytettiin toisen jutun yhteydessä. Mutta kampanjamme oli menestys.
" Jotain ekstraa" palkinnoksi on liian epämääräinen juttu lapselle. Kannattaa etukäteen sopia, mikä se on.
Rastitus juttu myös hyvä idea. Ja lopuksi silti se palkinto, suosittelen.
Joku puhui lellipennuista yms. On tainnut aikuisilta unohtua, miten todella pahalta lääkkeet voivat maistua. 8-vuotias on vielä lapsi! Ja luulen, että lääkettä on iso määrä, onko?
Soita vielä lääkärille, ja kysy mahdollisuutta toiseen lääkkeeseen, jota olisi edes pienempi määrä. Ja eikö hoidon voisi antaa myös pistoksena? Sekin toki lasta pelottaa, mutta siihen voi tarvittaessa laittaa puudutuslaastari Emlan.
Ei kannata tällaisella asialla suotta aiheuttaa lapselle traumoja, joita pakottaminen toisi. Muitakin keinoja varmasti on. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lääkäri kysyy, miksi lääke pitää vaihtaa, vastaus on: meidän piltti ei pidä lääkkeen mausta! Mahtaa olla lääkärillä hauskaa.. :)
Vierailija:
Joku puhui lellipennuista yms. On tainnut aikuisilta unohtua, miten todella pahalta lääkkeet voivat maistua. 8-vuotias on vielä lapsi! Ja luulen, että lääkettä on iso määrä, onko?
Soita vielä lääkärille, ja kysy mahdollisuutta toiseen lääkkeeseen, jota olisi edes pienempi määrä. Ja eikö hoidon voisi antaa myös pistoksena? Sekin toki lasta pelottaa, mutta siihen voi tarvittaessa laittaa puudutuslaastari Emlan.
Perustelu oli se kun on niin isokokoinen. ISOKOKOISELTA lapselta odotetaan samaa kypsyystasoa kuin koululaiselta. Huh!
Tuossa iässä on jo hyväksyttävä se, että elämässä joutuu tekemään ikäviä asioita, mm. nielemään pahanmakuisia lääkkeitä.
Arvasin että joku älähtää!!
Te, jotka määrittelette curling-vanhemmiksi yhden tilanteen perusteella, olette aika huvittavia!
Totta kai olen sitä mieltä että lääke otetaan jos sitä on määrätty! Ja tiedättekös; sanoin niin myös lapselle! Sanoin lapselle että sulla ei ole vaihtoehtoja, lääke on otettava. Ja vahdin vieressä kokoajan.
Kysyin siksi, koska halusin tilanteeseen uusia vinkkejä ja asiaa helpottavia neuvoja joita en itse ehkä ole tullut ajatelleeksi. Tilanne sinänsä ei ole uusi, koska perheessämme on useita muita lapsia. Lääkekuureja on syöty monia. Aina on kuuri saatu syötettyä joko pakolla tai vapaaehtoisesti. Riippuen lapsen iästä ja luonteenpiirteistä. Meillä on niin monta erilaista lääkkenottajaa kuin on lastakin. Osa ottaa lääkkeensä sen kummemmin mutisematta, osa pitemmän kaavan kautta.
Kiitos kuitenkin monista hyvistä vinkeistä! ap
Ihmeellistä kun pitää isoille lapsille noita litkuja määrätä...