Raskaus ja fyysinen työ - annoinko periksi liian helposti?

Olen opiskelija, mutta olen tehnyt osa-aikaisesti fyysisesti melko raskasta työtä. Äitiyslomaan on aikaa vielä kaksi ja puoli kuukautta, mutta jouduin jäämään jo nyt sairaslomalle. Töissä tuli supistuksia ja alavatsakipuja, ja muutenkin välillä tuntui ylivoimaiselta jaksaa. Useamman kerran olen ollut itku kurkussa joko huolesta tai väsymyksestä...



Lääkäri ehdotti, että pyytäisin kevyempiä töitä, ja näin teinkin. Minulle kuitenkin sanottiin töissä, että mitään kevyempää ei ole tarjolla, ja että kummankin kannalta parempi ratkaisu olisi se, että jäisin jo pois töistä. Näin sitten sairaslomani alkoi jo nyt, mutta lääkäri kyllä mainitsi, että tämä on poikkeuksellisen aikaista.



Miten te muut fyysisen työn tekijät olette raskautenne ja työnne kanssa pärjänneet? Melkein enemmän kuin se, miten nyt tulee taloudellisesti toimeen, minua stressaa ajatus siitä, olisiko minun pitänyt jotenkin kovemmin vielä yrittää. Sinnitellä supistusten kanssa, yrittää olla välittämättä selittämättömistä kivuista - yrittää vaan jaksaa, vaikka välillä tuntuisikin mahdottomalta...